Ilen Hajatelmat

Facebook alkaa olemaan syvältä

Alan olla aika lailla lopen kyllästynyt koko Facebookiin. Olen jo pitkään ajatellut hävittää koko linkin tietokoneeltani, mutta välillä fb-kavereista parhaimmat heittävät naamakirjaan jotain lähtemättömän nerokasta, ja ne suurimmat idiootit jotain sietämättömän tyhmää, mikä on pakko jakaa toisille.

Valehtelisin myös, jos en tunnustaisi ottaneeni näistä neronleimauksista tai kömpelyyksistä vaikutteita tälle palstalleni. Uusnatsien ja suvakkien sanallisessa mittelössä on aina jotain elämää suurempaa. En olisi ikinä uskonut, että suhteellisen älykkäinä aikaisemmin pitämäni suomalaiset sortuvat niin ala-arvoiseen keskusteluun, mitä Facebookissa pahimmillaan käydään. Eräskin entinen kunnallispoliitikko viljelee viesteissään sellaista törkyä, että entiset pornolehdetkin olisivat kalvenneet sen rinnalla.

Facebookista tuli heti syntyessään oivallinen työkalu viihdelehdistössä työskenteleville toimittajille, siksi otin osaa tähän muotivillitykseen. Naamakirjalla sai näppärästi yhteyden Suomen pintajulkkiksiin. Se ei myöskään vaatinut Seiskan tai Oho-lehden nuorilta juorupalstan tekijöiltä sen kummempaa teknistä taitavuutta.

Eniten vihaan niin sanotuista fb-kavereistani niitä kaikkien alojen besserwissereitä ja omaan napaansa tuijottavia narsisteja, jotka raportoivat henkilökohtaisesta elämästään useamman kerran vuorokaudessa täysin tyhjänpäiväisiä ja yhdentekeviä tiedonantoja. He kehuskelevat materiaalihankinnoillaan, kun heillä menee hyvin, mutta valittavat joka ikisestä pikku vastoinkäymisestä ja ovat sääliä kerjäämässä, kun heillä menee huonosti.

Tunnustan, että olen itsekin syyllistynyt samaan Facebookissa aloitellessani. Helvetti, että nolotti lukea niitä viestejä jälkikäteen! Besserwissereiden taas täytyy saada viimeinen sana itselleen joka ikisessä nettikeskustelussa. Se on helppoa, kun inttää loputtomasti vastaan.

Härskeimmät tyypit hakevat jopa työpaikkaa, pummaavat rahaa tai kerjäävät rahoitusta etelänmatkalleen johonkin epämääräisen hyväntekeväisyysprojektiin vedoten. Tai ehkä se ei ole härskeyttä, vaan hädästä kumpuavaa luovaa nerokkuutta.

Näiden rinnalla ne, joiden viestityksistä saa lukea tarkan kuvailun jokaisen Tinder-osuman ulkonäöstä tai nähdä valokuvan äsken nautitusta ruoka-annoksesta, ovat sinänsä pieni harmi. Siitäkin huolimatta, että viime mainittujen päivityksistä ei ole enää pitkä matka vessassa käyntien raportointiin, aamu-ulosteen rakenteen erittelyyn tai suosikkinaintiasentojen esittelyyn.

Aivan oma lukunsa ovat ne kaveri-nimikkeen alla kirjoittavat henkilöt, jotka pyytävät toistuvasti kertomaan, missä olen hänet ensimmäistä kertaa tavannut tai miten kuvailisin häntä yhdellä sanalla. Sen jälkeen pyydetään lähettämään viesti kiertokirjeenä eteenpäin tai sinut poistetaan kaveripiiristä. Arvatkaapa vain, olenko noudattanut toivomusta, joka kuulostaa pikemminkin uhkavaatimukselta.

Kerron nyt suoraan ja julkisesti, että voitte jättää minut jatkossakin aivan vapaasti tällaisen hölynpölyn ulkopuolelle. En aio myöskään osallistua typeriin gallupeihin, joissa kysellään, pitääkö leivän päälle latoa kinkku- vai juustosivu ensimmäiseksi tai miten päin vessapaperirulla tulisi laittaa sille tarkoitettiin telineeseen.

