Renkomäessä satsataan koulumatkojen turvallisuuteen.

Renkomäessä halutaan parantaa lasten ja nuorten koulumatkojen turvallisuutta. Aihe oli esillä Renkomäen asukastilaisuudessa 15.1.2026. Tilaisuudessa kerrottiin alueen ajankohtaisista hankkeista, jotka liittyvät erityisesti koululaisten liikkumiseen. Tavoitteena on, että lapset voivat kulkea kouluun turvallisesti jalan tai pyörällä ja että arjen liikkuminen olisi sujuvaa myös perheille. Koulumatka on monelle lapselle tärkeä osa päivää.
Turvallinen reitti tukee lapsen hyvinvointia ja itsenäistymistä. Samalla vähennetään tarvetta kuljettaa lapsia autolla, mikä rauhoittaa liikennettä koulun lähellä ja tukee ympäristöä.

Turvallisuutta parannetaan koko koulumatkan varrella

Asukastilaisuuden alussa kestävän liikkumisen asiantuntija Anniina Setälä esitteli suunnitelmia, joilla koulumatkojen turvallisuutta parannetaan Renkomäessä.
– Työtä ei tehdä vain yksittäisissä paikoissa, vaan koko liikkumisympäristöä tarkastellaan kokonaisuutena.

Setälän mukaan huomiota kiinnitetään muun muassa siihen, millaisia reittejä lapset käyttävät ja miten risteykset toimivat ja onko valaistus riittävä eri aikoina.
– Lahti on saanut hankkeeseen valtionavustusta Traficomin Suomi liikkeelle -ohjelmasta.

Rahoituksen avulla Orimattilankadun jalankulku- ja pyöräväylää parannetaan.
– Lisäksi useiden risteysalueiden valaistusta lisätään. Työt on suunniteltu tehtäväksi pääosin kesällä 2026, jotta ne häiritsevät mahdollisimman vähän koulun arkea.

Hyvä valaistus auttaa lapsia näkemään paremmin ja tulemaan nähdyiksi.
– Selkeät ja turvalliset väylät vähentävät vaaratilanteita. Kun reitti tuntuu turvalliselta, lapsi uskaltaa liikkua itsenäisesti ja vanhempien huoli vähenee.

Koulu ja perheet mukana muutoksessa

Renkomäen koulu on aktiivisesti mukana kehittämistyössä.
– Koulu osallistuu KELPO-hankkeeseen, jossa etsitään kestävän liikkumisen ratkaisuja Päijät-Hämeessä. Renkomäki toimii hankkeessa pilottikouluna, ja toimenpiteitä on suunniteltu yhdessä koulun henkilökunnan kanssa.

Koululla on tehty myös käytännön muutoksia.
– Koulun aulaan on asennettu kypäränaulakot. Ne helpottavat pyörällä kulkemista ja muistuttavat kypärän käytön tärkeydestä.

Setälä totesi, että pienet arjen ratkaisut voivat kannustaa turvallisempiin tapoihin liikkua.
– Lisäksi koululle on laadittu ohjeistus turvallisiin ja kestäviin koulumatkoihin.

Ohjeet on suunnattu oppilaille ja heidän perheilleen.
– Niissä kerrotaan selkeästi, miten koulumatka voidaan kulkea turvallisesti ja ympäristöä säästäen. Tavoitteena on lisätä tietoa ja tukea hyviä valintoja arjessa.

Renkomäessä tehtävä työ osoittaa, että koulumatkojen turvallisuus syntyy yhteistyöllä.
– Kun kaupunki, koulu ja perheet toimivat yhdessä, syntyy ympäristö, jossa lasten on hyvä ja turvallinen liikkua joka päivä

Petri Görman

Kaustisen Vuoden yhtye Hilja Grönfors & Latšo Džinta esittää romanimusiikin lauluaarteistoa. Kuva: Maarit Kytöharju

Lahtelainen Hilja Grönfors ja hänen yhtyeensä Latšo Džinta on valittu Vuoden yhtyeeksi Kaustisella. Valinta julkaistiin viikonloppuna Folklandia-risteilyllä. Tunnustus on merkittävä, sillä Kaustinen on suomalaisen kansanmusiikin arvostettu instituutio.
Vuoden yhtye -valinnalla Kaustinen haluaa nostaa esiin romanimusiikin ja romanikulttuurin keskeisen merkityksen suomalaiselle kansanmusiikille.

