Pääkirjoitus 10.8.2018

Vihreiden uudet polut

Eduskuntavaalit kolkuttelevat ovella, tosin vasta ensi keväänä, mutta asetelmia haetaan jo kovaa vauhtia. Viime aikoina eniten tapetilla ovat olleet hieman yllättäen vihreät. Jopa niin, että perinteiset persu-uutiset herra Hakkaraisesta ovat joutuneet väistymään. Ihan ensimmäiseksi luupin alle joutui puolueen lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen, joka yritti estää turvapaikkahakijan pakkopalautusta Finnairin lennolla. Huonostihan siinä sitten kävi. Turvapaikanhakija lensi kotimaahansa ja Pennanen ulos koneesta.

Vihreillähän on pitkä historia kansalaistottelemattomuudesta, kukapa meistä ei muistaisi vihreitä, jotka kiinnittivät itsensä kettingeillä puihin tai Greenpeace-järjestön hurjia kumiajeluja öljytankkereiden vieressä. Tämä Pennasen protestointi sai aikaan melkoisen mediamyrskyn ja muut puolueet näkivätkin tässä heti oman tilaisuutensa tulleen. Äkkiä vain sutena kurkkuun, kun vielä verenhaju sieraimissa leijailee. Niinpä mediassa nähtiinkin monta erilaista lausuntoa siitä, ovatko pakkopalautukset oikein ja miten ne pitäisi suorittaa. Tarpeellista keskustelua, mutta monilla puolueilla tärkein agenda oli vain nostaa oman puolueen profiilia.

Vihreiden puoluejohtaja Touko Aalto puolusti kiivaasti Pennasta ja vertasi tilannetta Natsi-Saksaan, jossa natsien teot olivat silloisen lainsäädännön mukaan laillisia, mutta jälkeenpäin historia ne on tuominnut. Eli lyhyesti sanottuna Aallon mukaan lakia saa rikkoa, jos tarkoitus on hyvä. Itseäni jäi kummastuttamaan se, tiesikö Pennanen miksi turvapaikanhakija palautettiin? Melko usein nimittäin kysymyksessä ovat henkilöt, joilla on rikollista toimintaa ns. CV:ssään. Esimerkiksi tässä tapauksessa kyseessä olisi voinut olla vaikkapa Suomessa raiskaukseen tai muuhun väkivaltaiseen tekoon syyllistynyt henkilö. Tähän viittasi ainakin tiukat turvatoimet ja sitomiset. Eikö sellaistakaan henkilöä saa palauttaa kotimaahansa? Korostan, että kukaan, paitsi viranomaiset, ei tiedä sitä, mikä oli palautuksen oikea syy, joten edellinen lauseeni on vain omaa spekulaatiotani tilanteesta.

No, eipä tässä kuitenkaan vielä ihan kaikki vihreiden osalta kuitenkaan. Touko Aalto päätyi pari päivää myöhemmin lehtien palstoille, kun mies bongattiin Tukholmalaisesta homobaarista läiskimässä toista miestä takapuoleen puolialastomana. Kohuhan siitä nousi. Aalto ihmetteli noussutta kohua, mutta minä ihmettelen sitä, mihin tässä oikein ollaan menossa, kun vielä muutama vuosi sitten riitti kohuun se, että Aleksander Stubb pääministerinä ollessaan liikkui shorteissa julkisella paikalla. Se tuntuu tänä päivänä ihan lasten leikiltä Touko Aallon läiskimisgateen verrattuna. Ehkä vain on niin, että vihreissä on pelästytty hyvää menestystä gallupeissa ja nyt pitää tehdä jotain, millä saada kannatusluvut pikaisesti alas, ettei vaan pääministerin paikka osu vaalien jälkeen vihreille?

Itse olin kyllä erittäin tyytyväinen Ville Niinistön asialliseen tapaan johtaa Vihreitä aikoinaan. Touko Aalto on mielestäni näillä tempuilla nakertamassa isoa palaa pois puolueensa uskottavuudesta. Pennasen ja Aallon viimeaikaiset seikkailut voivat jopa pelottaa joitain äänestäjiä naapureiden leiriin. Kaikki vihreän aatteen kannattajat eivät ehkä ole niin suvaitsevaisia kun yleisesti luullaan.

Toisaalta, odotan pelonsekaisin tuntein seuraavan puolueen esiinmarssia mediassa…

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari