Ilen Hajatelmat

Älypuhelin on huono isäntä

Älypuhelimen käyttö ja suosio ovat saavuttaneet jo sellaiset mittasuhteet, että joillekin ihmisille vehkeestä on muodostunut apuvälineen sijaan pysyvä riesa. Nuoret liikkuvat mieluummin näytöllä kuin luonnossa, kesäduunareita pitää muistuttaa jatkuvasti siitä, että kännykän paikka on taskussa eikä kädessä pysyvästi ja jopa parisuhdeneuvojat ovat saaneet asiakkaita, joille tämä keksintö on rakkaampi kuin oma puoliso.

Omassa lähipiirissäni melkeinpä kaikki omistavat älypuhelimen. Itselläni on vanhanaikainen ”älytön kännykkä”, ja aion sellaisessa pysyäkin, jollei minun ole pakko hankkia jonkin pakollisen, arkielämään liittyvän rutiinin vuoksi vaativampi laite. Tietokirjailija ja television ajankohtaisohjelmasta Perjantai tuttu toimittaja, Pekka Vahvanen kuuluu kanssani samaan kategoriaan, vaikka luulisi hänen hyödyntävän työssään tekniikan viimeisimpiä saavutuksia.

Tällaisen käyttäytymisen syy ei ole missään jääräpäisessä muutosvastarinnassa, vaan siinä, että löydän elämästäni yhä muita nautinnollisempia asioita kuin viheliäisen, joka paikkaan mukana kulkevan pikkukoneen kanssa räpläämisen. Tai kuten Vahvanen ilmaisee saman asian Iltalehden nettihaastattelussa: ”Moderni teknologia on tuonut minulle aina epämiellyttäviä tuntemuksia. Koen, että koneet eivät lisää vapauttani suhteessa ympäristöön, vaan rajoittavat sitä.”

Mies on kirjoittanut aiheesta juuri kirjankin: Kone Kaikkivaltias – Kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan (Atena Kustannus). Siinä pohditaan, onko teknologinen kehitys mennyt jo liian pitkälle ja ottanut ihmisistä salakavalasti niskalenkin. Vahvasen mukaan teknologinen kehitys ei enää välttämättä paranna elämänlaatuamme, vaan voi jopa huonontaa sitä.

”Nykyteknologia tekee ihmisistä tyhmempiä”, Vahvanen lataa. Hänen mielestään keskittymällä koneiden taitoihin ja älyyn ja muuhun suorituskykyyn, ihmisten omat taidot ja äly kärsivät. ”Kun uskottelemme teknologian parantavan elämää loputtomasti, maksamme siitä suuren hinnan. Kun mietitään, miten koneet toimisivat optimaalisella tavalla, ihmiset menevät epäkuntoon”, hän jatkaa.

Vahvanen kiinnittää huomionsa myös siihen, miten moderni teknologia on vaikuttanut sosiaaliseen kanssakäymiseemme. Päinvastoin kuin mainostajat väittävät, kännykät eivät ole yhdistäneet, vaan eristäneet meidät toisistamme: ”Ihmiset ovat nykyään yhä vähemmän toistensa kanssa kasvokkain tekemisissä. Älypuhelimen omistajat stressaavat jatkuvasti siitä, mitä ilmoituksia puhelimeen tulee ja miten niihin reagoidaan. Joku haukkuu taas Twitterissä, ja siihen pitää vastata.”

Suuntaus ei edistä Vahvasen mukaan kenenkään hyvinvointia. Todellisuudessa kynnys ottaa kontaktia toiseen ihmiseen nousee ja hankaloituu koko ajan. ”Jos puhut ventovieraalle ihmiselle bussipysäkillä, tulkitaan se teknologioiden takia yhä helpommin niin, että tulet ahdistelemaan”, kirjailija havainnollistaa.

Itse väitän olevani onnellisempi ilman älypuhelinta ja että minulla on enemmän vapaa-aikaa kuin sellaisen omistavilla. Olen siis vapaampi, kuten Vahvanen sanoo. Ihmisen ei ole pakko olla aina tavoitettavissa. Usein vasta täydellinen tavoittamattomuus tekee elämästä luksusta ja vaikkapa lomasta täydellisen.

Vanha sanonta tulesta, joka on hyvä renki, mutta huono isäntä, pitää älypuhelimenkin kohdalla erittäin hyvin paikkansa.

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Harri Koski: Ensi kesänä kellutaan ja nautitaan suomalaisesta järvimaisemasta omalla saunalautalla
Viinintekijä David Cohen: Puhtaat suomalaiset raaka-aineet ovat viiniemme tasapainoisen maun salaisuus
Ohjaaja Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan tuotanto näkyy kaduilla ja pihoilla Launeella
Jos suomalaisuus asuisi maisemassa – Järnefeltin jalanjäljissä Kolille
Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
Fysioterapeutti Rosa Hemming: Liiku, niin jaksat paremmin!
Ikääntyvä kansa tarvitsee itsekkyyttä ja rohkeutta, erityisesti naiset
Helsingintie aukeaa jo kesäkuussa
Eteläinen kehätie valmistuu: Mitä hyötyä Lahdelle 70 miljoonan euron sijoituksella?
Matematiikan lehtorit Sari Hautala ja Annika Kinnunen: ”Olemme aivan liekeissä, kun pääsemme uuteen monitoimitaloon”
Rehtori Matti Tuovinen: ”Erityisoppilas voi opiskella Sylvia-koulussa turvallisessa maaseutumaisessa kaupunkiympäristössä”
Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
ARKISTO