Ajattelin pitää myös taukoa julkisessa kirjoittelussa, eli lopetan pestini Omalähiön kolumnistina toistaiseksi tähän. Tuntuu, että olen sanottavani sanonut, ja paukut alkavat olla vanhalla miehellä vähissä. Tämä on puhtaasti minun henkilökohtainen ratkaisuni. Matka Omalähiö-lehden kanssa alkoi 1.4.2011 ja on sujunut tähän päivään asti katkeamattomana ketjuna. Pitkän toimittajaurani aikana en ole ollut koskaan yhtä ihanan työyhteisön kanssa tekemisissä.

Toivottavasti joku nuorempi, ja mielellään nainen, jatkaisi tämän jälkeen vuoropuhelua jo sinänsä viisaiden etelälahtelaisten kanssa. Keski-ikäiset miehet ovat melskanneet tässä maassa aivan tarpeeksi. Kiitos, Omalähiö ja kiitos, lukijat!

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Kolumnistin muut kolumnit:

    KOLUMNISTIT

    Ilen Hajatelmat

    Melastelua

    Mika Kari

    Papin Palsta

    Sporttinurkka

    Ville Skinnari

    ARTIKKELIT

    Kalle Aaltonen: ”Päätöksiä tulee tehdä avoimesti ja lahtelaisten etua ajatellen”
    Hennala Herää -yhdistys on uusi tuttava
    Sonja Falk: Moni arastelee tarjoutumasta ehdokkaaksi ja odottaa, että kysytään
    Elisa Lientola: Vasemmistoliitolla on edessä kaikkien aikojen sukupolvenvaihdos Lahdessa
    Anttilanmäki on jälleen kylä-ykkönen
    Valtuustoryhmän puheenjohtaja Jenna Koskelo: Tavoittelemme ehdokaslistaa, joka on läpileikkaus lahtelaisista ihmisistä
    Lähde mukaan Henkka ja Kivimutka seikkailuun Launeella!
    Valtuustoryhmän puheenjohtaja Rami Lehto: ”Perussuomalaiset tavoittelevat Lahdessa paljon uusia ehdokkaita”
    Käytännön kehityshankkeita pyydetty kaupunkilaisilta
    Valtuustoryhmän puheenjohtaja Riina Puusaari: ”Kampanjointia on nykyään helppo tehdä myös täysin nollabudjetilla olemalla aktiivinen somessa”
    Valtuustoryhmän puheenjohtaja Toni Putula: ”Olemme iloisia tällä valtuustokaudella näkyneestä yhteistyön hengestä kaikkien puolueiden kesken”
    Valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Komu: Hyvät ja tasapuoliset varhaiskasvatuspalvelut on oltava eri puolilla kaupunkia myös tulevaisuudessa
    Harri Koski: Ensi kesänä kellutaan ja nautitaan suomalaisesta järvimaisemasta omalla saunalautalla
    Viinintekijä David Cohen: Puhtaat suomalaiset raaka-aineet ovat viiniemme tasapainoisen maun salaisuus
    Ohjaaja Jarkko Felin: Henkka & Kivimutka -elokuvan tuotanto näkyy kaduilla ja pihoilla Launeella
    Jos suomalaisuus asuisi maisemassa – Järnefeltin jalanjäljissä Kolille
    Toiminnanohjaaja Lasse Perttola: Metsäkauriit viihtyvät Launeella, koska siellä on turvallista
    Projektipäällikkö Janne Wikström: Porvoonjoentie siirtyy Patomäen tunnelin päälle elokuussa
    Hallituksen puheenjohtaja Vesa Koski: ”Juhannus olisi jo mahdollista viettää saneeratussa kodissa”
    Ylitarkastaja Mimmi Kaskenpää: ”Palotutkinnan ja onnettomuusselosteen valmistuttua laitoksen toimintaa sekä ennalta varautumista on tarpeen tarkastella”
    ARKISTO