– Hilja Grönfors & Latšo Džinta esittää romanimusiikin vanhaa ja arvokasta lauluaarteistoa. Kyse on elävästä perinteestä, jota on vaalittu ja siirretty eteenpäin sukupolvelta toiselle, Kaustisen festivaalin ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki toteaa.

Hilja Grönfors on pitkän linjan romanimusiikin vaikuttaja. Hän on taiteen akateemikko, Taideyliopiston kunniatohtori ja mestarikansanlaulaja.
– Valinta voidaan nähdä myös kunnianosoituksena hänen elämäntyölleen romanimusiikin ja -kulttuurin puolestapuhujana.

Perinteet käsissä -teema näkyy musiikissa ja puvuissa

Ohjelmajohtaja Anne-Mari Hakamäki kertoo, että valinta liittyy vahvasti festivaalin Perinteet käsissä -teemaan. Hänen mukaansa Hilja Grönfors kantaa perinteitään arvokkaasti sekä musiikissa että myös asuissaan.
– Pukeutuminen on osa identiteettiä ja yhteisöllisyyttä, ja se vaatii taitavaa käsityötä.

Hilja Grönfors on lahtelainen ja asuu Liipolassa. Hän kertoo laulaneensa jo ennen kuin oppi puhumaan.
– Lapsuudesta asti olen laulanut romanimusiikkia. Ensimmäiset televisioesiintymiset olivat Ruotsissa jo 1970-luvulla. Suomessa hän on toiminut ammattilaismuusikkona 1990-luvulta lähtien.

Grönfors sanoo olevansa kiitollinen tunnustuksesta. Hänen mukaansa valinta kertoo siitä, että romanimusiikki saa ansaitsemaansa huomiota.
– Olen tehnyt musiikkia jo 1970-luvulta asti ajatuksella, että romanimusiikki on samalla tasolla kuin muu kansanmusiikki. Työtä on tehty vuosikymmeniä, eikä sitä ole ollut pakko tehdä yksin. Monet romanit ovat tehneet ja tekevät yhä työtä saman asian eteen.
R

omaneilla on ollut Suomessa pitkä historia. He ovat eläneet täällä yli 500 vuotta ja ovat saamelaisten ohella Suomen vanhimpia etnisiä ryhmiä.
– Romanikulttuuri on saanut usein kaiken hieman myöhässä, mutta nyt ollaan menossa eteenpäin. Musiikilla on tässä suuri merkitys.

Musiikki rakentaa identiteettiä ja yhteisöä

Grönfors korostaa, että romanimusiikilla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä.
– Se vaikuttaa erityisesti lapsiin ja nuoriin. Ilman kieltä, musiikkia ja kulttuuria ei ole identiteettiä.

Laulujen kautta opetetaan tapoja, arvoja ja jopa yhteiskuntaoppia.
– Monet meidän perinteiset laulut ovat opettavaisia ja niillä on yhä tärkeä rooli.

Hän haluaa rohkaista nuoria romanimuusikoita etsimään omaa suuntaansa. Yhtyeensä kanssa hän keikkailee aktiivisesti ja jatkaa kulttuuriperinnön siirtämistä eteenpäin.
– Käännekohtia urallani on ollut monia, kuten mestarikansanlaulajan arvonimi Kaustisella vuonna 2005. Vuoden yhtye -tunnustus on jälleen yksi merkittävä askel romanimusiikin näkyvyydelle.

Grönfors haluaa kiittää useita yhteistyökumppaneitaan matkan varrella, koska yhdessä tekemällä mahdollistetaan aina ne tärkeimmät jutut
– Erityisen lämpimät kiitokset hän haluaa lausua muusikoilleen, jotka ovat todellisia ammattilaisia

Petri Görman

Pohjalaistaustainen Tero Jokinen tunnetaan sisukkuudestaan. Hän päätti jättää rollaattorin kotiin käydessään Paavolan uudessa Citymarketissa, vaikka liikkuminen on aivoinfarktin jälkeen aiempaa vaikeampaa.

