Ylösnousemuksesta

Hankala sana tuo ylösnousemus. Kerran perhepiirissäni nuori tuskitteli, kun ei millään jaksaisi ylösnousemusta tehdä. Hän tarkoitti silloin valvotun yön jälkeen aamuisen heräämisen ja hommiin ryhtymisen vaikeutta. Yleensä ylösnousemus-käsite on tietysti lukkiintunut tarkoittamaan Jeesuksen ristinkuoleman jälkeen tapahtunutta kuolleista herättämistä. Mitä sinä ajattelet Jeesuksen ylösnousemuksesta ja Raamatun monista ylösnousemuskertomuksista, niistä, joissa Jeesus kohtaa opetuslapsiaan ristinkuoleman jälkeen? Ylösnousemuksen ihmettä on lupa pohtia ja siitä keskustella muiden kanssa!

Ylösnousemuskertomukset ovat olleet ensimmäisten kristittyjen keskuudessa hyvin rakastettuja. Niitä kerrottiin paljon jo ennen evankeliumien kirjoittamista. Jonkun tutkijan mukaan ilmestymiskokemukset ovat olleet ehkä vain suruun liittyviä psyykkisiä ilmiöitä. Sitä vastaan kyllä puhuu mielestäni se, että kertomukset ovat säilyneet niin vahvoina, että niiden takana uskon kyllä olevan todellisia kokemuksia kohtaamisista Jeesuksen kanssa.

Ylösnousemus on pääsiäisen suuri mysteeri, joka ei avaudu pelkälle järjelle. Oppi-isämme Luther sanoo, että jotta voisi ymmärtää pääsiäisen salaisuutta, pitää lähestyä sitä katsellen, kuvitellen, kuin luoden näyttämön, jossa Raamatun tapahtumat tapahtuivat. Mietiskellä sitä sydämellä sen sijaan, että erittelisimme sitä vain järjellämme. Mietiskellä ylösnousemuksen ydinviestiä, suurta lohduttavaa viestiä kuoleman voittamisesta.
Viime sunnuntain evankeliumissa enkeli sanoo haudalle tulleille naisille sanat, joita me tänäänkin voimme herkällä korvalla kuulla. Etenkin nyt korona-aikana, kun elämä on tuntunut monella tavalla epävarmalta ja voimavaroja koettelevalta. Enkeli sanoo, että älkää te pelätkö, Hän elää ja on tavattavissa. Se tarkoittaa meille, että Jeesus on tänäänkin keskellämme. Ja ettei mikään tilanne ole loputtomiin asti toivoton.

Rukoilemme:
Vapahtajamme Jeesus, kiitos, että sinä elät ja olet luvannut olla kanssamme joka päivä. Täytä meidät kaikki toivolla ja ilolla. Aamen.


Pastori
Kati Saukkonen

Liikunnan tärkeys on korona-ajan ykkösoppeja

Liikuntaharrastus ja perheen kanssa ulkoilu ovat itselleni ja varmasti monelle muulle arjen henkireikä. Erityisesti näin korona-aikana on tehnyt itse kullekin hyvää hieman tuulettaa ajatuksia lähiluonnon rauhassa. Lahdessa onni ovatkin olleet olleet hyvin ylläpidetyt talviliikuntapaikat ja otollinen lumitilanne. Itsekin on tullut vedettyä lenkkiä moneen otteeseen. Nyt alkaa kevät tosin olla jo siinä vaiheessa, että on siirtyminen kohti kesälajeja ja pyöräilyä.

Tänä talvena Salpausselkää pääsi kiertämään huipputasoa edustavan latuverkkomme ohella uusilla tavoilla, kun käytössä oli ensimmäistä kertaa myös yhteiskäyttöön tarkoitettuja talvipolkuja. Urheilukeskuksen ja Tapanilan alueelle merkityillä poluilla voi harrastaa ympärivuotisesti eri liikuntamuotoja sauvakävelystä polkujuoksuun ja maastopyöräilyyn. Tämä on avannut keskustan tuntuman harjumaaston entistäkin isommalle käyttäjäkunnalle ja toisaalta auttaa säilyttämään latupohjat jatkossakin hiihtokäytössä. Kaupungin ylläpitämät polut ovat olleet erittäin kannattava satsaus ja selvästi ahkerassa käytössä. Tapanilan hiihtomajalle täytyy nyt luoda puitteet ympärivuotiselle kahvio ja palvelutoiminnalle. Keskustelut ovat tästä juuri menossa. Paikka on upea.

