Mika Kari

Ammatillisen koulutuksen kunnianpalautus

Aikaisemmalla työurallani, lähes 20 vuotta sitten, sain tehdä työtä ammatillisen koulutuksen parissa. Opin tuolloin arvostamaan suuresti sitä työtä, jota ammatillisissa oppilaitoksissa tehdään nuorten tulevaisuuden eteen. Myös kohtamaani nuoret olivat motivoituneita osallistumaan heille tarjottuun laadukkaaseen opetukseen.
Ammatillisen koulutuksen merkitys koko Suomen menestykselle on keskeinen. Toisen asteen opiskelijoista lähes 75 prosenttia opiskelee ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämän suuren joukon korkeaa ammattitaitoa tulevat työelämässä myöhemmin tarvitsemaan niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin yritykset ja työllistäjät.

Viime vuosina olen surullisena seurannut ammatillisen koulutuksen syvenevää ahdinkoa, johon yhtenä syynä on hallituksen toteuttama ammatillisen koulutuksen reformi. Osana reformia toteutetut 220 miljoonan euron leikkaukset ovat aiheuttaneet merkittäviä heikennyksiä ennen kaikkea annetun koulutuksen laatuun.
Määrärahojen supistumisen seurauksena myös lähiopetuksen määrää on karsittu. Suurimpia kärsijöitä tästä kehityksestä ovat opiskelijat, jotka liian usein uhkaavat jäädä oman onnensa varaan. Reformin toimeenpanon puutteellisen rahoituksen takia myös opettajien ja muun henkilökunnan työkuormaa on kasvatettu, usein kohtuuttoman paljon.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut siinä, että erilaisista lähtökohdista huolimatta opiskelijoille on pystytty tarjoamaan koulutuksessa hyvät valmiudet siirtyä työelämään. Eroja nuorten oppimisessa ja myös opiskelutavoissa on pyritty tasoittamaan opettajien ohjauksella koulutuspolun varrella.
Lähiopetuksen määrän laskun seurauksena ammatillisesta koulutuksesta uhkaa valmistua työmarkkinoille nuoria puutteellisella osaamisella. Paljon onkin jo nyt uutisoitu työnantajien kokemuksia siitä, että ammatillisessa koulutuksessa ei ole pystytty varmistamaan kunnolla työelämän vaatimaa riittävää osaamista.

Opiskelijoita ei tästä kehityksestä tietenkään tule syyttää. Jokainen nuori on yksilöllinen oppija, jonka tarpeet tulee huomioida opetuksessa. Kaikille itsenäinen tai työpaikalla tapahtuva oppiminen ei sovellu. Juuri nämä nuoret ovat usein juuri heitä, jotka kaikkein eniten kaipaisivat perinteistä lähiopetusta ja opettajan ohjausta.
Hallituksen ammatillisen koulutuksen reformin valuvikojen tulisi herätellä päätöksentekijöitä korjausliikkeeseen. Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan ammatillisen koulutuksen kunnianpalautus, jossa nyt havaittuihin epäkohtiin puututaan. Tehtyjen mittavien leikkausten jälkeen on panostusten aika.

Seuraavalta hallitukselta odotetaan panostuksia erityisesti opetuksen henkilökohtaistamiseen, lähiopetuksen määrän kasvattamiseen, työssä tapahtuvan oppimisen ohjaukseen sekä erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden tukemiseen. Näillä panostuksilla kannettaisiin aidosti vastuutta siitä koko ikäluokasta, joka on ammatillisen koulutuksen piirissä.
Huolehtimalla ammatillisen koulutuksen laadusta turvaamme jatkossakin sen, että nuoret saavat hyvät eväät pärjätä työelämässä. Samalla turvaamme yritysten mahdollisuudet työllistää ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa kotimaisilta työmarkkinoiltamme.

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
ARKISTO