Mika Kari

Tarvitsemme käänteen nuorten miesten hyvinvointiin ja terveyteen

Puolustusvoimissa on alkusyksystä aloitettu asevelvollisuuslain mukaisten kutsuntojen järjestäminen. Eri puolilla Suomea kutsuntoihin osallistuu tänä vuonna 18 vuotta täyttävien nuorten miesten ikäluokka. Kutsunnoissa arvioidaan nuoren palveluskelpoisuus ja ratkaistaan tuleva palveluspaikka ja -ajankohta.

Kutsunnat ovat monella tapaa merkityksellinen ja mieleenpainuva tapahtuma. Kukin sukupolvi vuorollaan astelee kutsuntalautakunnan eteen ja liittyy siten osaksi ylisukupolvista jatkumoa. Yhteiskunnan näkökulmasta kutsunnat ovat viimeinen hetki, kun valtiovalta vielä tavoittaa koko miespuolisen ikäluokan.

Tästä syystä järjestävänä tahona puolustusvoimat on kutsunut mukaan miehille pakollisiin kutsuntoihin myös kunnallisen nuorisotyön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset palveluineen. Näin tuen tarpeessa olevat nuoret voidaan tarvittaessa ohjata sujuvasti ennaltaehkäisevien tai korjaavien palveluiden piiriin. Kutsunnat ovat siten osa yhteiskunnan turvaverkkoa, jonka läpi yksikään nuori ei saa joutua putoamaan.

Kutsunnat ovat nostaneet viime päivinä otsikoihin myös asepalveluksen suorittavien varusmiesten kunnon romahtamisen. Puolustusvoimien omien tilastojen mukaan vuonna 2019 palveluksensa suorittaneet miehet juoksivat ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa Cooperin testissä keskimäärin alle 2 400 metrin matkan.

Muutos varusmiesten juoksukunnon heikentymisessä on hätkähdyttävä, kun sitä peilaa lukuihin muutaman vuosikymmenen takaa. Vielä vuonna 1980 Cooperin testissä keskimääräinen juostu matka oli 2 700 metriä. Lisäksi varusmiesten keskipaino on vain noussut, mikä tukee käsitystä nuorten miesten kunnon laskusta.

Puolustusvoimien raportoimia tuloksia varusmiesten kunnon romahtamisesta ei voida sivuuttaa olankohautuksella. Kyse on paitsi nuorten miesten hyvinvoinnin ja terveyden kriisistä, myös aidosta uhasta maanpuolustukselle. Koko Suomen uskottava puolustaminen edellyttää paitsi laajaa myös tervettä reserviä.

Heikko kunto nakertaa pohjaa reservin sodanajan toimintakyvyltä. Asevelvollisten tulee tosipaikan edessä pystyä puolustamaan maata vaikeissakin olosuhteissa, pitkiäkin aikoja. Kun reservin psyykkinen ja fyysinen kunto on korkealla, uskottavan maanpuolustuksen järjestämiseen on niin ikään paremmat edellytykset.

Vastuuta nuorten miesten kunnon heikentymisestä ei pidä sysätä vain nuorille itselleen. Paljon vartioina on muu ympäröivä yhteiskunta perheistä koulumaailmaan ja poliittisiin päättäjiin. Mitä pitäisi tapahtua esimerkiksi koululiikunnassa, jotta yhä useammassa nuoressa syttyisi kipinä liikunnan harrastamiseen?

Puolustusvoimat on lisännyt liikuntaneuvontaa osana kutsuntoja ja kannustaa muutenkin nuoria kohentamaan kuntoaan ennen palveluksen aloittamista. Viime vuosien kehityksen valossa tämä ei kuitenkaan näytä riittävän. Siksi tarvitaan uusia toimenpiteitä, jotta huono kehitys saadaan käännettyä.

