Osallisuuskoordinaattori Sanna Virta: Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin


Lahtelaiset pääsevät jo toisen kerran päättämään, millaisiin kohteisiin kaupunki investoi 200 000 euroa. Vuosi sitten osallistuvan budjetoinnin hanke keräsi 700 ideaa. Alkusyksystä käynnistynyt ideointivaihe keräsi lähes 1000 ehdotusta. Osallistuvan budjetoinnin toteuttamista tukee kaupungin työntekijöiden lisäksi 12 hankekummia, jotka ovat vapaaehtoisia asukkaita. Hankekummit tukevat tiedottamista ja ovat mukana asukastilaisuuksissa.

Lahdessa idean voi jättää verkossa, eikä se ole julkinen. Lahtelaisilla on mahdollisuus valita nyt 177 ideasta parhaat ja ne toteutetaan seuraavan budjettikauden aikana. Äänestysaikaa on 19.12. asti.
– Lahtelaiset ovat ottaneet hyvin vastaan osallistuvan budjetoinnin. Saimme huomattavasti enemmän ideoita kuin vuosi sitten, osallisuuskoordinaattori Sanna Virta kertoo.

Lapset ja nuoret on nostettu hankkeessa keskiöön, ja osallisuuskoordinaattorin mukaan heiltä on tullut myös paljon hyviä ehdotuksia.
– Suunnittelimme kouluja varten materiaalia, jota opettajat pystyvät hyödyntämään. Tämä oli hyvä idea, koska lapset ja nuoret ovat olleet todella aktiivisesti tässä asiassa mukana.

Oppilaat ovat ehdottaneet muun muassa skeitti- ja skuuttiratoja Etelä-Lahteen.
– Sen lisäksi he haluavat trampoliineja ja frisbeegolfradan takaisin.
– Kaupunkilaiset ovat ottaneet omakseen osallistuvan budjetoinnin. Moni lahtelainen on ollut innostunut siitä, että tavallinen kaupunkilainen voi vaikuttaa omilla ideoillaan päätöksentekoon.

Sanna Virta toteaa, että lahtelaiset päättävät oikeasti, millaisiin kohteisiin kaupungissa investoidaan.
Kaupunkiympäristö keräsi eniten ideoita. Leikkipuistot, liikuntareitit, metsät, puistoalueet ja laavut ovat lähellä kaupunkilaisten sydäntä ideoiden perusteella.

Launeen alueelle on ehdotettu muun muassa Ali-Juhakkalaan lintujen katselu- ja ruokintapaikkaa, Porvoojoen polulle nuotiopaikkaa, kepparirataa Launeen keskuspuistoon, laavua Metsä-Hennalaan ja Liipolan sekä Launeen alueelle penkkejä ja roskiksia.
– Sen lisäksi toivotaan urbaanin taiteen tapahtumaa Sopenkorpeen.

Virta toivoo, että osallistuvan budjetoinnin osuus kasvaa lähitulevaisuudessa.
– Turussa kaupunki on sijoittanut 3 miljoonaa euroa osallistuvaan budjetointiin. Lahdessa sen määrä on vain 200000 euroa.

Lahtelaisilla on mahdollisuus äänestää omia suosikkejaan 19.12. asti osoitteessa lahti.fi/osbu. Palvelutorille ja pääkirjastolle on toimitettu perinteisiä äänestyslappuja.
– Toivomme, että ihmiset äänestävät sähköisesti, koska koronavirus leviää taas voimakkaasti. Silloin kannattaa välttää turhia ihmiskontakteja.

Petri Görman

Markkinagallup Päijät-Hämeen aluevaaliehdokkaille

Ensi tammikuussa siirtyy rahaa ja valtaa 69:lle aluevaltuustoon valittavalle päijäthämäläiselle ehdokkaalle. Käväisimme Lahden markkinoilla urkkimassa ehdokkaiden tuntoja ja kysyimme muutamaa asiaa ehdokkaaksi asettuvilta.

1. Miten arvelette Mehiläisen ja PHHYKY:n yhteistoiminnan sujuvan ellei määritellä sopivan oman tuotannon tarpeellisuutta ostotoiminnassa?
2. Pitäisikö luottaa pelkästään Mehiläisen digialustaan vai tarvitaanko myös oma itsenäinen riippumaton digialusta Päijät-Hämeen hyvinvointikunnille?
3. Luettele kolme tärkeintä asiaa, missä voisit vaikuttaa ehdokkaana esittämiesi päämäärien toteutumiseen?

Marja Kaitainen,
kristillisdemokraatit
1.
– Pelisäännöt kirjataan yhteistyösopimukseen. Harjun terveyden toiminnasta on saatu pääosin myönteistä palautetta, vaikka joissakin tapauksissa palvelun ei ole koettu olevan asiallista tai asiakkaan toiveiden mukaista – näihin tilanteisiin toivottavasti löydetään parannusta. Mielestäni yksityisten yritysten palveluja tarvitaan julkisen puolen rinnalla täydentämään ja sujuvoittamaan palvelujen tuottamista. Asiakkaalle ei ole tärkeää, mikä taho palveluita tuottaa, vaan että palvelut toimivat nopeasti ja luotettavasti. Luotan siihen, että hyvinvointialueellamme osataan tehdä järkeviä päätöksiä, jotka koituvat asukkaiden hyväksi.
2.
– Julkinen sektori on ollut yksityistä hitaampi toimintojen sähköistämisessä. Olemassa olevaa, toimivaa digialustaa tulee hyödyntää. En kannata vastakkainasettelua julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Meidän tulee nähdä molempien vahvuudet ja ottaa kaikki voimavarat täysipainoisesti käyttöön. Vain yhteistyötä tekemällä voimme purkaa hoitojonot ja varmistaa kaikille laadukkaat, yhdenvertaiset ja helposti saatavilla olevat palvelut. Yhteistyökumppaneita voivat olla myös seurakunnat ja kansalaisjärjestöt.
3.
– Hoitohenkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen ja määrän kasvattaminen vastaamaan todellista työvoimatarvetta
– Sote-palvelujen saatavuuden turvaaminen läheisyysperiaatteella, mm. ottamalla käyttöön liikkuvia palveluja. Keskittäminen keskuskaupunkeihin ei saa merkitä sitä, että pienet kunnat jäävät ilman palveluja.
– Omaishoitajien aseman parantaminen nostamalla tuen tasoa ja huolehtimalla heidän jaksamisestaan. Myös mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen, lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen perheitä tukemalla sekä turvallisten ja inhimillisten elinolosuhteiden varmistaminen vanhusväestölle ovat tärkeitä vaikuttamisen kohteita.

