Mika Kari

Ammatillisen koulutuksen kunnianpalautus

Aikaisemmalla työurallani, lähes 20 vuotta sitten, sain tehdä työtä ammatillisen koulutuksen parissa. Opin tuolloin arvostamaan suuresti sitä työtä, jota ammatillisissa oppilaitoksissa tehdään nuorten tulevaisuuden eteen. Myös kohtamaani nuoret olivat motivoituneita osallistumaan heille tarjottuun laadukkaaseen opetukseen.
Ammatillisen koulutuksen merkitys koko Suomen menestykselle on keskeinen. Toisen asteen opiskelijoista lähes 75 prosenttia opiskelee ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämän suuren joukon korkeaa ammattitaitoa tulevat työelämässä myöhemmin tarvitsemaan niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin yritykset ja työllistäjät.

Viime vuosina olen surullisena seurannut ammatillisen koulutuksen syvenevää ahdinkoa, johon yhtenä syynä on hallituksen toteuttama ammatillisen koulutuksen reformi. Osana reformia toteutetut 220 miljoonan euron leikkaukset ovat aiheuttaneet merkittäviä heikennyksiä ennen kaikkea annetun koulutuksen laatuun.
Määrärahojen supistumisen seurauksena myös lähiopetuksen määrää on karsittu. Suurimpia kärsijöitä tästä kehityksestä ovat opiskelijat, jotka liian usein uhkaavat jäädä oman onnensa varaan. Reformin toimeenpanon puutteellisen rahoituksen takia myös opettajien ja muun henkilökunnan työkuormaa on kasvatettu, usein kohtuuttoman paljon.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut siinä, että erilaisista lähtökohdista huolimatta opiskelijoille on pystytty tarjoamaan koulutuksessa hyvät valmiudet siirtyä työelämään. Eroja nuorten oppimisessa ja myös opiskelutavoissa on pyritty tasoittamaan opettajien ohjauksella koulutuspolun varrella.
Lähiopetuksen määrän laskun seurauksena ammatillisesta koulutuksesta uhkaa valmistua työmarkkinoille nuoria puutteellisella osaamisella. Paljon onkin jo nyt uutisoitu työnantajien kokemuksia siitä, että ammatillisessa koulutuksessa ei ole pystytty varmistamaan kunnolla työelämän vaatimaa riittävää osaamista.

Opiskelijoita ei tästä kehityksestä tietenkään tule syyttää. Jokainen nuori on yksilöllinen oppija, jonka tarpeet tulee huomioida opetuksessa. Kaikille itsenäinen tai työpaikalla tapahtuva oppiminen ei sovellu. Juuri nämä nuoret ovat usein juuri heitä, jotka kaikkein eniten kaipaisivat perinteistä lähiopetusta ja opettajan ohjausta.
Hallituksen ammatillisen koulutuksen reformin valuvikojen tulisi herätellä päätöksentekijöitä korjausliikkeeseen. Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan ammatillisen koulutuksen kunnianpalautus, jossa nyt havaittuihin epäkohtiin puututaan. Tehtyjen mittavien leikkausten jälkeen on panostusten aika.

Seuraavalta hallitukselta odotetaan panostuksia erityisesti opetuksen henkilökohtaistamiseen, lähiopetuksen määrän kasvattamiseen, työssä tapahtuvan oppimisen ohjaukseen sekä erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden tukemiseen. Näillä panostuksilla kannettaisiin aidosti vastuutta siitä koko ikäluokasta, joka on ammatillisen koulutuksen piirissä.
Huolehtimalla ammatillisen koulutuksen laadusta turvaamme jatkossakin sen, että nuoret saavat hyvät eväät pärjätä työelämässä. Samalla turvaamme yritysten mahdollisuudet työllistää ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa kotimaisilta työmarkkinoiltamme.

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
Kinkkutemppu järjestettiin neljännen kerran
Tutkimuspäällikkö Hannu Takala: Tuskin Hennalan alueella tehdään enää arkeologisia kaivauksia
Kirjastopalvelujohtaja Salla Palmi-Felin: Lukuinnon sytyttäminen on tärkeämpää kuin se, mitä luetaan
Vuonna 2020 Omalähiötä ei enää jaeta mainoskieltoluukkuihin
Lahden turvakodin johtaja Marjo Taipale: Yksikään turvakotijakso ei ole turha
Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen: Orvokkitien päähän parkkipaikka ulkoilijoille
Rehtori Esko Taipale: Launeen monitoimitalo Lähteessä oppimisympäristöt ovat täysin erilaiset kuin parakeissa
Media-ohjaaja Marita Nuto: Haluamme kehittää Liipolassa maahanmuuttajien kirjastopalveluja
Evakkolapsi Eila Jokinen: Kaikki evakkolapset muistavat Lottien maittavan kauravellin
Toimitusjohtaja Pekka Mäki-Reinikka: Kaurabuumi alkoi jo vuonna 2010 ja se jatkuu yhä
Apoli-tunnustus Svenska Gården i Lahtis -hankeelle
Lahden kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Antti Holopainen: Arkistotutkimuksen avulla selvitetään Hennalan vankileirin uhrien lukumäärä
ARKISTO