Pääkirjoitus 21.9.2018

Talvi- vai kesäaika?

Vuonna 1981 siirryttiin Suomessa ensimmäistä kertaa kesäaikaan. Käytännössähän se tarkoittaa sitä, että kelloja siirretään keväällä tunti eteenpäin ja vastaavasti syksyllä tunti taaksepäin, kun kesäaika loppuu ja siirrytään takaisin talviaikaan.

Varsinaisen alkusysäyksen kesäaika sai 1970-luvun öljykriisistä. Kellojen siirtelyllä laskettiin säästettävän energiaa. Kesäajan tarkoitus oli antaa ihmisille enemmän valoisia tunteja kesällä. Idea on, että päivänvalo saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin valveillaoloaikana. Tämä kaikki toteutuu, jos herääminen ajoittuu auringonnousuun. Tänä päivänä elämämme on kuitenkin painottunut ilta-aikaan, jolloin olisi perusteltua, että valoisaa olisi mahdollisimman myöhään.

Viime vuosina ovat monet alkaneet ihmettelemään tätä alituista kellojen siirtelyä ja on vahvasti kyseenalaistettu sen hyödyt. Suomessa kolme neljäsosaa suomalaisista eli 78 prosenttia haluaa luopua vaihtelusta kesä- ja talviajan välillä. Ongelmaksi on nyt muodostunut uuden normaaliajan valinta eli siirrytäänkö kesä- vai talviaikaan? Talviaikahan on se ns. oikea aika, mutta onko se sitä enää vuonna 2019, jolloin valinta normiajasta tehdään.

Kellon siirtelyn aiheuttamia haittoja on tutkittu ja ongelmia on löydetty. Tunnin muutos häiritsee unta terveilläkin ihmisillä. Yöuni kevenee ja katkeilee muutaman vuorokauden ajan. Vielä suurempi vaikutus on unettomuudesta ja masennuksesta kärsivillä, joilla siirtymä voi kestää jopa pari viikkoa. Tutkijat ovat todenneet aivoinfarktin esiintyvyyden olevan kahdeksan prosenttia korkeampi kahden ensimmäisen kellojen siirtämistä seuraavan päivän aikana. Kahden päivän jälkeen eroa ei enää ole ollut. Kaiken kaikkiaan elimistöltä kestää viisi päivää sopeutua siihen, että pitää nousta aiemmin ylös. Toisaalta joku voisi puhua myrskystä vesilasissa, sillä kesäajan haitat ovat verrattain pienet verrattuna esimerkiksi vuorotyöhön ja aikavyöhykkeet ylittävään matkusteluun eli näillä perusteluilla pitäisi kieltää myös vuorotyö ja lopettaa matkustaminen aikavyöhykkeiden yli.

Joka tapauksessa EU-komissio on nyt ilmoittanut, että kellojen viisareiden kääntämisestä luovutaan EU-maissa vuonna 2019. Jäsenmaat saavat itse päättää vuotuisesta kesä- ja talviaikaan siirtymisestä eli siitä kumpaan aikaan siirrytään lopullisesti. Itse liputtaisin kyllä kesäajan puolesta ihan mutu-pohjalta, sillä itselleni kellojen siirtely ei ole ollut ongelma. Jos asiaa mitataan ihmisten terveydellä, tutkimustulokset puhuvat talviajan puolesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kertoi Uusi Suomi-lehden haastattelussa, että asiasta on julkaistu yli kymmenen tieteellistä artikkelia, ja niiden keskeinen viesti on se, että läpi vuoden valoisammat aamut on terveyden kannalta parempi vaihtoehto.

Saas nähdä mihin aikaan me Suomessa loppujen lopuksi päädymme. No, kunhan ei mennä keskiajalle, niin kaikki on hyvin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
Eurovaaliehdokas Alettin Basboga: Kuulun siihen ikäpolveen, joka on päässyt nauttimaan Euroopan unionin hyvistä päätöksistä
Taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen: Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla
Päivi Peltonen: Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä
Yrittäjä Janika Mantere: Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa
Anttilanmäestä halutaan turvallisempi uusien pihakatujen myötä
Jääkiekkoilija Ella Viitasuo: Uskoimme jo ennen lopputurnausta, että maailmanmestaruus on tälle joukkueelle mahdollinen
Liipolaan suunnitteilla kaksi tornitaloa jo ensi vuosikymmenellä
Kalle Veirto sai arvostetun Laivakello-palkinnon
Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä
Länsiharjun koulun Rehtori Timo Helle: On palkitsevaa nähdä, kuinka oppilaat nauttivat uusista opetustiloista
Kansanedustaja Ville Skinnari ilmastopaneelissa: Ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
Eduskuntavaaliehdokas Elisa Lientola: Työelämän täytyy joustaa perheen tarpeiden mukaan
Eduskuntavaaliehdokas Salla Palmi-Felin: Hyvä kansanedustaja ei ole yksittäisten eturyhmien ohjailtavissa
Kansanedustajaehdokas Juha Tapiola: Inhimillisyys on tuotava kaikkeen päätöksentekoon
Jani Oravala: Nikkilä on yhä edelleen julkisen liikenteen motissa
Rehtori Esko Taipale: Monitoimitalo on suunniteltu huolella, jotta virheitä ei tulisi
Kirjailija Timo Sandberg: Tarinat löytävät tien luokseni
ARKISTO