Seija Kraft Tapionsalo,
kokoomus
1.
– Päijät-Hämeessä ollaan rakennettu jo uuden hyvinvointialuemallin mukaista mallia hyvän matkaa ja kokemukset ovat hyviä. Harjun terveyden toiminta on saanut paljon kiitosta ja sen päälle on hyvä rakentaa uutta. On tärkeää, että verotuksen kautta osoitetut rahat käytetään ensisijaisesti alueen asukkaiden palvelujen turvaamiseen eikä hallintoon.
2.
– Digipalvelut ovat tärkeä osa sujuvaa palvelua tänä päivänä. Uudet teknologiat ja palvelut helpottavat hoitokuormaa ja vapauttavat osaavan henkilökunnan resurssit niitä tarvitseville.
Ja toisaalta meistä moni mieluimmin hoitaa asiat etänä, silloin kun ei ole välttämätöntä lähteä odottelemaan odotushuoneisiin tai saamaan hoitoa fyysisesti. Yksityisellä sektorilla on kehitelty digipalveluita, joita voidaan hyödyntää uusilla hyvinvointialueilla. Ei kannata käyttää rahaa ja resursseja kehittämällä digipalveluja uudelleen, kun on käytössä ja toimivia palveluja jo olemassa.
Asiakkaallekin on helpompaa, että on yksi alusta, millä toimia. Toki uusia tarpeita ja innovaatioita tulee, ja sillä tavalla pitää olla valmius myös uuteen tarvittaessa.
3.
– Nopea ja sujuva hoitoon pääsy asuinpaikasta riippumatta hyödyntäen julkisten palveluiden rinnalla muita paikallisia mm. yksityisiä palvelun tuottajia. Hoitohenkilökunnan jaksaminen ja hyvinvointi hyvän johtamisen ja henkilöstöpolitiikan avulla on tärkeää, jotta me saamme pidetyksi meidän tärkeät osaajamme töissä ja alalle saadaan uusia tekijöitä. Yhtä lailla pelastuspalveluiden turvaamisesta on huolehdittava.
– Palveluiden jatkuvaa kehittämistä asukkaita kuunnellen, kuten myös yhdessä osaavan henkilökunnan kanssa.
– Hyvinvointialueen rahat käytetään ensisijaisesti alueen asukkaiden palvelujen turvaamiseen eikä hallintoon.

Seppo Korhonen,
Hämeen Sitoutumattomat
1.
– Perustuslain 19 § määrää julkiselle vallalle velvollisuuden ylläpitää riittävästi omaa tuotantoa riittävien ja yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Tämä perustuslaissa säädetty velvollisuus ei toteudu, jos sote-keskusten palvelutuotanto luovutetaan Mehiläisen Harjun Terveydelle koko maakunnassa. Tämän asian ratkaiseminen ja julkisen palvelutuotannon turvaaminen on ensimmäinen asia uuden aluevaltuuston pöydällä. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri ottanut kantaa tähän asiaan.
2.
– Jo nyt voidaan sanoa, että hyvinvointiyhtymän oman digialustan päälle rakennettu Mehiläisen digipalvelut eivät palvele julkista terveydenhuoltoa, vaan on monimutkainen ja ohjaa asiakkaita Mehiläisen omiin palveluihin. Tämä kyhäelmä tulee kiireellä purkaa sekä on lähdettävä mukaan valtakunnallisesti kattavan julkisen digi -palvelun kehitystyöhön ja käyttöönottoon.
3.
– Aluevaltuutettuna koen erikoissairaanhoidon tehtäväkentän lisäksi sote-keskusten palvelutuotannon kehittämisen, vanhusten-ja vammaisten ihmisten hoivan ja avun tärkeäksi. Myös kiireellisesti tulee paneutua perheiden, lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän avun sekä mielenterveyspalvelujen turvaamiseen.

Juhani Melanen

Mato Valtonen: Lahti on potenut aina identiteettikriisiä, mutta se on hieno kaupunki

– Lahti on hieno kaupunki. Voin sanoa näin, koska tunnen kaupungin erittäin hyvin. Siinä ei ole mitään vikaa, vaikka monella on asenne, että kaikki Lahdessa on paskaa. (kuva: Eelis Görman)


Mato Valtonen karisti Lahden pölyt vaatteistaan vuonna 1986.
– Kaikki duunit olivat silloin Helsingissä ja siksi oli pakko muuttaa pääkaupunkiin Lahdesta. Useat Sleepy Sleepersin muusikot näyttelivät Aki Kaurismäen elokuvissa ja sen lisäksi juonsimme Radio Cityllä Pullakuskit -ohjelmaa.

Valtonen on ylpeä lahtelaisuudestaan, eikä hän halua unohtaa menneisyyttään.
– Mua pidetään yhä edelleen lahtelaisena. Vietin nuoruuteni Lahdessa ja se näkyy yhä edelleen minussa.

Lahti on yhä edelleen tärkeä kaupunki Valtoselle.
– Anoppi asuu vielä Lahdessa, mutta oma äitini kuoli vuosi sitten. Moottoripyörämuseolla vierailen Riku Roudon luona usein, olen muun muassa Chicago-kiertoajeluissa oppaana.

Juuristaan pitää olla ylpeä

– Silloin, kun aloin liikkua muusikkopiireissä, niin helsinkiläiset ja tamperelaiset muusikot olivat ylpeitä juuristaan. He kertoivat hauskoja tarinoita kotikaupungeistaan. Lahtelaiset muusikot eivät rehvastelleet koskaan omilla taustoillaan.

Valtonen muistaa, kuinka Albert Järvinen ja Dave Lindholm olivat innoissaan Lahdesta, kun he liittyivät Sleepy Sleepersiin mukaan.
– Lahdessa oli hyvä meininki 1980-luvun puolivälissä, vaikka Sleepy Sleepers ei ollut verottajan, eikä poliisin kanssa hyvissä väleissä.
– Minä en kanna mistään kaunaa. Nykyään suhtaudun huumorilla menneisyyteeni. Nämäkin ristiriidat ovat vahvistaneet minua ihmisenä.

Valtosen mukaan Brädi on puhunut upeasti lahtelaisuudestaan mediassa.
– Hän on opettanut myös minulle tätä ajattelua.

Nuoret, jättäkää mömmöt syrjään

– Jos ei viinalla saa päätään sekaisin, niin johan on kumma! Jättäkää nuoret mömmöt syrjään, niin pärjäätte elämässänne.

Valtonen on kuullut kavereiltaan tarinoita, millainen huumeongelma hänen entisessä kotikaupungissaan on.
– Aika moni mun muusikkokaveri on haudassa, koska he sortuivat käyttämään huumeita.