Korostan tarvetta laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle siitä, miten nuorten hyvinvoinnissa ja terveydessä saataisiin tapahtumaan käänne. Kyse ei ole vain maanpuolustuksellisesta kysymyksestä. Kunnon ja terveyden heikentyminen heijastelee myös nuorten myöhempään elämään ja kaikille yhteiskunnan aloille.

Eikä kyse ole vain varusmiespalveluksen suorittavista miehistä. Samainen liikkumattomuuden ongelma koskettaa myös naisia ja niitä miehiä, jotka suorittavat palveluksensa jollakin vaihtoehtoisella tavalla.

Monenlaisia parlamentaarisia komiteoita ja työryhmiä on viime vuosina perustettu suomalaisen maanpuolustuksen kehittämiseksi. Mutta olisiko nyt aika koota oma työryhmä pohtimaan sitä, miten palvelukseen astuvien nuorten miesten kunto saataisiin jälleen paremmalle kehitysuralle? Mielestäni olisi.

Mika Kari
kansanedustaja (sd.), eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen.

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Kolumnistin muut kolumnit:

    KOLUMNISTIT

    Ilen Hajatelmat

    Melastelua

    Mika Kari

    Papin Palsta

    Sporttinurkka

    Ville Skinnari

    ARTIKKELIT

    Varhaiskasvatuspolitiikkaa on jakanut sivistyslautakuntaa koko vaalikauden ajan
    Kaupunginhortonomi Viivi Tasso: Kirsikkapuut tekevät kauniin kukkakatoksen puistoon
    Pontus Söderblom ja Petri Honkanen: Uudet ja vaihtoehtoiset ryhmät sanovat asiat suoraan
    Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sirkku Hilden: Puheenjohtajakausi piti olla aivan erilainen
    RKP:n Pia Tyyskä: Tuomme avoimen, kunnioittavan ja yhteistyötä painottavan politiikan Lahteen
    SDP:n Pekka Komu: Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita, oikea-aikaisia ja vaikuttavia
    Kokoomuksen Hannu Mänty: Talousasioihin on keskityttävä paremmin tulevalla vaalikaudella Lahdessa
    Perussuomalaisten Tuomas Sorsa: Seuraavalla valtuustokaudella kaupungin taloutta pitää tasapainottaa ja työllisyyttä parantaa
    Juha Tapiola Vihreät: Tavoitteena on pitää kiinni Lahden kunnianhimoisesta hiilineutraaliustavoitteesta
    Kristillisdemokraatti Juha-Pekka Forsman: Haluamme edistää kiertotaloutta ja vähentää jätteiden määrää
    Laura Hahl Keskusta: Koronan jälkien korjaaminen, tulee olemaan tärkein tehtävä ensi vaalikaudella
    Pasi Kousa: Lahdessa tarvitaan edullisia vuokra-asuntoja
    Asukkaiden Lahti -ryhmä Seppo Korhonen: Lahtelaiset ovat kyllästyneet hyväosaisen kuntaeliitin kähmintään ja omien hillotolppien pysyttelyyn
    Anita Immonen: Vanhat puolueet säilyvät, mutta me olemme uskottava vaihtoehto kuntavaaleissa
    Puheenjohtaja Olli-Pekka Villa: Läpinäkymättömyys, vaikeaselkoisuus ja ideologiset jakolinjat etäännyttävät tavalliset kuntalaiset politiikasta
    Asukasmäärän ennustetaan kasvavan Etelä-Lahdessa tälläkin vuosikymmenellä
    Etelä-Lahti menetti terveysasemansa
    Katupäällikkö Mika Lastikka: Kaliumformiaatilla torjutaan liukkautta turvallisesti myös pohjavesialueilla
    Liikuntapalvelupäällikkö Markku Ahokas: Etelä-Lahteen avautuu uusia ulkoilu- ja hiihtoreittejä ensi vuonna
    Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Timo Leppänen: Kehätien Nikulan liittymä oli meille hyvä asia, mutta liikennemelu on yllättänyt osassa Metsä-Hennalaa
    ARKISTO