Lahtelainen Tero Jokinen liikkuu nykyään rollaattorin avulla. Taustalla on aivoinfarkti, jonka hän sai vuonna 2020. Sen jälkeen tasapaino ei ole ollut entisensä ja erityisesti talvella liikkuminen on haastavaa.
– Rollaattori tuo turvaa. Sen avulla pysyy pystyssä liukkaalla ja siitä saa tukea, jos horjahtaa, Jokinen kertoo.

Rollaattorissa on myös istuin, jota Jokinen käyttää tarvittaessa.
– Jos väsyy kesken matkan, voi pysähtyä ja istua hetken. Se tekee liikkumisesta helpompaa.

Jokinen on käyttänyt paljon Lahden joukkoliikennettä. Linja-autot ovat vieneet häntä eri puolille kaupunkia.
– Lahdessa on hyvät bussiyhteydet. Torille pääsee helposti monesta suunnasta ja siellä on helppo vaihtaa toiseen linjaan.

Julkinen liikenne on ollut Jokiselle tärkeä osa arkea.
– Se on mahdollistanut asioinnin, tapaamiset ja liikkumisen ilman omaa autoa.

Maksuton matka poistui vuodenvaihteessa

Vuodenvaihteen jälkeen tilanne muuttui. Rollaattorilla liikkuvat eivät voi enää matkustaa linja-autossa ilmaiseksi Lahdessa.
– Uusi käytäntö koskee satoja ihmisiä.

Lahden seudun liikenne perii maksun jokaiselta rollaattorin kanssa matkustavalta 1.1.2026 alkaen. Samalla myös polkupyörien ja sähköpotkulautojen kuljettamisesta  linja-autossa on alettu periä maksu uusien ohjeiden mukaan.
– Päätöksen on tehnyt Lahden seudun joukkoliikennelautakunta.

Jokinen ei päätöstä ymmärrä eikä tue.
– En käsitä, miksi hyväksi havaittu palvelu otetaan pois. Olen kertonut tästä myös muualla Suomessa asuville sukulaisille.

Käytäntö herättää hämmennystä

Jokista huvittaa ja samalla huolestuttaa uusi käytäntö linja-autoissa.
– Rollaattorilla matkustavan pitää ensin nousta etuosasta maksamaan matka ja jättää rollaattori ulos bussin viereen. Vasta sen jälkeen matkustaja voi nousta rollaattorin kanssa bussin keskiosaan.

Lahden kaupunkiliikenteen busseissa ei voi maksaa kortilla keskiosassa.
– Tämä vie aikaa ja kiristää aikatauluja, Jokinen pohtii.

Hänen mielestään tilanne lisää myös kuljettajien painetta.
– Kuljettajilla on jo nyt kiire. En haluaisi, että heitä kuormitetaan entisestään tällä uudistuksella.

Jokinen huomauttaa, että rollaattorilla liikkuvilla ei yleensä ole kiire.
– Meille on varattu bussin keskiosasta kaksi tai kolme paikkaa. Jos ne ovat täynnä, niin silloin odotetaan rauhassa seuraavaa autoa.

Huoli hyvinvointivaltiosta

Jokinen muistuttaa, että hyvinvointivaltiossa pitäisi olla varaa tukea ikäihmisiä ja liikuntarajoitteisia.
– Tuki lisää tasa-arvoa. Ilman sitä moni jää kotiin, eikä uskalla lähteä liikkeelle.

Hän katsoo asiaa myös veronmaksajan näkökulmasta.
– Olen ex-yrittäjänä maksanut paljon veroja. Siksi odotan, että silloin kun elämä kolhii ja liikkuminen vaikeutuu, niin yhteiskunta tukee.

Jokinen toivoo, että päättäjät uskaltavat tarkastella päätöstä uudelleen.
– Jos huomataan, että ratkaisu on huono, niin luottamushenkilöiltä tarvitaan selkärankaa muuttaa sitä.

Askeleita pitää ottaa eteenpäin, mutta tämä uudistus menee väärään suuntaan.
– Vähäosaisilta on aina helppo ottaa pois, mutta kohtuus pitäisi muistaa. Meitä on Lahdessakin monia, jotka tarvitsevat tukea liikkumiseensa.

Petri Görman