Valtonen on asunut Kasakkamäessä, Keskustassa, Kiveriössä ja Mukkulassa.
– Liipolassa oli aina mukava piipahtaa, koska siellä oli vielä 1980-luvulla sellaista mukavaa pöhinää. Villiruusussakin olen muutaman kerran istunut iltaa.

Etelä-Lahti oli tuttu paikka monelle Sleepy Sleepersin jäsenelle, koska   asui Kerinkalliolla.
– Muutamia muusikkokavereita asui lisäksi Renkomäessä ja Venetsiassa.

”Kaikki kirjoitettu teksti piti olla totta”

Muusikko Mato Valtonen kertoo, että lähtökohta kirjaprojektille oli se, että Sleepy Sleepersin ja Leningrd Cowboysien historiaa ei ole kirjoitettu kansiin. Tästä ideasta synnytettiin Hullunrohkea monitoimielämä -kirja
– Bändeistä löytyy toki paljon irtotarinoita, mutta nyt ne on koottu yhteen kirjaan.

Rockhistorioitsija Vesa Kontiaisella oli yksi vaatimus kirjaprojektille.
– Kaikki kirjaan kirjoitettava teksti piti olla totta.

Kirjaprojekti alkoi kaksi vuotta sitten Moottoripyörämuseolla.
– Meillä oli kolme viikonlopunpituista sessiota, joissa minua kuulusteltiin. Sen lisäksi kymmeniä ihmisiä on haastateltu kirjaa varten.

Valtonen kertoo, että Kontiainen äänitti vanhoille C-kaseteille heidän keskustelut.
– Siinä oli jotain nostalgista, joka sopi tämän projektin henkeen.

Kirjaprojektin loppusuora oli vaikea, koska Kontiainen menetti silmäleikkauksen vuoksi näkönsä kuudeksi viikoksi.
– Onneksi näkö palautui ja kirja valmistui ennen deadlinea. Siihen tosin tarvittiin minun ja Kjell Starckin apua. Starck toimi kirjan toisena kirjoittajana.

Petri Görman

Kirkkoherra Heikki Pelkonen: Jumalanpalvelukset jatkuvat normaalisti, mutta kirkkosalin tiloja osastoidaan koronaturvallisiksi

kuva: Launeen seurakunnan kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo, että yhteislaulutilaisuudet ovat korkean riskin tapahtumia ja siksi siellä on perusteltua ottaa koronapassi käyttöön.


Koronapandemiatilanteen haasteellisuuden vuoksi Lahden seurakuntayhtymä on joutunut järjestämään toimintojaan uudelleen. Ensi lauantaista 4.12. lähtien Lahden seurakuntien jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa otetaan osastointi käyttöön. Yhden osaston koko voi olla 20 henkilöä. Esimerkiksi jumalanpalvelusten yhteydessä Launeen kirkkosali jaetaan osastoihin.

Kirkkoherra Heikki Pelkosen mukaan Launeella kirkkosali jaetaan kahteen osastoon ja samalla tavalla toimitaan Lähdesalin kanssa.
– Meillä on mahdollisuus ottaa kerralla enintään 80 ihmistä kirkkoon, Pelkonen toteaa.

Launeen seurakunnan tilaisuuksissa ei järjestetä kirkkokahveja lauantaista lähtien.
– Muistutamme kaikkia seurakunnassa vierailevia maskien käytöstä ja käsidesin käytöstä.

Jumalanpalvelusten striimaukseen on investoitu uusien laitteiden myötä Launeella paljon ja lähetysten sisältöä kehitetään jatkuvasti.
– Sunnuntain jumalanpalvelusta voi seurata myös verkosta, jos ei uskalla tulla fyysisesti kirkolle. Siellä on ollut jo kymmeniä katsojia lähetystä kohti ja uskon, että striimaukset löytävät nyt myös uusia ystäviä, Pelkonen toteaa.

Joululaulutilaisuuksia järjestetään

Jumalanpalveluksissa ja muissa hartaustilaisuuksissa ja kirkollisissa toimituksissa ei oteta koronapassia käyttöön. Näin jokaisella säilyy mahdollisuus osallistua. Joululaulutilaisuuksissa taas otetaan koronapassit käyttöön ensi lauantaista lähtien.
– Toivon, että ihmiset seuraavat nyt tarkasti seurakuntien tiedotuskanavia, koska sieltä löytää ajankohtaiset tilaisuuksia koskevat ohjeistukset.

Kirkkoherra muistuttaa, että yhteislaulutilaisuudet ovat korkean riskin tapahtumia ja siksi siellä on perusteltua ottaa koronapassi käyttöön.
– Kun koronapassi on käytössä, kirkossa ei tarvitse rajoittaa osallistujamäärää eikä tehdä osastoja kirkkoon.

Koronapassi vaaditaan esitettäväksi tilaisuuteen saapumisen yhteydessä 16 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä.
– Koronapassia edellytetään siis käytettävän muun muassa Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa sekä adventin ajan konserteissa. Myös Lahden seurakuntien tiloja käyttävien ulkopuolisten järjestäjien on sitouduttava koronapassin käyttöön.

Koronapassin tarkistuksessa riittää hyväksyttävästi luettu QR-koodi, henkilökorttia ei vaadita. Lahden seurakuntien pienryhmätoiminnassa, jossa osallistujia on alle 20, koronapassia ei vaadita.

Petri Görman

Kestävän liikkumisen hankepäällikkö Anna Huttunen: Älypyörätielle asennettiin uudet infotaulut ja niitä lisätään eri puolille kaupunkia


Uudenmaankadulle Adventtikirkon läheisyyteen on pystytetty infotaulu, joka kertoo tällä hetkellä sen, kuinka paljon kävelijöitä tai pyöräilijöitä liikkuu siellä joka päivänä. Pohjoinen Liipolankatu on toinen infotaulun sijoituskohde. Ensi keväänä infotaulut välittävät tietoa esimerkiksi kaupunkipyörä Mankelista. Kaupunki haluaa, että kaikilla merkittävillä pyöräteillä kaupunkialueella olisi tulevaisuudessa laskurit, joista voi seurata liikennemääriä.

Miksi älypyörätielle asennettiin vasta nyt infotaulut?
– Koronapandemian vuoksi toimitusketjussa on ollut vaikeuksia ja siksi infotaulujen toimitukset ovat myöhästyneet. Älypyörätie on ollut vuoden valmiina ja onneksi saimme vihdoinkin nämä älytaulut käyttöön.

Missä nämä infotaulut on valmistettu?
– Ne on rakennettu Oulussa eli kotimainen tuote on kyseessä. Oulu Energialta on hankittu tämä tuote. Oulussa on pyöräbaanoilla jo yhdeksän infotaulua eri puolella kaupunkia. Sieltä saimme idean hankkia nämä Lahteen.

