Ensi sunnuntain raamatuntekstit käsittelevät Jumalan kansaa ja sen koti-ikävää. Jumalan kansaan kuuluvat kaikki Kristuksen nimeen kastetut. Siis useimmat meistä suomalaisista, vaikka media saattaa välittää kuvaa, etteivät suomalaiset olisi harrasta kansaa. Kun ihminen kastetaan, niin Jumalan valtakunta saa aina yhden perillisen lisää. Kastettava saa otsaansa ja rintaansa ristinmerkin. Näiden merkkien kanssa me kuljemme läpi elämän.
Usein kun olen kastamassa pientä vauvaa, niin mielessäni pohdin minkälaisen elämän hän saakaan elää. Millaisia iloja tai pettymyksiä hän mahtaa elämässään kokea. Entä löytääkö hän paikkansa elämässä. Kasteessa en suinkaan ole ainoa, joka tällaisia asioita ajattelee. Vanhemmat varmasti jännityksellä odottavat mitä koko perheen yhteisellä matkalla tuleekaan vastaan. Ehkä ilmassa väreilee uuden elämän saapuminen kotiin. Iäkkäämmät saattavat peilata omaa elämäänsä. Sitä miten minä olen saanut elämäni elää ja olenko voinut elää hyvää elämää.
Raamattu kuvaa, miten Jumalalla on suunnitelma meitä kaikkia varten. Hän lupaa antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Ja kun me Jumalaa rukoilemme, niin hän kääntää katseensa meihin ja kuulee meitä. Näissä lupauksissa on turvallista matkaa kulkea.
Siunattua viikkoa.
Ville Hakulinen
Olen nyt kymmenen vuotta seurannut erästä virhettä, jota ei yritetä korjata suomalaisessa peruskoulussa millään ilveellä, vaikka ongelma tiedostetaan valtakunnallisesti. Inkluusio tungettiin Suomeen väen väkisin, vaikka monet meistä erityisopetuksessa työskennelleistä ammattilaisista epäilivätkin sen mielekyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta vahvasti. Mallia puolustettiin lähinnä oppilaiden itsensä edulla. Oletettiin, että erityistä tukea vaativat oppilaat voisivat saada tarvitsemansa avun tavallisiin luokkiin sijoitettuina.
Koko tämän inklusiivisen ideologian lopputuloksena erityisluokkia ja pienyhmiä lakkautettiin viime vuosina rajusti. Nyt kuitenkin totuus alkaa valjeta kaikille: oppilaille ja opettajille, mutta ei päättäjille. Tilanne onkin muuttunut sellaiseksi, että todellisen tuen tarpeessa ovatkin aivan tavalliset opettajat, jotka ovat lähettäneet avunpyyntöjä OAJ:lle eli Opettajien Ammattijärjestölle, etteivät he kykene selviytymään alakoulun oppitunneista, vaan joutuvat koko ajan sinnittelemään jaksamisensa rajoilla. Tämä oli kyllä tiedossa, mutta asiantuntijat ohitettiin taas kerran, kuten usein on asian laita politiikassa. Toinen syy erityisopetuksen pienryhmistä luopumisessa oli tietysti raha. Arveltiin, että näin säästyisi rahaa muka kalliista erityisopetuksesta. Nyt korjaus maksaa vielä enemmän rahaa kuin arveltiin. Aika menee oppimishäiriöisten oppilaiden kaitsemiseen ja loppuluokka jää usein pärjääämään omillaan. Inkluusion takia oppimistulokset jäävätkin huonommiksi.
Varmasti tiedetään, että Pisa-tutkimusten mukaan matematiikkaa ja lukemista osaavien suomalaisten määrä on kaksinkertaistunut vuosien 2006 ja 2015 välillä. Kaikkien etu olisi nopea korjaamisiike, sillä tällä hetkellä joutuvat tästä kärsimään niin erityisoppilaat kuin heidän luokkatoverinsakin, tavallisista luokanopettajista puhumattakaan. Erityisesti pojat ovat joutuneet kärsimään tästä. Peräänkuulutinkin tätä asiaa ennen vaaleja Melastelussani, jossa jo vaadin toimenpiteitä asian korjaamiseen. Järkähtämätön tosiasia on, että koulurauhan ylläpitämisessä on aina kysessä myös tasa-arvo! Erityisopetuksen kalleudesta puhuminen on lopetettava välittömästi, sillä lapsien koulunkäyntiin tarvitaan aina rahaa. On myös peiliin katsomisen asia. On oltava rohkeutta sanoa, että valittu inkluusiomalli on epäonnistunut. Mikä suomeksi tarkoittaa erityisluokkien palauttamista!
Juhani Melanen
Vappuun liittyy monta juhlan aihetta. Se on meille suomalaisille kevään juhla. Vappu on myös kansainvälinen työväen juhlapäivä ja suomalaisen työn päivä. Vietämme sitä myös ylioppilaiden juhlapäivänä. Nimi Vappu tulee kuitenkin Valburgista. Pyhää Valburgia voidaan muistaa niin 25. helmikuuta, mikä on hänen kuolinpäivänsä, kuin myös vappuna 1. toukokuuta.
