Pääkirjoitus 16.2.2018

Kyberuhkia Lahden taivaalla

Kyberuhka on nykypäivän tietoyhteiskuntamme uusin uhkatekijä, joka on noussut vauhdilla vanhojen uhkakuvien rinnalle. Tietokoneet nimittäin ohjaavat tänä päivänä tavalla tai toisella lähes kaikkea meille tärkeää. Vaaravyöhykkeessä on koko yhteiskuntamme infrastruktuuri, mukaan lukien tärkeä maanpuolustus sekä tiedonvälitys. Mikäli maailmaamme häiritään viruksilla, Troijan hevosilla, madoilla ja haittaohjelmilla, voivat seuraukset yhteiskunnassamme olla yllättävän tuhoisat.

Lahdessa tästä saatiin varoittava esimerkki, kun WannaMine-niminen haittaohjelma halvaannutti Lahden kaupungin tietokoneet. Haittaohjelma aiheutti katkoksia terveysasemien potilastietojärjestelmissä sekä muun muassa Lahden kaupungin verkkosivuilla, sähköpostissa ja kirjastojen järjestelmissä. Kaiken kaikkiaan noin 2400 tietokonetta Lahden kaupungin verkossa joutui haittaohjelman valtaan. Haittaohjelmasta eroon pääseminen kesti viikon verran. Onni onnettomuudessa oli se, että kyseessä ei ollut erityisen vaarallinen haittaohjelma, joka olisi tieten tahtoen tehty aiheuttamaan mahdollisimman paljon tuhoa ja kaaosta kaupungin järjestelmissä. Silti paljon turhaa työtä ja ylimääräisiä kustannuksia haittaohjelma kuitenkin aiheutti.

Mitäpä jos haittaohjelma olisikin tehty terroristisessa mielessä tuhoamaan kaikki järjestelmät? Kuinka meidän olisi käynyt silloin? Miten tilanteesta olisi selvitty? Nykyaikaisen yhteiskunnan haavoittuvin kohta on ilman muuta sähkönjakelu. Käytännössä koko Suomi voitaisiin halvaannuttaa 15 minuutissa kajoamalla sähköverkkoon. Useimmat yhteiskunnan palvelut ja toiminnot kun ovat kiinteästi sidoksissa tietoliikenteen kautta sähköisiin palveluihin. Uhka on suuri ja sen vakavuutta lisää se, että sähkön varassa toimivia tietojärjestelmiä käytetään mm. väestön varoittamiseen häiriötilanteissa. Voidaankin hyvällä syyllä sanoa, että uhka kohdistuu kaikkia niitä kohtaan, jotka käyttävät sähköisiä palveluita eli käytännössä meihin kaikkiin.

Tietotekniikka ja digitaaliset palvelut auttavat yhteiskuntaa selviämään monista tulevaisuuden ongelmista, mutta samalla ne ovat erittäin houkutteleva kohde ammattihakkereille ja tietoliikenneterroristeille. Kybervaikuttaminen eri valtioiden vaaleihin on jo vahvasti tätä päivää. Tietotekniikan tulevaisuuden mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta näin on myös uhkien laita.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kansanedustajaehdokas Maarit Tuomi: Hyvä kansanedustaja ei ole yhdenkään etujärjestön sätkynukke
Kansanedustajaehdokas Francis McCarron: Politiikassa ei voi pelätä, vaan pitää uskaltaa mennä eteenpäin
Kansanedustajaehdokas Marju Markkanen: Hyvä kansanedustaja perehtyy asioihin, kuuntelee asiantuntijoita ja kansalaisia
Aarre Salmensuo: Takataskusta lähtee aina iloisin mielin pois
Pin up Petrolsin Mari Riikonen: Veteraanit olivat minulle hyväntekeväisyyskohteena sydämen asia
Antti Reponen: Etelärinteen poikien tarina alkoi oman kadun syysjuhlista Anttilanmäellä
Ajonopeudet puhuttavat Alijuhakkalassa
Pääesiintyjät palaa lavoille ja levylle
Marjo Pirilä ja Taavi Salmivaara: Radio on aidoin viestintäväline
Valtiopäiväneuvos Jouko Skinnari sai muistoreliefin rautatieasemalle
Seppo Pohjoisaho: Sotilaan tulee olla palveluksessa särmä, mutta sotilasmuusikko heittäytyy mielellään lavalla
Lahti Ringetten Tomi Kettunen: Naisvalmentajia olisi hyvä saada lisää
Äänimäärä yllätti seurakuntavaalien ensikertalaisen positiivisesti
Tarja Lappalainen: Kirjoittaminen on intohimoni
Martti Talja: Kaksi nelivuotiskautta eduskunnassa on edelleen tavoitteena
Suosittu nuorten kirjasarja Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka pääsee valkokankaalle
Liikenne siirtyy kehätien ylittävälle sillalle Prisman kohdalla
Bohemian Rhapsody: The Queen on elokuvansa ansainnut
Marraskuun alkupuolella pääsee ajamaan uutta tietä pitkin Prismalta Aukeankadulle
Petri Görman: Henkinen kotini on Liipolassa
ARKISTO