Koronavuosi on ollut malliesimerkki siitä, että lähialueiden monipuolisiin liikuntamahdollisuuksiin kannattaa panostaa. Hallit ja sisäliikuntapaikat ovat olleet entistäkin kovemmalla, mutta vastuullisella käytöllä. Sikäli kun rajoitukset ovat ikävä kyllä iskeneet niihin meilläkin, ihmiset ovat tuntuneet onneksi löytäneen entistä laajemmalla joukolla eri ulkoliikunnan muodot. Monessa perheessä on huomattu, ettei tarvitse lähteä Lappiin tai etelän maihin kokeakseen vuodenaikojen taikaa: lähiluontokin tarjoaa seikkailuja. Toivon ja uskon, että tästä tulee pysyvä piristys myös Päijät-Hämeen matkailulle ja palveluille.

Viime päivinä mediassa on ollut paljon juttua koronarajoitusten purkamisen aikataulusta. Hallitus on todella valmistellut tätä niin kutsuttua exit-suunnitelmaa ja kuulee paraikaa eri toimijoiden näkemyksiä aiheesta. Rajoituksia tullaan hellittämään mahdollisimman nopeaan tahtiin, kunhan tautitilanne pysyy vakaana ja rokotukset etenevät hyvin. Nykyisen tavoitteen mukaan tämä tarkoittaisi poikkeusoloista luopumista jo huhtikuussa, lähiopetukseen siirtymistä toukokuussa ja kokoontumisrajoitusten tarkastelua asteittain kesäkuusta eteenpäin. Juhannus olisi toivottavasti jo sellaista aikaa, että pääsisimme viettämään normaalia mökkikesää.

Mielestäni on välttämätöntä, että lasten ja nuorten harrastukset ja myös muu liikunta vapautettaisiin mahdollisimman pian rajoitusten piiristä. Liikkumattomuudella on hintansa: koululaisten kohdalla puhutaan pahimmillaan liikuntakipinän sammumisesta ja aikuisväestön tasolla kansanterveyden kuormituksesta. Arkiliikunta ja aktiviinen yhdessä tekeminen ovat kuitenkin viime kädessä ne, joilla meistä jokainen pysyy kunnossa. Kuljemme kaikesta huolimatta hyvään suuntaan. Nyt kun kesäkausi lähestyy, käyttöön saadaan esimerkiksi ulkokentät ja muutenkin ryhmäliikuntaa sekä kuntosaleja päästään taas avaamaan. Kisapuisto pitää nyt laittaa liikkeelle, samoin ulkokenttien kunnostukset ympärivuotiseen käyttöön.

Liikunta ja urheilu ovat edelleen vahvalla pohjalla Lahdessa, mutta kyllä meilläkin petrattavaa on. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia ja -paikkoja tarvitaan lisää. Esimerkiksi joukkuekäyttöön soveltuvista liikuntahallitiloista on pulaa. Kisapuiston alueelle taas on ollut vuosien varrella suunnitteilla monenlaista, mutta tähänkin pitäisi saada jo selkeä suunnitelma. Useampi paikka olisi myös peruskorjauksen tarpeessa.

Valtio on jakanut kunnille, myös Lahdelle, avokätisesti rahaa ja vipurahoitusta on jaossa lisäksi EU-poteista. Rahaa siis olisi. Toisaalta myös pienillä panostuksilla voi saada paljon aikaan, kuten maastoliikuntapolut ovat osoittaneet. Liikuntahankkeisiin pitää koronan opit mielessä panostaa jatkossa entistä enemmän ja siten, että mukana ovat niin kaupunki, seurat kuin palveluita käyttävät ihmiset.

Ville Skinnari

Minä olen rakastanut teitä loppuun asti

Olen paastonaikana lukenut Taizé-yhteisön kirjaa Uskallamme uskoa. Yhteisön perustajalle, jo edesmenneelle veli Rogerille paastonaika merkitsi jaksoa, jonka aikana hän valmistautui löytämään kevään merkkejä elämäänsä.