Kuka oli Valburg? Hän syntyi Englannissa vuonna 710. Hän sai kasvatuksensa ja koulutuksensa Wimbornen luostarissa. Hänet kutsuttiin lähetystyöhön ja perustamaan naisluostareita Saksaan. Merimatkalla laiva joutui myrskyyn ja merimiehet ja muut laivassa olleet hätään. Valburg rukoili Jumalaa hädän hetkellä ja laiva selvisi myrskystä.
Asuttuaan jonkin aikaa naisluostarissa p. Valburg siirtyi johtajaksi Heidenheimin benediktiiniläisluostariin, jossa asui niin miehiä kuin naisia. Tuo luostari oli yksi keskeisiä lähetystyön keskuksia Keski-Euroopassa. Tuon ajan maailma oli kovin miehinen, mutta viisaana, lahjakkaana ja kyvykkäänä naisena Valburg sai johtaa myös miesluostaria. Hän sai merkittävän aseman koko kristillisessä Euroopassa.
Kristinuskon merkitys hänen elämässään oli suuri. Se oli sisäisen mielekkyyden ja rauhan lähde. Mutta se oli mahdollistanut hänelle myös opiskelun ja vastuullisen aseman ja tehtävän. Se merkitsi tietä kohti tasavertaisempaa yhteiskuntaa. Ja kristillinen sanoma jokaisen ihmisen ihmisarvosta näkyi siinä lähetystyössä, jota Valburg halusi innokkaasti tehdä.
Heikki Pelkonen
kirkkoherra, Laune
Täältä Ison Veden takaa on helppoa katsella venäläistä elämänmenoa useasta eri vinkkelistä, koska jenkit eivät usko venäläisiin yhtään sen enempää kuin Trumpiin. Siis Itärannikon White protestant Anglosaxonit. Sananvapauden miinakentällä on Venäjällä monta yrittäjää, jotka on potkittu henkihieveriin, koska lehdistön kritiikki maassa on vaiennettu ja lehden toimittajia on murhattu. Kaikki valtakunnallisesti merkittävät lehdet ja TV-kanavat ovat Putinin kantapään alla ja vaiennettu.
Eräs tälläinen sananvapauden airut on Novaja Gazetta lehti. Lehti tuli tunnetuksi tutkivasta journalismista ja taitavista toimittajista, jotka uskalsivat kertoa asioista niiden oikeilla nimillä. Tästä on maksettu hirveä hinta, sillä kuusi lehden toimittajaa on murhattu kylmäverisesti. Heitä ovat Tšetšenian sodan ihmisoikeuksista kirjoittanut Anna Politkovskaja ja Natalia Estemirova. Muita uhreja olivat Stansislav Markelov, Anastasia Baburova, Igor Domnikova ja Viktor Popko. He eivät kuvia kumartaneet ja saivat maksaa siitä hengellään. Venäjällä sananvapaudella ei ole enää markkinoita ja yli 40 täysipäiväistä trollitehdasta syytää valetietoa Venäjästä lännen mediaan. Venäjällä jokaisesta sanasta voidaan nostaa syyte ja syyttää toimittajia valehtelusta ja asettaa syytteeseen uusien rikoslakiin pohjalta. Julkaisulupia voidaan peruuttaa pienimmistäkin syistä. Siksi hatunnosto Novaja Gazetalle, jonka levikki on vain 125 000! Lehden toimittaminen on uhkarohkeaa, mutta sankarillista. Eläköön lehdistövapaus!
Toinen huoli Venäjällä, jota ei siellä tunnuta tajuttavan, on ikiroudan sulaminen. Siperian ikiroudassa on sidottuna 1000-1700 miljardia tonnia hiiltä. Jos maapallon lämpötila nousee kaksi astetta on vaarana, että roudasta vapautuu ilmakehään suuret määrät metaania ja hiilidioksidia. Amerikkalaisen routatietelijän Kevin Schaerin mukaan Siperiasta voi vapautua maan ilmakehään 120 miljardia tonnia hiiltä, joka siten tulisi edelleen lisäämään maapallon lämpötilaa jopa asteella.
Venäjällä ikiroutakin on siis kaikkea muuta kuin ikuista. Ikiroudalla ja metaanilla on väliä koko ihmiskunnalle, joten tässä on kyseessä vakava asia. Ikiroudan sulaessa on odotettavissa monia pelottavia asioita, kuten kaasuräjähdyksiä ja metaanipurkauksia. Maakaasuna tunnettu metaani on kymmenen kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Venäjä on iso maa, jossa on myös suunnaton roskaongelma, koska mitään toimivia kaatopaikkoja ei ole. Tässä piilee nyt Suomen mahdollisuus. Ympäristöteknologiamme voi tarjota Venäjälle osaamista. Se pitää vain markkinoida hyvin ja taitavasti.
Juhani Melanen