Millaista tietoa pyörätiellä liikkuja saa infotauluista?
– Tällä hetkellä laskurit laskevat kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrän päiväkohtaisesti sekä koko laskentakauden ajalta. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus tuoda myös uutta tietoa infotauluihin. Keväällä infotauluissa kerrottaneen esimerkiksi, missä päin on ajettu Mankeleilla eniten ja mistä päin kaupunkipyöriä on lainattu eniten. Myös säätietojaja reittejä on mahdollisuus lisätä sinne.

Kerääkö Lahden kaupunki dataa älypyörätiellä liikkujista?
– Kyllä. Kevyen liikenteen tarkoitettuja laskureita on jo asennettu eri puolille kaupunkia. Niitä on tarkoitus asentaa jatkossa lisää kaikille pääreiteille.

Mihin käytätte sitä?
– Kaupunki kerää dataa, koska se haluaa kehittää entistä parempia palveluja ihmisille. Se antaa hyvä pohjan suunnittelutyölle.

Onko älypyörätie nyt kokonaan valmis?
– CitICAP-hanke on päättynyt ja siltä osin eteläinen pyöräreitti on nyt kokonaan valmis Renkomäkeen saakka. Ajokadulla tehdään vielä parannustoimenpiteitä lähitulevaisuudessa.

Millainen talvikunnossapito on älypyörätiellä?
– CitiCAP-pyörätie on tehostetun talvikunnossapidon piirissä. Siellä tehdään aurausta ja harjausta mukaisesti. Liukkauden torjunnassa käytetään formiaattia, Meillä on kuitenkin tarkoitus vähentää kemikaalien käyttöä kunnossapidossa.

Millaiset terveiset haluat lähettää lahtelaisille liikuntaa harrastaville ihmisille?
– Liikkukaa mahdollisimman paljon kävellen tai pyöräillen. Arkiliikkuminen on hyvä ilmastoteko ja se on hyödyllistä omalle terveydelle!

Petri Görman

Sote-keskustelu jatkuu: Seppo Korhonen vastaa Marina Erholalle


Keskustelu Päijät-Sotesta käy kuumana ja Päijät-Hämeen ihmisillä on näistä asioista erittäin ristiriitaisia tietoja. Viime viikolla Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola vastasi Päijät-Sotea koskeviin kysymyksiimme. Tällä viikolla Seppo Korhonen, joka on 15 lahtelaisen kanssa tehnyt valituksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen Hyvinvointiyhtymän ja Mehiläisen sopimuksista ja EU-vastaisista toimenpiteistä, valottaa omaa ja valittajien näkökantoja Mehiläisen ja Hyvinvointiyhtymän välisestä sopimuksesta.

1. Oletko sitä mieltä, että Mehiläisen ja Hyvinvointiyhtymän 7.8.2020
 solmima sopimus on lainvoimainen, kuten Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola viime viikon haastattelussa totesi?
– Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajan tulkinta, että Mehiläisen ja yhtymän sopimus yhteisyrityksen perustamisesta olisi lainvoimainen, on harhaanjohtava, eikä tämä väite kestä juridista tarkastelua. Rautalangasta vääntäen Harjun Terveyden perustaminen ei ole saavuttanut lainvoimaa, koska asia on Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä ja näin muutoksenhakuprosessi on käynnissä. Vasta KHO:n tekemän päätöksen jälkeen hyvinvointiyhtymän päätös on saanut lainvoiman.

2. Onko mielestäsi toimittu EU-lainsäädännön mukaan, kun Mehiläinen
 sai Hyvinvointiyhtymän toimitilat veloituksetta käyttöönsä?
– Meidän valituksen tekijöiden mielestä sote-keskuspalvelujen hankinnan yhteydessä ei ole toimittu EU-säännösten mukaisesti. Näiden säännösten mukaan, mikäli kysymyksessä oleva rahoitusjärjestely sisältää valtion tukea, on tuesta ennen täytäntöönpanoa ilmoitettava Euroopan komissiolle. Näin ei ole tehty. Päätöstä tehtäessä ei myöskään ole noudatettu menettelyä, jota noudatettaessa ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Tämän olemme valituksessamme tuoneet esille.

– Toimitilojen ilmaiskäyttö mielestämme saattaa sisältää EU:n säännösten vastaista kiellettyä valtion tukea. Julkinen hankintamenettely sulkee valtion tuen olemassaolon pois vain siinä tapauksessa, että palveluntuottajan valinta tapahtuu pelkän hinnan perusteella. Tässä tapauksessa hankinta ei tapahtunut hinnan ja kustannusten perusteella, vaan muiden valintakriteereiden perusteella. Vastoin kuin toimitusjohtaja Erhola väittää, missään valituksen alaisen hankinnan pöytäkirjan liitteissä- tai julkitulleissa hankinta-asiakirjoissa ei ilmene tilojen maksuttoman käyttöoikeuden alentaneen hankintahintaa. Veloituksettomien toimitilojen muodossa valtionapua saava Mehiläinen konserni saa tästä kilpailuetua toimiessaan EU:n sisämarkkinoilla, josta terveysjätin viimeaikainen laajeneminen Viroon ja Saksaan tämän kiistatta todistaa. Toivottavasti Korkein hallinto-oikeus ottaa tämän huomioon, ettei tarvitse enää lähteä hakemaan ratkaisua EU-komissiosta.

3. Millaisia ongelmia saattaa tulla siitä, että Mehiläinen omistaa 
kaikki digitaalisten palveluiden immateriaalioikeudet
 Hyvinvointiyhtymässä? Onko tämä EU-lakien vastaista?
– Hankinta on digipalvelujen osalta räätälöity Mehiläiselle, joten KHO ratkaiskoon, onko se antanut yhtiölle kohtuuttoman kilpailuedun. Se, että Mehiläisen omistuksessa olevat digipalvelut rakennetaan yhtymän oman digialustan päälle, tekee sopimuksen mahdollisesti purkautuessa yhtymän omasta järjestelmästä haavoittuvan sekä irtaantuminen Mehiläisen digipalveluista on tarkoituksella tehty kalliiksi ja lähes ”mahdottomaksi”. Tässäkin on hyvä muistaa, että päätös digipalveluista sisältyvät hankintaan, joka ei ole vielä saanut lainvoimaa.

4. Katsotko, että Päijät-Hämeen muut terveyspalveluiden tuottajat
 ovat tasa-arvoisessa asemassa Mehiläisen kanssa kilpailtaessa
 terveyshankinnoista?
– Kilpailutuksella ja hankinnan laajuudella suljettiin lähtökohtaisesti pois maakunnan pienemmät palveluntuottajat. Kun yhtymän johto lähti kaksi vuotta sitten peruspalvelujen yksityistämisprojektiin, se perusteli enemmistöosakkuuden antamista yhteisyrityksessä terveysjätille nimenomaan hankintalain kiertämisellä, jolloin jatkohankinnoista päättäminen on yksinomaan Mehiläisen käsissä.