Tämä ajatus kevään merkkien löytämisestä ja etsimisestä on puhutellut minua erityisesti viime viikkoina. Eikö kevään merkkeihin kuulu valon lisääntyminen, uuden kasvun alkaminen, toivon herääminen? Tänä paastonaikana ei ehkä ole ollut ihan helppoa löytää noita merkkejä, kun talvi on ollut pitkä, tämä aika kovin pimeä ja raskas ja toivo paremmasta on painunut epävarmuuden alle.

Nyt elämme jo hiljaista viikkoa ja olemme keskellä suuren kertomuksen kiivaimpia tapahtumia. Valo alkaa hämärtyä iltaan, pian alkaa pimeys ja koittaa kuoleman yö. Mistä löytäisimme toivon tähän hetkeen?

Jumalan valtakunta murtautuu esiin pääsiäisen aamussa. Siitä on merkkejä näkyvissä jo keskellä pimeää, kärsimystä ja kuolemaa. Kun Jeesus kiirastorstaina pesi opetuslastensa jalat, se oli näkyvä merkki Jumalan valtakunnasta. Mestarista tuli palvelija, nöyrässä rakkauden teossa Jeesus osoitti todeksi sen, mikä on kaikkein tärkein: ”Minä olen rakastanut teitä loppuun asti.”

Jeesus on voittanut maailman – ei olemalla muita vahvempi, vaan näyttämällä ihmiskunnalle kokonaan uuden voiman. Hän voi varjella meitä lannistumasta ja täyttää elämämme uudella toivolla. Vähäiselläkin uskolla voimme yhtyä pääsiäisen ylistykseen: ”Kristus on totisesti ylösnoussut!”


Pauliina Hatakka

Kriisin jälkeinen rakentaminen on jo alkanut

Kirjoitan tätä kolumnia näinä aikoina hyvin poikkeuksellisesti Suomen rajojen ulkopuolella. Olen Tukholmassa virkamatkalla keskiviikkona ja torstaina. Koronasta johtuen tapaamiset pidetään pienissä ryhmissä ja osa tulee mukaan etäyhteyksin. Terveysturvallisuus on nytkin etusijalla. Tapaan täällä Tukholmassa Ruotsin elinkeinoministeri Ibrahim Baylanin ja kehitysministeri Per Olsson Fridhin. Aiheena meillä on maidemme yhteisen tahtotilan ja tekemisen muodostaminen mahdollisimman nopealle ja kestävälle kasvulle koronakriisistä.

Tämä on aihe, jossa onnistuminen ratkaisee paljon. Kuinka rakennamme kestävän kasvun polun kriisin jälkeiseen Suomeen, Eurooppaan ja maailmaan? Esittelen ruotsalaisille kollegoille Suomen kestävän kasvun ohjelman ja sen, miten voisimme yhdessä luoda entistä houkuttelevamman investointiympäristön myötä uutta teollisuutta ja työtä Suomeen ja Ruotsiin. Suurvaltojen, kuten USA:n ja Kiinan panokset ovat huimia. Samoin suurten eurooppalaisten talouksien, etenkin Saksan ja Ranskan. Siksi meidän läheisten naapureiden yhteistyötä tarvitaan nyt, vaikka myös kilpailemme Ruotsin kanssa monessa asiassa, kuten pitääkin. Historia yhdistää meitä, samoin tulevaisuus.

Talousvaikuttaja Jakob Wallenbergin ja suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglundin kanssa keskustelemme maailmankaupan haasteista ja varmasti siitä, miten teollisuutemme kehittyy ja onnistuu maailmalla jatkossakin. Lisäksi tapaan ruotsalaisten, Suomen kannalta merkittävien teollisuusyritysten johtoa, kuten Stora Enson ja SSAB:n. Vierailen myös Ruotsin parlamentissa, jossa tapaan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Kenneth Forslundin ja EU-valiokuntaa johtavan Pyry Niemen. Keskustelemme ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisista asioista sekä Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteistyöstä ja eroavaisuuksistakin.

