Eeppistä eskaloitumista

Mediassa erilaiset muotisanat leviävät pikavauhtia. Niitä käytetään välillä niin estottomasti, että ilmaisu kääntyy välillä parodian puolelle. Nyt jo pienen inflaation kärsinyttä titteliä legenda käytettiin paljon esimerkiksi sellaisten olympia- tai MM-mitalistien kohdalla, jotka eivät löytäneet itselleen urheilu-uran jälkeen kummoisempaa ammattia.

Legendaarisen on korvannut adjektiivina eeppinen, joka on lainattu suoraan englannin kielen sanasta epic. Varsinkin amerikkalaiset käyttävät sitä mielellään, kun kyse on jostain mahtavasta tai elämää suuremmasta. Meillä Suomessa termiä ei ole juurikaan käytetty aikaisemmin kirjallisuudentutkimuksen ulkopuolella. Se on tarkoittanut yksinkertaisesti vain kertovaa, vaikka wikisanakirja tunteekin jo tulkinnat unohtumaton ja merkittävä.

Jos jatketaan adjektiivien puolella, toimituspäällikköjen ja -sihteerien kieliseulan läpi livahtaa ilmoille liian usein sana megalomaaninen, kun on haluttu kuvata jotain todella suurta, ja pelkkä etuliite mega ei ole enää riittänyt. Megalomaaninen tarkoittaa kuitenkin yksiselitteisesti suuruudenhullua. Se on toki käyttökelpoinen termi silloin, kun puhutaan vaikkapa hankkeista, jotka ovat menneet suuruuden tavoittelussaan yltiöpäisyyden puolelle.

Takavuosien muotiadjektiivin, hektinen, käyttö vaikuttaisi olevan vähenemään päin – ja siitä korkeammalle taholle kiitos! En ole koskaan ymmärtänyt, miten normaali kiireinen arki, muuttuu jotenkin hienommaksi tai vielä kiihkeämmäksi, jos sitä kuvaillaan sanalla hektinen.

Sinänsä asiallinen ja pitkään käytetty verbi, johon törmäsi lähinnä vain sotauutisissa, eli eskaloitua (kiihtyä, laajentua), on taas muodostunut varsinaiseksi maanvaivaksi. Se on levinnyt kulovalkean tavoin Lähi-idän kriisipesäkkeistä aina kotimaiseen ihmissuhde- ja juorukirjoitteluun, kun vaikkapa julkkisparin perheriita yökerhossa kiihtyy sellaisiin mittoihin, että paikalla tarvitaan virkavallan apua. Ja jos välienselvittely laajenee vielä yökerhon ulkopuolelle, on saatu käyttöön sanan toinenkin merkitys.

Television puolella varsinkin makasiiniohjelmissa viljellään huoletta sanaa insertti, joka on myös formulatoimittajien erityisessä suosiossa. Suurin osa katsojista tuskin osaa antaa suoralta kädeltä sanalle selkeää suomenkielistä käännöstä, mutta asiayhteydestä usein selviää, että sillä tarkoitetaan etukäteen nauhoitettua ohjelman osaa, esimerkiksi haastattelupätkää.

Painettua sanaa puolestaan arvostellaan aika ajoin lööppijournalismista. Puhekielessä lööpistä on tullut monelle jo synonyymi sanoma- tai aikakausjulkaisun kansilehdelle. Todellisuudessa lööppi (ruotsiksi löpsedel) tarkoittaa lehden mainos- tai otsikkojulistetta, joka kiinnitetään yleensä kaupan tai kioskin ikkunaan ja lehtien myyntitelineisiin. Varsinaista lööppijournalismia eivät siis harrasta juurikaan muut kuin molemmat iltapäivälehtemme, sensaatiojournalismiin sortuvat ikävä kyllä muutkin julkaisut säännöllisin väliajoin.

Tähän loppuun muistutettakoon, että sana media, josta lähdin alun perin liikkeelle, ja jota edesmennyt toimittajapersoona Timo T.A. Mikkonen kehui omaksi keksinnökseen, on yleistermi. Sitä käytetään ainoastaan yksikkömuodossa. Samaan tapaan kuin sanoja musiikki, urheilu ja sää. Medioista puhuminen iskee korvaan yhtä pahasti kuin jos toimittaja kertoisi käyttäneensä juttunsa lähteinä meedioita.

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin
Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille
Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi
Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia
Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle
Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla
Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa
Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla
Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Niko Liukkonen: Lahden kaupungin talousarvion tulisi olla plussalla
Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilussa vaikeuksia
Kaupunginvaltuutettu Marju Markkanen: Haluan olla rakentamassa hyvinvoivaa ja elinvoimaista Lahtea
Erkki Nieminen: Liisu on liian kallis ja kehitys menee väärään suuntaan
Kaupunginvaltuutettu Martti Talja: Lahdesta tulee tehdä hyvä ja turvallinen kaupunki asua
Kaupunginvaltuutettu Anna Kupiainen: Lahdessa on paljon hyvää ja näitä asioita pitää nostaa esille
Kaupunginvaltuutettu Jari Rissanen: Toivon, että päihdeongelmaan on saatu kestäviä ratkaisuja vuoteen 2025 mennessä
Työministeri Haatainen vieraili Lahdessa
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Sorsa: Haluaisin, että Lahti olisi Suomen houkuttelevin paikka yksityisille investoinneille
Toimitusjohtaja Jouni Lillman: Kuudennes Ali-Juhakkalan jätevedenpudistamon sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa aurinkoenergialla
ARKISTO