5. Tietävätkö päijäthämäläiset riittävästi uudesta Sote-yhtymästä?

– Tammikuussa valitaan aluevaltuustot, joiden päätösvaltaan kuuluvat maakunnan asukkaiden lääkäri-, terveydenhoitaja-, suun terveydenhuolto-, ensihoito-, lastensuojelu-, ikäihmisten asumis-, kotihoito-, mielenterveys- ja päihdetyö-, vammais-, sairaala-, neuvola-, opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologiapalvelut sekä pelastustoimi.
Mielestäni tärkeintä maakunnan asukkaiden on tiedostaa, että tammivaaleissa valittavat aluevaltuustot ja valtuutetut tulevat päättämään meidän jokaisen elämän, hyvinvoinnin ja kuoleman kysymyksistä.

6. Tarvitaanko vielä erillinen maakuntavero valtion rahoituksen lisäksi?


– Hyvinvointialueet lähtevät liikkeelle valtion rahoituksella. Maakuntamme kuuluu alkuvaiheessa ns. voittajiin, joka saanee lisäpanostuksia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. On kuitenkin muistettava lähtökohta, jossa kuntien päätöksillä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kaiken aikaa olleet säästöjen kohteena siten, että maakunnassamme käytetään näihin palveluihin lähes vähiten euroja koko maassa ja palveluista perittävät asiakasmaksut ovat nostettu maksimiin. Asukkaiden pahoinvointi on tosiasia ja väestön ikääntyminen tuo omat haasteensa rahoitukseen. Nykyisellä valtion suoralla rahoituksella lähdetään joka tapauksessa liikkeelle ja jatkossa tulee vakavaan harkintaan mahdollisen maakuntaveron säätäminen, mutta tämä saattaa olla edessä vasta vuosien päästä.

7. Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Erhola ei nähnyt ongelmaa siinä, että Sysmältä ja Heinolalta evättiin äänivalta. Erholan mukaan oli kyse perusterveydenhuollon palveluista, joiden järjestämisvastuuta Heinola ja Sysmä eivät ole siirtäneet yhtymälle. Miten näet itse asian?
– Heinolan ja Sysmän puhe- ja äänivallan mitätöintiin yhtymäkokouksessa sote-keskuspalvelujen hankinnasta päätettäessä. Tässä rikottiin räikeästi kuntien hyväksymää hyvinvointiyhtymän perussopimusta (7 §), jonka mukaisesti näillä kunnilla on päätösvalta erikoissairaanhoidon asioissa. Sote-keskuspalvelujen yhteydessä päätettiin ulottaa Mehiläisen tarjoamat digipalvelut myös erikoissairaanhoitoon, jolloin Sysmä ja Heinolakin joutuvat niiden maksajiksi. Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja ei tietenkään näe menettelyssä mitään ongelmaa, sillä perussopimushan on kuntien välinen, jossa yhtymä ei ole sopimusosapuoli. Lainsäädännön puuttuessa koko hyvinvointikuntayhtymän toiminta perustuu kuntien välisen perussopimuksen varaan, joten oletan, että Korkein hallinto-oikeus ei voi Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tavoin ohittaa tätä em. yhtä keskeistä valitusperustettamme. Yksin perussopimuksen rikkomus voi kaataa koko hankkeen soten peruspalvelujen yksityistämisestä terveysjätti Mehiläiselle.

Juhani Melanen

Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola: Tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla

1. Oletteko sitä mieltä, että Mehiläisen ja Hyvinvointiyhtymän 7.8.2020 solmima sopimus on lainvoimainen? Jos, niin perustelkaa mihin lain kohtaan vetoatte? Tiesittekö, että asian käsittely on kesken Korkeimmassa hallinto-oikeudessa? Monet lakimiehet ovat sitä mieltä, ettei yhtymän sopimus ole tästä syystä vielä lainvoimainen.

– Tiedämme, että asiasta on vireillä korkeimmassa oikeudessa valituslupahakemus. Näkemyksemme mukaan asia kuuluu markkinatuomioistuimen toimivaltaan. Päätöksestä ei ole vireillä hankintalainmukaista muutosvaatimusta ja katsomme päätöksen olevan siten lainvoimainen. Kyseessä on julkista hankintaa koskeva päätös, johon voidaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) mukaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua tai asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Hankintalain mukaisen muutosvaatimuksen voi tehdä asianosainen, eli tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Suomen Terveystalo Oy teki hankintapäätöksestä valituksen, jonka myöhemmin perui. Toteamme lisäksi, että kuntalain 143 § mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman.

2. Onko mielestänne toimittu EU-lainsäädännön mukaan, kun Mehiläinen sai Hyvinvointiyhtymän toimitilat veloituksetta käyttöönsä?

– EU-sääntely on huomioitu ratkaisussa. Hankinnassa ei ole kyse Euroopan unionin valtiontukimääräysten ja -säännösten vastaisesta kielletystä valtionavusta. Sekä kansallisessa että EU oikeuskäytännössä on todettu, että ennen hankinnan toteuttamista järjestettyä julkista ja avointa tarjousmenettelyä voidaan pitää lähtökohtaisesti riittävänä osoituksena siitä, ettei järjestelyssä ole pyritty antamaan etua tietylle yritykselle. Hankinnassa on kyse julkisena hankintana toteutetusta menettelystä, jossa tilojen ja kaluston käyttöoikeus oli osa julkisesti kilpailutettua hankintakokonaisuutta. Tilojen käyttöoikeus on kuvattu jo hankinta-asiakirjoissa ja huomioitu sopimushinnassa. Sopimuksen perusteella ei siten saa tilojen vastikkeettoman käyttöoikeuden myötä perusteetonta etua, jota SEUT 107 artiklassa tarkoitetaan. Kyseinen järjestely on katsottava markkinaehtojen mukaiseksi, jolloin edellytykset järjestelyn kuulumiseksi SEUT 107 artiklassa tarkoitetun tuen käsitteen piiriin eivät täyty eikä siihen näin ollen sovelleta Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä.

3. Millaisia ongelmia saattaa tulla siitä, että Mehiläinen omistaa kaikki digitaalisten palveluiden immateriaalioikeudet Hyvinvointiyhtymässä? Onko tämä EU-lakien vastaista?

