Pääkirjoitus 23.11.2018

Synnytystalkoot?

Meneillään oleva vuosi tulee olemaan kolmas perättäinen vuosi, jonka aikana Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy. Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2035 ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.
Kokonaishedelmällisyysluku kuvaa lapsimäärää, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Luvun pitäisi olla vähintään 2,1:ssä, jotta väestön määrä pysyy ennallaan ja sen ikärakenne tasapainossa. Arvion mukaan kokonaishedelmällisyysluku olisi tänä vuonna vain 1,43

Syitä syntyvyyden rajuun vähenemiseen on monia. Tänä päivänä ensimmäisen lapsen hankintaa yksinkertaisesti lykätään ja niinpä Suomessa ensisynnyttäjä alkaa lähenemään iältään jo 30 ikävuotta. Tämän seurauksena monesti perheiden lapsimäärä jää yhteen, korkeintaan kahteen.
Myöskin kokonaan lapsettomat liitot lisääntyvät. Väestöliiton tutkimusten mukaan suomalaisissa on yhä enemmän niitä, jotka eivät halua lapsia lainkaan ja yhä vähemmän niitä, jotka haluavat useampia. Syykin on Väestöliiton perhebarometrin mukaan yksinkertainen: halu elää matkustelevaa elämää ja rakentaa uraa. Moni alle kolmekymppinen pelkää paikalleen jämähtämistä, jos he tekevät lapsen. Muut asiat, joita voi elämässään tehdä, kiinnostavat yksinkertaisesti enemmän kuin perhe-elämä. Samalla lapsen saaminen yhdistetään jopa köyhyyteen, mutta vähintäänkin alempaan elintasoon. Ajatusmalli siitä, että elämä ja työura ovat ohi, kun saa lapsen, on yleistynyt nuorten keskuudessa.

Varsinkin naisilla lapsen saaminen vaikuttaa työuraan. Naisten ja miesten asema työmarkkinoilla on edelleen erilainen sukupuolten keskimääräisen palkkaeron ollessa 15-20%. Monet naiset ja miehet aloittavat uransa samalta viivalta, mutta ero alkaa syntyä siinä vaiheessa, kun perheeseen syntyy lapsi. Naiset vastaavat sen jälkeen pääosin perheestä ja miehet saavat keskittyä työuraansa. Näin ei asian pitäisi olla ja tähän ongelmaan onkin suunnitteilla suuri perhevapaauudistus, jonka tuloksena lapsen saaminen ei vaikuttaisi negatiivisesti perheen tuloihin ja naisen työuraan. Ongelma on vain siinä, että jokaisella puolueella on oma mallinsa uudistuksesta ja yhteisymmärrykseen ei ainakaan vielä ole päästy. Ehkä sitten seuraavalla hallituskaudella?

Perhevapaauudistus on saatava aikaan ensi tilassa, jotta yhteiskuntamme pysyisi elinvoimaisena. Ilmapiiri maassamme on muutettava lapsiystävällisemmäksi. Lapsi ei saa olla rangaistukselta tuntuva asia, vaan lasten tekoon tulisi kannustaa monin eri tavoin. Antti Rinne puhui synnytystalkoista, jotkut työperäisen maahanmuuton lisäämisellä, toiset taas vauvarahasta, joka maksettaisiin jokaisesta lapsesta ikään kuin palkkiona. Keinot ovat syytä ollakin moninaiset, sillä ongelma on valtava ja se on ratkaistava tavalla tai toisella. Muuten lapsenlapsemme, jos niitä edes syntyy, voivat heittää hyvästit hyvinvointivaltiolle nimeltä Suomi.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö lomailee 1.7. – 28.7.
Taiteilija Kari Ruotsalainen: Art Taarasti -näyttelyssä on esillä monipuolinen kattaus taidettani
Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Liinu Sundelin: Laune on lämminhenkinen ja yhteisöllinen kaupunginosa
Projektipäällikkö Janne Tikkamäki: Patomäen betonitunnelista on jo puolet rakennettu
Miestenpiiri päätti kevätkautensa Siikaniemessä
Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
Eurovaaliehdokas Alettin Basboga: Kuulun siihen ikäpolveen, joka on päässyt nauttimaan Euroopan unionin hyvistä päätöksistä
Taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen: Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla
Päivi Peltonen: Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä
Yrittäjä Janika Mantere: Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa
Anttilanmäestä halutaan turvallisempi uusien pihakatujen myötä
Jääkiekkoilija Ella Viitasuo: Uskoimme jo ennen lopputurnausta, että maailmanmestaruus on tälle joukkueelle mahdollinen
Liipolaan suunnitteilla kaksi tornitaloa jo ensi vuosikymmenellä
Kalle Veirto sai arvostetun Laivakello-palkinnon
Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä
Länsiharjun koulun Rehtori Timo Helle: On palkitsevaa nähdä, kuinka oppilaat nauttivat uusista opetustiloista
Kansanedustaja Ville Skinnari ilmastopaneelissa: Ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
Eduskuntavaaliehdokas Elisa Lientola: Työelämän täytyy joustaa perheen tarpeiden mukaan
ARKISTO