Jacob Wallenberg muuten vieraili Lahdessa vuonna 1998. Silloin isäntänä oli isäni Jouko. Löysin Joukon puheen tästä tapaamisesta ja pakko sanoa, että moni tavoite on toteutunut, mutta paljon on vielä yhdessä tehtävää.

Lahdella on nyt mahdollisuus luoda vahva ote uudella yliopistolla ja ilmasto-osaamilla uusiin mahdollisuuksiin, kuten sähköisen liikenteen nykyhetkeen ja vetykehityksen tulevaisuuteen. Kuulostaa ehkä kaukaiselta, mutta esimerkiksi sähköistyvän maailman, liikenteen ja vedyn ympärillä tehdään tutkimusta ja kehitystä nyt miljardeilla ympäri Eurooppaa ja maailmaa. Teollisia investointeja syntyy nyt joka puolelle maailmaa. Lahdessa on paljon osaamista ja tarjottavaa vientiin. Mutta nyt pitää olla hereillä, jotta kasvuun päästään mukaan.

Lahden pitää myös pitää huolta omistaan. Olen huolissani seurannut sitä, että huolimatta hallituksen miljardiluokan elvytyksestä kaupungeille, raha ei nyt mene eteenpäin sinne mihin se oli tarkoitettu: pitämään huolta heistä, joita korona on kurittanut eli nuorten ja perheiden ahdinkoon, mielenterveysongelmiin ja arjen palveluihin.

Jokainen kaupunki, myös Lahti, tarvitsee nyt oman, selkeän suunnitelman miten pääsemme eteenpäin korona-kriisistä. Tämä työ pitää tehdä nyt, koska hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Jos nyt saamme epidemian hallintaan, voimme jo kesän aikana päästä nauttimaan tapahtumista ja yhteisestä tekemisestä Lahdessa. Siksi pitää nyt jaksaa malttaa, vaikka se tuntuu jo varmasti itse kustakin raskaalta.

Ville Skinnari

Kestävän kehityksen avainsana on kiertotalous

Maailmaan ei ole vuoteen mahtunut mitään muuta kuin koronapandemia. Silti maailmassa tapahtuu koko ajan ja mihinkään eivät ole kadonneet ilmastonmuutoksen vastustaminen, saastuminen ja globaali nälänhätä sodan runtelemilla alueilla. Tiedämme, että olemme ylikuluttajia ja tarvitsisimme kolme maapalloa kattamaan koko maailman väestön tarpeet. Viime vuonna 1.8.2020 vietettiin ns. ylikulutuksen päivää, joka tarkoitti, että sinä päivänä maapallon ihmiset olivat kuluttaneet loppuun sinä vuonna tuottamansa luonnonvarat. Jo seitsemässä kuukaudessa kulutimme loppuun koko vuoden luonnonvarat. Suurimpia syitä tähän ovat eläinperäisen ruuantuotannon vaatima maapinta-ala sekä liikenteen ja asumisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt.

Kansainvälinen luontopaneeli eli IPBES arvio viime maaliskuussa, että vuoteen 2050 mennessä alkavat suuret ja hallitsemattomat ”kansainvaellukset”, koska elinympäristöt ovat heikentyneet tietyillä maapallon alueilla elinkelvottomiksi. Ongelmia ovat myös liikkumiseen kulutettu energia ja se, että maatalous käyttää
80 prosenttia lihan ja muun eloperäisen ruuan tuotantoon. Selvitäksemme meidän on siirryttävä lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen. Tässä ei ole kyse vain ympäristönäkökulmasta, vaan taustalla on myös kylmä taloudellinen järki. Luonnonvaroja on rajallisesti ja kestävyyshaaste valtava. Kilpailu niukentuvista resursseista vain kiihtyy ja se, joka kykenee tuottamaan vähemmästä enemmän, tulee pärjäämään parhaiten.
Biodiversideetin menetykset , kasvihuonepäästöt ja veden mieletön kulutus johtuvat 90 % uusien
luoononvarojen käyttöönotosta.