– Yhtymällä ei ole omaa sovelluskehitystä mihinkään ICT-ratkaisuihin liittyen, koska yhtymän toimiala on sote-palvelutuotanto eikä sovelluskehitys. Näin ollen kaikkien tietojärjestelmien immateriaalioikeudet ovat jollakin muulla osapuolella, yleensä sovellustuotteen kehittäjällä. Digipalvelut ovat yksi monista ICT-palveluista ja immateriaalioikeuksien osalta sitä käsitellään samalla tavalla kuin muitakin ICT-järjestelmiä. Tilanne ei ole EU-sääntelyn vastainen.

4. Katsotteko, että Päijät-Hämeen muut terveyspalveluiden tuottajat ovat tasa-arvoisessa asemassa Mehiläisen kanssa kilpailtaessa terveyshankinnoista?

– Kyllä. Sotekeskus-hankinta toteutettiin normaalina julkisena hankintana, johon kaikilla halukkailla palveluntarjoajilla oli mahdollisuus osallistua.

5. Tietävätkö päijäthämäläiset riittävästi uudesta Sote-yhtymästä?

– Tuore kansalaiskyselymme kertoo, että tietämys hyvinvointialueen valmistelusta ei vielä ole riittävällä tasolla. Tietoa on paljon saatavilla julkisilla verkkosivuillamme, ja lisäksi julkaisemme uutiskirjettä, tiedotteita ja artikkeleita aiheesta. Järjestämme myös infoja alueen asukkaille hyvinvointialueen valmistelusta.

6. Tarvitaanko vielä erillinen maakuntavero valtion rahoituksen lisäksi?

– Maakuntaveron valmistelu on vielä niin keskeneräinen, ettei siihen ole mahdollista ottaa kantaa.

7. Näkeekö hyvinvointyhtymän johtoa ongelmaa siinä, että Sysmältä ja Heinolalta evättiin äänivalt, vaikka ne ovat sopimuksen mukaan täysivaltaisia päättämään erikoissairaanhoidon asioistaan? Silti sote-palveluiden järjestämisen yhteydessä päätettiin digipalveluiden ulottamisesta myös erikoissairaanhoitoon.

– Tässä oli kyse perusterveydenhuollon palveluista, joiden järjestämisvastuuta Heinola ja Sysmä eivät ole siirtäneet yhtymälle. Näin ollen emme näe asiassa ongelmaa.

Juhani Melanen

Pasi Tuomaila: Päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa

Kuva: Pasi Tuomailasta kertova kirja Huumehelvetti ja paluu kuolemanporteilta elämään ilmestyi lokakuussa. – Haluaisin tuoda oman tarinan rehellisesti kaikkien tietoisuuteen ja siksi tämä kirja syntyi. Huumemaailmassa on paljon ujoja ja kilttejä ihmisiä, jotka eivät osaa sanoa ei.


Entinen narkomaani ja nykyinen päihdetyön ammattilainen Pasi Tuomaila tuntee erittäin hyvin lahtelaisen huume- ja päihdemaailman sekä sen lieveilmiöt. Mies on erittäin huolestunut lasten ja nuorten asenteesta päihteisiin. Niitä pidetään vaarattomina ja erilaisia aineita kokeillaan, koska niitä on helposti saatavilla Lahdessa.

– Nuoret suhtautuvat välinpitämättömästi päihteisiin. Heidän mielestään on olemassa vaarattomia ja vaarallisia päihteitä. Kukaan ei voi tietää, mikä aine koukuttaa kenetkin. Päihteet ohjaavat ihmisen elämää helposti.

Tuomaila muistuttaa, että erilaisten päihteiden helppo saatavuus on suurin ongelma Lahdessa.
– Asenneilmasto on myös muuttunut myönteisempään suuntaan päihteitä kohtaan.
Amfetamiini, kannabis ja erilaiset lääkkeet koukuttavat ihmisen helposti ja nopeasti.

– Kaikki eivät sairastu päihderiippuvuuteen, mutta emme voi koskaan tietää, kenen kohdalle se osuu. Näitä aineita ei kannata lähteä edes kokeilemaan

Käytös- ja toimintatavat omaksutaan lähipiiristä

– Suomessa eriarvoisuus on lisääntynyt ja nuorten mahdollisuudet harrastaa ovat heikentyneet paljon.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon hyvin toimeentulevia perheitä, mutta huonommin taloudellisesti pärjäävien perheiden lapset putoavat harrastustoiminnasta helposti pois.
– Meidän tulisi panostaa lasten ja nuorten harrastustoimintaan, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus saada sosiaalisesta harrastustoiminnasta kiinni.

Nuorille on tärkeä järjestää monipuolista harrastustoimintaa ja koulutusmahdollisuuksia.
– Kauppakeskukset ja Prisman parkkihallit eivät ole sellaisia paikkoja, joissa kannattaisi viettää vapaa-aikaansa. Hengailu näissä paikoissa työllistää vain vartijoita, eikä siinä ole mitään järkeä.

Yhteiskunta joutuu Tuomailan mukaan maksamaan suuren hinnan, jos nuori eristäytyy ja ajautuu yhteiskunnan reuna-alueelle.
– On paljon sellaisia nuoria, jotka eivät hakeudu porukoihin tai opiskelemaan.

Etsivään nuorisotyöhön tulisi panostaa ja sitä pitäisi tehdä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa.
– Lahdessa tälle työlle on kova sosiaalinen tilaus.

Päihteet näkyvät katukuvassa

– Lahtelaisessa katukuvassa näkee, kuinka pahoin nuoret voivat ja miten he käyttävät päihteitä. Entisenä päihteiden sekakäyttäjänä havaitsen nämä asia helpommin kuin muut.

Päättäjien pitäisi yhdessä myöntää olemassa oleva ongelma, eikä kieltää sitä.
– En ymmärrä päättäjien viestiä, että päihdeongelma esiin nostavat ihmiset ylireagoivat asioihin. Päihdeongelmiin puuttumisessa pitäisi olla aina erittäin matala kynnys.

Tuomailasta tuntuu pahalta nähdä päihteitä käyttäviä lapsia Lahden kaupungin keskusta-alueella.
– Perheille tulisi antaa apua tällaisiin tilanteisiin. Virkamiesten ja poliitikkojen pitäisi olla huolissaan jos 10-vuotiaat lapset ajautuvat vapaa-ajallaan päihteiden pariin. Emme saa ummistaa silmiä tosiasioita ja väittää, ettei meillä ole päihdeongelmia.

Moni vieraspaikkakuntalainen on todennut Tuomailalle, että Lahdessa on hurja meininki.
– Tuntuu usein siltä, että Lahdessa on jo luovutettu pahenevan huumeongelman edessä. Lahdesta puuttuu yhteinen tekemisen meininki päihdeasioissa. Meillä ei ole tahtoa tehdä yhdessä asioita ongelman kampittamisen eteen.

