Ville Skinnari

Britannian jatkoaika



Tämän viikon tiistain tapahtumat Britannian parlamentin alahuoneessa osoittivat, että pääministeri Boris Johnsoninin aikomus saada maansa pois Euroopan unionista lokakuun viimeiseen päivään mennessä ei ole helppo tehtävä. Tiistaina Johnson sai alustavan tuen alahuoneelta brexit lakiehdotukselle. Samana päivänä alahuone kuitenkin torjui lakiehdotuksen nopeutetun käsittelyaikataulun, mikä hidastaa erosopimuksen hyväksymistä. Tässä tilanteessa EU:n tulee harkita Britannian lisäaikapyyntöä, joka saatiin jo aiemmin.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk twiittasi jo tiistai-iltana suosittelevansa lisäajan myöntämistä ja toivovansa, että prosessiin riittäisi kaikkien EU-maiden päämiesten kirjallinen suostumus. Tusk on myös konsultoinut jokaisen 27 EU-maan päämiestä siitä, miten Britannian lykkäyspyyntöön tulisi reagoida. Pääministeri Antti Rinne on todennut julkisesti lisäajan myöntämisen olevan järkevää. Lähipäivien aikana selviää minkä verran EU-johtajat lopulta antavat lisäaikaa.

Jos Britannia hyväksyy erosopimuksen, alkaa erosta vuoden 2020 loppuun saakka kestävä siirtymäkausi. Sitä on mahdollista pidentää yhden kerran enintään kahdella vuodella. Siirtymäkaudella yritysten ja kansalaisten osalta ei vielä mikään muutu, mikä antaisi EU:lle aikaa tulevan Britannia-suhteen neuvotteluihin ja yrityksille lisäaikaa muutokseen sopeutumiseen. Tuleva suhde tulisi saada neuvoteltua ja voimaan siirtymäkauden aikana.

Joka tapauksessa Britannian lähtö teettää Euroopan unionille töitä. Yksi työjuhdista tulee jatkossakin olemaan EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier, joka jatkaa Britannian ja EU:n tulevista suhteista vastaavana johtajana. Kauppaneuvotteluista on odotettavissa hyvin tiivistahtiset. Tavallisesti kauppaneuvotteluissa menee kolmesta viiteen vuotta. Nyt tulisi saada valmis huomattavasti nopeammin kovan aikapaineen vuoksi.

Yleensä kauppaneuvotteluissa pyritään parantamaan yritysten mahdollisuuksia käydä kauppaa. 
Nyt edessä on normaaleihin kauppaneuvotteluihin verrattuna käänteinen tilanne. Hyvin tiiviistä sisämarkkinoista ja vuosikymmenten aikana syntyneistä kaupan käytänteistä siirrytään huomattavasti etäisempään suhteeseen. Silloin yritysten mahdollisuudet vääjäämättä huonontuvat.

Tulevan kauppasuhteen osalta EU:n ja Suomen tavoitteena on solmia mahdollisimman läheinen suhde Britanniaan kauppasopimuksen puitteissa. Tärkeää on, että suomalaisille yrityksille saadaan mahdollisimman tasapuoliset olosuhteet kilpailla brittien kanssa.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
Kaakkois-Turkin nähtävyydet – Kemer Turkin Riviera
Suunnitteluinsinööri Carita Uronen: Tuhkimontieltä ei tule ajoyhteyttä Helsingintielle
Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Seurakuntaneuvosto haluaa, että tilaratkaisut on tehtävä välittömästi
Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski: Liian korkeat kerrostalot eivät sovi Liipolaan
Valtuustotukea käytettiin Lahdessa värikkäästi – Vihreät hankkivat kalliin älytelevision ja Kokoomus maksoi vuokrakulujaan valtuustotuella
Filosofian maisteri Elina Salomaa: Some mullisti mediatapahtuman katselukokemuksen, muttei television valta-asemaa
Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset sekä Ratia suhtautuvat kriittisesti valtuustotukeen
Tutkija Marjo-Riitta Liukkonen: Hennalaan pitäisi perustaa sisällissotamuseo
Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattavat kohtuullista valtuustotukea
Kirjailija ja metsätalousinsinööri Juha Inovaara: Halusin tallentaa metsäteollisuuden murrosajat jälkipolville
Lahtelaiset demarit ja kokoomuslaiset ovat myötämielisiä valtuustotuelle
Kirjailija Raija Oranen: Lukijan täytyy saada pala ikuisuutta
Elä terveesti, mutta mistä löytyy apu sairaalle?
ARKISTO