Mika Kari

Hyvien päätösten kokonaisuus

Onnistunut päätöksenteko näkyy usein yksittäisinä hyvinä ratkaisuina—jotka ovat jo itsessään tavoiteltavan arvoisia—mutta yhtä lailla kyse on kokonaisuudesta, joka on merkittävämpi kuin osiensa summa. Maamme hallituksen linjaratkaisujen ja kansanvaltaisesti valitun eduskunnan päätösten tulee muodostaa kokonaisuus, jonka tavoitteena on luoda edellytykset ihmisten hyvinvoinnille sekä yhteiskunnan kasvulle ja kehitykselle. 

Erään tällaisen kokonaisuuden muodostaa sosiaalipolitiikka. Panostuksilla kansalaisten peruspalveluihin, kuten koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ei auteta ainoastaan koululaisia, vanhempia, vanhuksia ja muita ihmisryhmiä, vaan vahvistetaan toimivaa yhteiskuntarakennetta. Sosiaalipoliittisen päätöksenteon tavoitteena tulee olla luoda toimivia palvelurakenteita ja tehdä niistä joustavampia, jotta kansalaiset voivat keskittyä työhön, koulutukseen sekä turvalliseen ja terveelliseen elämään. Hyvät sosiaalipalvelut ovat myös edellytys kansantaloutemme tuottavuudelle ja työllisyyden turvaamiselle.

Kuluneilla viikoilla olemme saaneet todistaa demarijohtoisen hallituksen aikaansaamaa kurssinmuutosta sosiaalipolitiikan keskeisissä kysymyksissä. Edellinenkin hallitus yritti toteuttaa monia näistä tavoitteista, mutta nykyinen näyttää onnistuvan edeltäjäänsä paremmin.

Hallituksen perhevapaauudistusta on kutsuttu investoinniksi lasten tulevaisuuteen ja perheiden hyvinvointiin. Uudistuksella pyritään vahvistamaan työn, opiskelun ja yrittäjyyden yhteensovittamista vanhemmuuden kanssa sekä lisäämään tasa-arvoa vanhempien kesken ja perheiden välillä. Yhtä lailla uudistusta voi kutsua investoinniksi vanhempien työmahdollisuuksiin. Tukemalla vanhempien yhdenvertaista mahdollisuutta hoitaa lasta voimme pitää heidät tiiviimmin kiinni työelämässä ja nopeuttaa paluuta töihin. Niin ikään toimivasta päivähoitojärjestelmästä huolehtiminen mahdollistaa sen, että äidit ja isät pääsevät tekemään töitä luottaen siihen, että yhteiskunta osallistuu heidän lapsensa hyvinvoinnin edistämiseen.

Hiljattain julkistettu hallituksen esitys sitovasta hoitajamitoituksesta on tärkeä osa vanhustenhoidon kunnianpalautusta, joka toteutuessaan edellyttää palvelunjärjestäjältä vähintään 7 hoitajaa kymmentä vanhusta kohden nykyisen 5 sijaan. Uudistuksella autetaan paitsi turvaamaan laadukkaammat palvelut kaikille ikääntyneille, vaikutetaan merkittävästi myös hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Hoitajamitoituksen kaltaisissa päätöksissä ei ole kyse vain luvuista. Suomalaisessa yhteiskunnassa tulee voida uskaltaa ikääntyä. On meidän vastuullamme osoittaa, että arvostamme ikäihmisiä ja iän tuomaa elämänkokemusta turvaamalla heille laadukkaan hoidon ja hoivan.

Muuttuneessa maailmassa koulutustason nostaminen on välttämätöntä saavuttaaksemme nykyistä korkeamman työllisyyden. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan viimeisten 30 vuoden aikana Suomen työmarkkinoilta on hävinnyt 600 000 työpaikkaa, joihin on aiemmin riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Hallituksen tavoite laajentaa oppivelvollisuutta ja turvata maksuton toinen aste ovat keinoja vahvistaa nuorten asemaa työmarkkinoilla ja tätä kautta luoda taloudellista kasvua. Julkisen talouden ohella kyse myös on yhdenvertaisuudesta ja heikoimmassa asemassa olevien nuorten asemasta. Koulutus on todetusti tehokkain keino vähentää eriarvoisuutta ja nuorten syrjäytymistä.

Kuten olen monessa yhteydessä todennut, emme voi jäädä odottamaan päätöksiä kansalaisten arkea koskettavista palvelu- ja rakenneuudistuksista loputtomiin. Ratkaisuja on haettava rohkeasti, ja suunnan löydyttyä on huolehdittava päätösten vastuullisesta toimeenpanosta. Suuressa kokonaisuudessa erillisiltä vaikuttavat osatavoitteet tähtäävät usein lopulta samaan maaliin. Tätä laajaa taustaa vasten sosiaalipolitiikassakin on kyse paitsi kansalaisten hyvinvoinnista, myös elinkeinopolitiikasta ja ennen kaikkea toistemme kunnioittamisesta.

Mika Kari
kansanedustaja (sd.)

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Kolumnistin muut kolumnit:

    KOLUMNISTIT

    Ilen Hajatelmat

    Melastelua

    Mika Kari

    Papin Palsta

    Sporttinurkka

    Ville Skinnari

    ARTIKKELIT

    Omalähiö jää tauolle – seuraava lehti ilmestyy 15.5.
    Ylikonstaapeli Ari Pinomäki: Maakuntarajan sulku on suomalaisten viranomaisten yhteistyökyvyn testi
    Luokanopettaja Tytti Heikkinen: Positiivinen palaute on tärkeää sekä työkaverille että oppilaalle
    Koronavirus siirsi Sylvia-kodin juhlia tuonnemmaksi
    Hennalan upseerikerholla juhlittiin talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa
    Järjestyksenvalvoja Osmo Ruhanen: Kalenteriin merkittiin ensimmäiseksi pelipäivät ja sen jälkeen suunniteltiin muuta elämää
    Käsikirjoittaja Timo Taulo: Jokaisella Hennalassa asuvalla ihmisellä oli suuri huoli tulevaisuudestaan syksyllä 1944
    Työllisyysasian päällikkö Sami Kuikka: Ohjaamon kautta moni lahtelainen nuori löytää työtä
    Käyttöpäällikkö Pasi Heinonen: Yhden suurjännitepylvään romahtaminen ei vaikuta sähkönjakeluun
    Avantouimari Siviä Kähkönen: Avantouinti virkistää kehoa ja mieltä
    Kuuba – Menneen ajan rappioromantiikkaa
    Ohjaaja Väinö Weckström: Loistavaa, että elokuva herätti kiinnostusta näin paljon jo koekuvausten yhteydessä
    Projektipäällikkö Janne Wikström: Liipolan tunnelin tekniset järjestelmät on rakennettu kesään mennessä
    Kitaristi Mika Jokinen: Lättähatun paluu on monipuolinen ja viihdyttävä levy
    Isännöitsijä Eero Vesanen: Luhtikadun palaneen kerrostalon saneeraus valmistunee toukokuun lopulla
    Johanna Ruuhijärvi: Keskustelutilaisuus Kerinkallion päiväkodin kohtalosta olisi pitänyt järjestää jo 1½ vuotta sitten
    Piispa Seppo Häkkinen: Launeen seurakunnalla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuudessa
    Miestenpiiriaktiivi Reijo Salonen: Tarinat moottoripyöristä lumosivat kaikki kuulijat
    Etelä-Lahdessa riittää kaavoituskohteita
    Ikääntyneiden asiakasohjaus Siiri muutti Lahden palvelutorille
    ARKISTO