Mika Kari

Ammatillisen koulutuksen kunnianpalautus

Aikaisemmalla työurallani, lähes 20 vuotta sitten, sain tehdä työtä ammatillisen koulutuksen parissa. Opin tuolloin arvostamaan suuresti sitä työtä, jota ammatillisissa oppilaitoksissa tehdään nuorten tulevaisuuden eteen. Myös kohtamaani nuoret olivat motivoituneita osallistumaan heille tarjottuun laadukkaaseen opetukseen.
Ammatillisen koulutuksen merkitys koko Suomen menestykselle on keskeinen. Toisen asteen opiskelijoista lähes 75 prosenttia opiskelee ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämän suuren joukon korkeaa ammattitaitoa tulevat työelämässä myöhemmin tarvitsemaan niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin yritykset ja työllistäjät.

Viime vuosina olen surullisena seurannut ammatillisen koulutuksen syvenevää ahdinkoa, johon yhtenä syynä on hallituksen toteuttama ammatillisen koulutuksen reformi. Osana reformia toteutetut 220 miljoonan euron leikkaukset ovat aiheuttaneet merkittäviä heikennyksiä ennen kaikkea annetun koulutuksen laatuun.
Määrärahojen supistumisen seurauksena myös lähiopetuksen määrää on karsittu. Suurimpia kärsijöitä tästä kehityksestä ovat opiskelijat, jotka liian usein uhkaavat jäädä oman onnensa varaan. Reformin toimeenpanon puutteellisen rahoituksen takia myös opettajien ja muun henkilökunnan työkuormaa on kasvatettu, usein kohtuuttoman paljon.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut siinä, että erilaisista lähtökohdista huolimatta opiskelijoille on pystytty tarjoamaan koulutuksessa hyvät valmiudet siirtyä työelämään. Eroja nuorten oppimisessa ja myös opiskelutavoissa on pyritty tasoittamaan opettajien ohjauksella koulutuspolun varrella.
Lähiopetuksen määrän laskun seurauksena ammatillisesta koulutuksesta uhkaa valmistua työmarkkinoille nuoria puutteellisella osaamisella. Paljon onkin jo nyt uutisoitu työnantajien kokemuksia siitä, että ammatillisessa koulutuksessa ei ole pystytty varmistamaan kunnolla työelämän vaatimaa riittävää osaamista.

Opiskelijoita ei tästä kehityksestä tietenkään tule syyttää. Jokainen nuori on yksilöllinen oppija, jonka tarpeet tulee huomioida opetuksessa. Kaikille itsenäinen tai työpaikalla tapahtuva oppiminen ei sovellu. Juuri nämä nuoret ovat usein juuri heitä, jotka kaikkein eniten kaipaisivat perinteistä lähiopetusta ja opettajan ohjausta.
Hallituksen ammatillisen koulutuksen reformin valuvikojen tulisi herätellä päätöksentekijöitä korjausliikkeeseen. Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan ammatillisen koulutuksen kunnianpalautus, jossa nyt havaittuihin epäkohtiin puututaan. Tehtyjen mittavien leikkausten jälkeen on panostusten aika.

Seuraavalta hallitukselta odotetaan panostuksia erityisesti opetuksen henkilökohtaistamiseen, lähiopetuksen määrän kasvattamiseen, työssä tapahtuvan oppimisen ohjaukseen sekä erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden tukemiseen. Näillä panostuksilla kannettaisiin aidosti vastuutta siitä koko ikäluokasta, joka on ammatillisen koulutuksen piirissä.
Huolehtimalla ammatillisen koulutuksen laadusta turvaamme jatkossakin sen, että nuoret saavat hyvät eväät pärjätä työelämässä. Samalla turvaamme yritysten mahdollisuudet työllistää ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa kotimaisilta työmarkkinoiltamme.

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
Siiri Rantanen ja vauhdin hurma
Liipolan asukastupa siirtyy Lähiöseuralta Launeen seurakunnalle
Launeelainen Erkki Yliheikkilä: Kaapelirikko kehätien työmaalla aiheutti ylijännitteen ja rikkoi kiertoilmalämmityslaitteen
Iiris – Mettäsväen kaveri ja kertoja
VT 12 Lahden eteläinen kehätie avataan liikenteelle 8.12.
Miestenpiiri rakensi lastenkirkon
Anttilanmäelle kunniamaininta Vuoden Kylä -kilpailussa
Projektipäällikkö Janne Wikström: Kehätien tunneleiden käyttöönottoesitystä valmistellaan parhaillaan
Monipuolinen kuvanveistäjä Mauno Hartman
Launeen seurakunnan aktiivinen ja elinvoimainen Miestenpiiri toimii taas koronan jälkeen
Näyttelijä Ville Haapasalo: Ajatus hatsapurien torimyynnistä syntyi Puumalan mökillä halkoja hakatessa
Sara Etola: Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat yllättävän tasaiset
Katupäällikkö Mika Lastikka: Anttilanmäen kohdalla louhitaan kalliota älypyörätien vuoksi
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta: Muistojeni Alijuhakkala
Kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari: Salinkallion koulusta ei ole tehty purkupäätöstä
Alijuhakkalan Asukasyhdistys 70 vuotta ja Alijuhakkala vieläkin vanhempi.
Kansalaisaktivisti Petri Alastalo: Päättäjien tulisi ajaa lahtelaisten etua oman edun sijaan
Karpo oli aikansa ylivoimainen some-vaikuttaja ja kansan syvien rivien viimeinen hätähuuto
ARKISTO