Petri Görman

Valosuunnittelija Mikko Skyttä:
 Perhepuiston linnassa on paljon muotoja ja niiden kanssa on mukava leikkiä valoilla

KUVA: – Oli mukava suunnitella Launeen perhepuiston linnaan valaistus.
 On parasta, että saa suunnitella asioita lapsille, valosuunnittelija 
Mikko Skyttä toteaa.


Lahdessa järjestettiin marraskuun ensimmäisellä viikolla Valofestivaali.
 Sen ideana oli tarjota valoelämyksiä värittäen maisemaa syksyn
pimeimpään aikaan. Launeen perhepuiston linnan valaistuksen on 
suunnitellut Rockvalojen Mikko Skyttä. Suuren suosion vuoksi linna on valaistu aina marraskuun kolmannelle viikolle saakka.

Valosuunnittelija Skyttä toteutti tämän vuoden alussa Euroopan
 ympäristöpääkaupungin lanseerauksen yhteydessä tunnettujen maamerkkien
värimaisemat Lahdessa. Valaistuskohteina tammikuussa olivat muun muassa iso
hyppyrimäki, Lahden kaupungintalo, rautatieasema, Sibeliustalo,
 Pianopaviljonki sekä Lahden vesitorni.

– Vastasin ympäristöpääkaupungin vihreästä yleisilmeestä. Silloin
 valaistuskohteena ei ollut Launeen perhepuisto. Tämän vuoden
 valofestivaalin yhteydessä halusimme Lahden kaupungin kanssa luoda
 lapsille oman valomaailman ja siksi Launeen perhepuiston linna on nyt
 hieman pidempään valaistuskohteena.

Etelä-Lahdessa lapsuutensa asunut valosuunnittelija on iloinen siitä, 
että hän sai mahdollisuuden tehdä valoteoksen omille kotikonnuilleen.
– Rakennuksen tai ympäristön valaistuksessa täytyy miettiä tarkkaan 
miten kohde valaistaan. On mietittävä, että valaistaanko se esimerkiksi sisältä vai ulkoa. Valaistaanko joku osa rakennuksesta tai sen yksityiskohta. Vaihtoehtoja on aina useita. Ulkovalaistus on aina haasteellista. On myös mietittävä yleistä turvallisuutta.

Perhepuiston linnaa valaistaan korkealle valopylväisiin sijoitetuilla 
lediheittimillä.
– Linna on mukavan näköinen kohde ja siinä on paljon erilaisia muotoja.
 Siksi siellä on mukava leikkiä erilaisilla valoilla ja luoda lapsille 
oikea satumaailma.

Ledivalot antavat paljon uusia mahdollisuuksia



Valosuunnittelijana jo 20 vuotta toiminut Skyttä kertoo, että
 ledivaloilla tehdään jo lähes kaikki hänen yrityksensä tuotannot.
– On toki vielä sellaisiakin keikkoja, joissa tarvitaan perinteisempää 
kalustoa.

Uuden tekniikan myötä erilaisten valospektaakkelien toteuttaminen on 
huokeampaa, koska ledivalot ovat energiatehokkaita ja ne kuluttavat
 paljon vähemmän sähköä kuin edellisen sukupolven valot.
– Olen ollut yrittäjänä jo 15 vuotta ja sinä aikana valoteknologia on
 kehittynyt erittäin paljon. Valosuunnittelijan rajat ovat tänä päivänä,
 kuten aina, budjetti ja oma mielikuvitus, tekniikka mahdollistaa todella
 paljon nykyaikana.

Skytän vastuulla on ollut jo usean vuoden ajan Pelicansin kotipelien 
otteluavaus.
– Pelicansin hommassa tärkeä on turkoosin maiseman luonti jäähalliin.
 Toiminnan tulee olla nopeatempoista ja reipasta, koska joukkue luistelee
 nopeasti pukukopista jäälle.

Jäähallissa ei ole mahdollista ripustaa kattoon valoheittimiä, koska 
kattorakenteet ovat jo vanhoja.
– Mediakuution ja LED-screenien myötä meillä on mahdollisuus tehdä 
sisältöä ottelun avaukseen ja näitä elementtejä käytetään yhdessä 
valojen kanssa.

Otteluavaus ei ole joka vuosi samanlainen, vaan sitä varioidaan uuteen
 muotoon ennen kiekkokauden alkua.
– Jäähallissa pitää olla aina jytinää ja savua. Kaikki erilliset elementit tulee toimia yhdessä musiikin kanssa. Sen avulla määritellään, kuinka valoja käytetään.

Koulutukseen panostettava ehdottomasti



Suurin osa keski-ikäisistä valo- ja äänisuunnittelijoista on itseoppineita.
– On hyvä asia, että tälle alalle koulutetaan nuoria ja nälkäisiä
 kavereita.

Valosuunnittelija Skyttä haluaisi tulevaisuudessa kertoa opiskelijoille,
millaista on työskennellä erilaisissa valosuunnittelun projekteissa.
– Olen sitä mieltä, että kokeneiden ammattilaisten tulee siirtää hiljaista tietoa nuoremmille. Siten nuoret voivat välttää erilaiset sudenkuopat ja
 menestyä hyvin tällä vaikealla toimialalla.

Maailmanlaajuinen komponenttipula tuo lisähaasteita myös valosuunnittelijoille.
– Uudet investoinnit on suunniteltava huolellisesti, koska
 komponenttipulan vuoksi toimitusajat saattavat olla erittäin pitkiä
 uusille valotuotteille.

Skyttä vastaa Von Hertzen Brothersin valotekniikasta heidän
 juhlakiertueella.
– Bändin klubikeikoilla olen ollut mukana aiemminkin muutaman kiertueen
 ajan ja he halusivat minut nyt myös mukaan. Veljesten ensimmäisestä 
keikasta on kulunut 20 vuotta ja minä perustin oman yrityksen 15 vuotta 
sitten. On mukava juhlia näitä asioita yhdessä.

Bändin konserttikiertue aloitettiin Sibeliustalon Finlandia-klubilla
 marraskuun alussa.
– Kundit soittivat Lahdessa upean keikan. Bändi on aivan loistavassa 
iskussa. Oli mahtavaa päästä Finlandia-klubille muutaman vuoden tauon
 jälkeen.

Ennen joulua valosuunnittelijankin keikat rauhoittuvat, mutta sitä ennen
 Skyttä kiertää eri puolilla Suomea Von Hertzen Brothersin kanssa.
– Onneksi pandemia on jo hieman hellittänyt ja töitä saa tehdä jo lähes
 normaalisti. Tällä alalla on työvoimapula, koska liian moni siirtyi
 uusiin töihin pandemian vuoksi.

