Ammatillisen koulutuksen kunnianpalautus

Aikaisemmalla työurallani, lähes 20 vuotta sitten, sain tehdä työtä ammatillisen koulutuksen parissa. Opin tuolloin arvostamaan suuresti sitä työtä, jota ammatillisissa oppilaitoksissa tehdään nuorten tulevaisuuden eteen. Myös kohtamaani nuoret olivat motivoituneita osallistumaan heille tarjottuun laadukkaaseen opetukseen.
Ammatillisen koulutuksen merkitys koko Suomen menestykselle on keskeinen. Toisen asteen opiskelijoista lähes 75 prosenttia opiskelee ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämän suuren joukon korkeaa ammattitaitoa tulevat työelämässä myöhemmin tarvitsemaan niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin yritykset ja työllistäjät.

Viime vuosina olen surullisena seurannut ammatillisen koulutuksen syvenevää ahdinkoa, johon yhtenä syynä on hallituksen toteuttama ammatillisen koulutuksen reformi. Osana reformia toteutetut 220 miljoonan euron leikkaukset ovat aiheuttaneet merkittäviä heikennyksiä ennen kaikkea annetun koulutuksen laatuun.
Määrärahojen supistumisen seurauksena myös lähiopetuksen määrää on karsittu. Suurimpia kärsijöitä tästä kehityksestä ovat opiskelijat, jotka liian usein uhkaavat jäädä oman onnensa varaan. Reformin toimeenpanon puutteellisen rahoituksen takia myös opettajien ja muun henkilökunnan työkuormaa on kasvatettu, usein kohtuuttoman paljon.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut siinä, että erilaisista lähtökohdista huolimatta opiskelijoille on pystytty tarjoamaan koulutuksessa hyvät valmiudet siirtyä työelämään. Eroja nuorten oppimisessa ja myös opiskelutavoissa on pyritty tasoittamaan opettajien ohjauksella koulutuspolun varrella.
Lähiopetuksen määrän laskun seurauksena ammatillisesta koulutuksesta uhkaa valmistua työmarkkinoille nuoria puutteellisella osaamisella. Paljon onkin jo nyt uutisoitu työnantajien kokemuksia siitä, että ammatillisessa koulutuksessa ei ole pystytty varmistamaan kunnolla työelämän vaatimaa riittävää osaamista.

Opiskelijoita ei tästä kehityksestä tietenkään tule syyttää. Jokainen nuori on yksilöllinen oppija, jonka tarpeet tulee huomioida opetuksessa. Kaikille itsenäinen tai työpaikalla tapahtuva oppiminen ei sovellu. Juuri nämä nuoret ovat usein juuri heitä, jotka kaikkein eniten kaipaisivat perinteistä lähiopetusta ja opettajan ohjausta.
Hallituksen ammatillisen koulutuksen reformin valuvikojen tulisi herätellä päätöksentekijöitä korjausliikkeeseen. Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan ammatillisen koulutuksen kunnianpalautus, jossa nyt havaittuihin epäkohtiin puututaan. Tehtyjen mittavien leikkausten jälkeen on panostusten aika.

Seuraavalta hallitukselta odotetaan panostuksia erityisesti opetuksen henkilökohtaistamiseen, lähiopetuksen määrän kasvattamiseen, työssä tapahtuvan oppimisen ohjaukseen sekä erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden tukemiseen. Näillä panostuksilla kannettaisiin aidosti vastuutta siitä koko ikäluokasta, joka on ammatillisen koulutuksen piirissä.
Huolehtimalla ammatillisen koulutuksen laadusta turvaamme jatkossakin sen, että nuoret saavat hyvät eväät pärjätä työelämässä. Samalla turvaamme yritysten mahdollisuudet työllistää ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa kotimaisilta työmarkkinoiltamme.

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kaupunginvaltuutettu Sari Niinistö: Lahti on mainettaan parempi ympäristökaupunki
Kaksi ministeriä vieraili Anttilanmäen koulussa
Puheenjohtaja Anneli Peltokukka: Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistys kerää materiaalia historiateosta varten
Launeen keskuspuiston Sorsalampeen istutettiin karppeja
Toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen: Jokainen lapsi on aina pelastettava elämälle
Sähkäauto on toiminut partioajossa luotettavasti
Itsepalveluaika lisää Launeen kirjaston käyttömahdollisuuksia
Evakkopatsaan paljastusjuhla oli näyttävä ja upea tilaisuus
Vesa Lempinen ja Heikki Känsälä: Sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen voi saada tukea
Anttilanmäen Kyläjuhlat oli yhteisöllisyyden voimannäyte
Marju Markkanen (sd.): Lahdessa haluttiin kunnioittaa lahtelaisten tahtoa jakamalla paikat solidaarisella prosenttimallilla
Maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol: On luksusta juoda vettä suoraan hanasta ja pulahtaa puhtaaseen järveen uimaan
Omalähiö lomailee 5.7. – 1.8.
Projektipäällikkö Jari Volanen: Patomäen kentällä tehdään nyt viimeisiä maastomuotoiluja ja vihertöitä
Perussuomalaisten kannatus kasvoi huomattavasti Lahdessa, vanhat puolueet menettivät valtuustopaikkoja
Nuorille on kustannettava ehkäisy yhteiskunnan varoista
Tutkija Ilkka Jokipii: Täsmällisiä muistiinpanoja ei ehditty tekemään Hennalan vankileirillä
Harri Koski: Saunalautta on merimiehen kesämökki
Markku Karjula: Lahden vahvuutena on se, että täällä on tapahtumia ympäri vuoden
Puheenjohtaja Marju Markkanen: Lahteen on tehtävä liikuntastrategia ja sen laatimistyössä on oltava poikkihallinnollinen edustus
ARKISTO