EU ja koko Eurooppa ovat erittäin riippuvainen tuontiraaka-aineista. Esimerkiksi Kiina toimittaa 80 prosenttia harvinaisista maametalleista Eurooppaan. Suomessa on asiaan herätty ja jopa uusien kaivoksien perustamista harkitaan. EU:n ja kaikkien muidenkin maiden kannattaa kierrättää näitä harvinaisia maametalleja ja muita tuotteita mahdollisimman tehokkaasti. Suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät tuotteen suunnitteluvaiheessa. Kaikkien maailman maiden etu olisi, jos tästä syntyvä jätettä saataisiin kiertoon enemmän. Toisin sanoen meidän olisi suunniteltava tuotteemme jäte- pois periaateella eli ”design out waste”. Kaikki tämä vaatii yhteistä suunnittelua, jotka on päivitettävä siten, että kallisarvoiset raaka-aineet kyetään keräämään talteen tehokaasti ja laittamaan ne kiertämään samalla tavalla kuin pulloja kierrätetään Suomessa.

Nyt tunnelin päässä näkyy jo valoa tässä kiertotalousasiassa, sillä EU on hyväksynyt selkeällä enemmistöllä uuden kiertotaloussuunnitelmansa äänestyksessään viime kuussa. Uudessa mietinnössä EU-komissiota vaaditaan asettamaan tiedeperusteiset sitovat keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoiteet primääriraaka-aineiden käytön ja ympäristövaikutusten vähentämiselle, jotta EU saataisiin planeettan kantokyvyn rajoihin vuoteen 2050 mennessä. Mietintö korostaa lisäksi tavoitteita vuodelle 2030 materiaali- ja kulutujälkien osalta. Tärkeita asioita ovat lisäksi digitaaliset mahdollisuudet ja haasteet, joita tarvitaan, että kestäviä ja kiertotalouden mukaisia toimintamalleja voidaan kehittää. Mietintö vaatii komissiota selvittämään myös niitä esteitä erityisesti vastuun ja omistajuuden osalta, joita saattaa ilmetä. Tarkoituksena on kehittää eurooppalainen strategia, joka ottaisi huomioon myös niiden sosiaaliset vaikutukset yhteisöissä.

Tuotepolitiikka tulee perustua kestäviin, turvallisiin ja myrkyttömiin materiaaleihin. Ekodirektiivin olisi oltava selkeä stardardi, jossa määritellään selkeät ohjeet tuotteiden kestävyydelle, uudellenkäytettävyydelle, korjattavuudelle, myrkyttömyydelle, kierettävyydelle sekä resurssi- ja energiatehokuudelle.
Pyrkimys on luoda digitaalinen tuotepassi, josta kuluttajat, yritykset ja viranomaiset saisivat tietoa
tuotteiden materiaaleista, kemikaaleista ja niiden ympäristövaikutuksista. Myymättömien kestotuotteiden tuhoaminen on estettävä ja tahallinen vanhentaminen lailla estettävä. Tuotteiden arvoketjuista on selvittävä oleelliset asiat tuotteista.

Erityisen ilahtunut olen kotikaupunki Lahden ympäristötekoihin, jotka palvelevat upeasti uutta kiertotaloutta. Tulevaisuudessa meidän lahtelaisten on entisestään vahvistettava ympäristöklusteriamme ja saatava siitä uutta bisnestä ja työpaikkoja.

Juhani Melanen
Lähde: EU mietintö koheesiopolitiikasta ja kiertotaloudesta , joulukuu 2015

KOLUMNIT -arkisto

helmikuu 2025

tammikuu 2025

joulukuu 2024

marraskuu 2024

lokakuu 2024

syyskuu 2024

elokuu 2024

kesäkuu 2024

toukokuu 2024

huhtikuu 2024

maaliskuu 2024

helmikuu 2024

tammikuu 2024

joulukuu 2023

marraskuu 2023

lokakuu 2023

syyskuu 2023

elokuu 2023

kesäkuu 2023

toukokuu 2023

huhtikuu 2023

maaliskuu 2023

helmikuu 2023

tammikuu 2023

joulukuu 2022

marraskuu 2022

lokakuu 2022

syyskuu 2022

elokuu 2022

heinäkuu 2022

kesäkuu 2022

toukokuu 2022

huhtikuu 2022

maaliskuu 2022

helmikuu 2022

tammikuu 2022

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011