Petri Görman

Kaupunginvaltuutettu Maria Mäkynen: Ylisukupolvinen pahoinvointikierre on katkaistava Lahdessa

Sosialidemokraatti Maria Mäkynen aloitti toisen kauden Lahden kaupunginvaltuustossa.

1. Millaista on työ uudessa kaupunginvaltuustossa?
– Työ valtuustossa on ollut alkujännitteiden jälkeen hyvää yhteistyötä eri puolueiden välillä. Pyrin itse keskittymään asioihin ja yhteistyön rakentamiseen.

2. Miksi halusit itse lähteä päättämään lahtelaisten yhteisistä asioista?
– Alun perin lähdin mukaan politiikkaan, koska halusin purkaa lasten ja koulutuksen eriarvoisuutta, jonka näin koulutuksen periytyvyyden tutkijana yhteiskunnassamme. Halusin tuoda hyväksi tunnetut keinot tutkimuksesta oikeaan elämään. Minusta meidän pitää keskittyä perusasioihin: riittävästi resursoituun koulutukseen, lähipäiväkotipaikkoihin, perheiden tukemiseen ja lasten ja nuorten hyvinvointiin. Siten saamme Lahden juuriongelmat kuriin ja kaupunki kasvuun.

3. Mitkä syksyn aikana päätettäväksi tulevat asiat ovat sinulle tärkeitä?
– Talousarviokokouksessa päätetään jälleen talouden raamit, jolla lähdetään tekemään niitä arjen toimia: saadaanko päiväkoteihin ja kouluihin riittävät resurssit ensi vuodelle? Halutaanko panostaa lahtelaisten hyvinvointiin ja lasten mahdollisuuksiin harrastaa? Koronan jälkeisenä aikana juuri lasten ja nuorten hyvinvointi ja koulussa pärjääminen on tulevaisuuden kynnyskysymys.

4. Mitkä asiat ovat omalle viiteryhmällesi tärkeimmät asiat tällä vaalikaudella?
– Ylisukupolvisen pahoinvointikierteen katkaiseminen, lasten ja nuorten mielenterveys ja perheiden hyvinvointi. Haluan lähteä rakentamaan Lahdelle kunnianhimoista hyvinvointipolitiikkaa Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lautakunnan puheenjohtajana. Tasa-arvoiseen koulutukseen panostaminen on minun vaikuttamiseni ydintä.

5. Mitä haluat muuttaa Lahdessa?
– Olen huolissani lasten ja nuorten mielenterveyden tilasta. Paitsi, että mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta tulee parantaa, tulee meidän tehdä kaupungissa voimakasta ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen mielenterveys ja hyvinvointipolitiikkaa. Panostamalla perheiden ja lasten hyvinvointiin ennaltaehkäistään päihteiden käyttöä, rikollisuutta ja työttömyyttä.

6. Mitä etelälahtelaisille tärkeitä asioita aiot nostaa keskusteluun?
– Etelä-Lahdella on valtava potentiaali houkuttelevana asuinalueena erityisesti koronan jälkeisessä ajassa. Moni pääkaupunkiseudulla työssäkäyvä voisi muuttaa Lahteen kun raiteet on vieressä, alueella on viihtyisiä virkistysalueita perheille ja palvelut lähellä. Aluetta tulee kehittää yhä viihtyisämmäksi. Rakastan alueen yhteisöllisyyttä, luontoa ja perheystävällisyyttä.

7. Aiotko puolustaa Launeen kirjastoa, jos sen kohtalo otetaan taas esiin?
– Aion, jos niin kävisi. Lahtelaiset rakastavat kirjastoja eikä niistä haluta luopua. Kirjastot ovat minulle sielun koti ja Launeen kirjasto yksi kauneimmista. Toimintaa voidaan aina kehittää yhä useampia tavoittavammaksi ja moninaisemmaksi.

8. Millä tavalla Etelä-Lahtea tulisi mielestäsi vielä kehittää?
– Alueen lenkkeily ja hiihtopolkuja tulisi kehittää. Perhepuiston mahdollisuudet tulee ottaa parempaan käyttöön ja kehittää kaupunkilaisia innostavia kaupunkitiloja tulla viihtymään ja oleskelemaan luonnossa.

9. Millainen päättäjä sinä olet?
– Päättäjänä minua ohjaa tutkittu tieto ja ihmisten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden lisääminen. Olen aktiivinen tuomaan omia aloitteita ja ajatuksia päätöksentekoon, kun seuraan tarkkaan maailmalla hyväksi todettuja esimerkkejä. Perehdyn huolella ja pyrin tekemään yhteistyötä.  Puolustan asioita tarvittaessa päämäärätietoisesti, vaikkei se olisi aina helppoa.

10. Miten perehdyt kaupunginvaltuuston esityslistoihin ennen kokousta?
– Perehdyn listaan huolella yksin ja oman ryhmäni kanssa aina ennen kokousta edeltävänä viikkona ja tuntia ennen kokouksen alkua. Jo ennen listalle tuloa monia asioita valmistellaan lautakunnissa ja siihen työhön osallistun usein aktiivisesti.

11. Oletko jo aloittanut henkilökohtaisen verkostoitumisen paikallispolitiikassa?
– Olen toisen kauden valtuutettu ja verkostoituminen on olennainen osa politiikan tekoa. Kahviloissa istuskelemassa minua ei löydä muiden politikkojen kanssa, vaan aina kun voin pyhitän vapaa-ajan perheelleni ja muiden ihmisten tapaamiseen. On tärkeää, että poliitikot tapaavat muitakin ihmisiä kuin toisiaan.

12. Millainen on sinun Lahtesi vuonna 2025, kun tämä vaalikausi päättyy?
– Olemme saavuttaneet hyvinvointimittareissa paremman suunnan. Tapahtumateollisuus ja kulttuuritoiminta kukoistaa ja tuo kaupunkiin virtaa. Olemme löytäneet uusia tehokkaita keinoja ratkaista päihdeongelmaa. Olemme käynnistäneet kaupungin, oppilaitosten ja yritysten välillä innovatiivisia elinkeinopoliittisia hankkeita, jolla luomme pitkälle tähtäävää tulevaisuuden osaamista ja työpaikkoja.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

joulukuu 2021

marraskuu 2021

lokakuu 2021

syyskuu 2021

elokuu 2021

heinäkuu 2021

kesäkuu 2021

toukokuu 2021

huhtikuu 2021

maaliskuu 2021

helmikuu 2021

tammikuu 2021

joulukuu 2020

marraskuu 2020

lokakuu 2020

syyskuu 2020

elokuu 2020

heinäkuu 2020

kesäkuu 2020

toukokuu 2020

huhtikuu 2020

maaliskuu 2020

helmikuu 2020

tammikuu 2020

joulukuu 2019

marraskuu 2019

lokakuu 2019

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011