Ville Skinnari

Avunanto – vaarallinen tehtävä



Tällä viikolla yksi tärkeä asia täytti tasavuosia. Maanantaina tuli nimittäin kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun sodan oikeussäännöiksi kutsutut Geneven sopimukset solmittiin. Sopimukset sisältävät sääntöjä muun muassa siitä, miten sodan aikana maalla tai merellä haavoittuneita sotilaita tulee kohdella, mitkä ovat sotavankien oikeudet ja miten sodan alta paennutta tai miehityksen alla olevaa siviiliväestöä tulee suojella. Geneven sopimukset suojaavat myös humanitaarista työtä tekeviä ihmisiä. Lisäksi sopimuksissa määritellään Punaisen Ristin, Punaisen Puolikuun ja Punaisen Kristallin tunnukset kansainvälisiksi suojamerkeiksi. 

Käytännössä kaikki maailman valtiot ovat hyväksyneet Geneven sopimukset, mikä tarkoittaa sitä, että niiden rikkominen luokitellaan sotarikokseksi.

Todellisuus ei kuitenkaan ole yhtä mustavalkoista kuin teksti sopimuspaperilla. Suomen Punainen Risti kertoo nettisivuillaan, että viimeisen 30 vuoden aikana sodissa ja konflikteissa on kuollut 9 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa on ollut siviilejä. 

Tänä päivänä avunanto on vaarallisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Suomen ulkoministeriön mukaan pelkästään kuluneen vuoden aikana 399 humanitaarisen työn tekijää on joutunut vakavan hyökkäyksen uhriksi ja heistä 126 menettänyt henkensä yrittäessään pelastaa konfliktin ja luonnonkatastrofin uhreja. Näissä tilastoissa kyse ei ole ainoastaan siitä tragediasta, että avustustyöntekijöitä kuolee. Kyse on samalla siitä, että miljoonia ihmisiä kärsii koska he eivät saa tarpeeksi nopeasti apua kriisitilanteessa. Geneven sopimuksia rikotaan konflikteissa myös käyttämällä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun tunnuksia hyväksi muissa tarkoituksissa kuin lääkintäjoukkojen ja hoitolaitoksien suojaamisessa.

Osallistun joulukuussa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen kansainväliseen konferenssiin. Pidän sitä Suomelle tärkeänä tilaisuutena suunnata maailmanlaajuinen huomio tämän päivän humanitaarisen oikeuden haasteisiin. Myös EU-puheenjohtajamaana Suomi voi vaikuttaa siihen, että EU antaa vahvan viestin humanitaarisen oikeuden tueksi. Humanitaarisen oikeuden puolustaminen on olennainen osa Suomen roolia humanitaarisen avun myöntäjänä.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Harri Koski: Ensi kesänä kellutaan ja nautitaan suomalaisesta järvimaisemasta omalla saunalautalla
Viinintekijä David Cohen: Puhtaat suomalaiset raaka-aineet ovat viiniemme tasapainoisen maun salaisuus
Ohjaaja Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan tuotanto näkyy kaduilla ja pihoilla Launeella
Jos suomalaisuus asuisi maisemassa – Järnefeltin jalanjäljissä Kolille
Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
ARKISTO