Pääkirjoitus 12.10.2018

40 vuotta Omalähiötä

Viime viikolla kävimme Lahden torilla kahvittamassa ihmisiä 40-vuotisjuhliimme liittyen. Kansaa oli paikalla ilahduttavan paljon ja mukana näkyikin monia tuttuja kasvoja vuosien varrelta. Keskusteltavaa riitti kahvinjuonnin ohessa niin menneistä kuin tulevistakin vuosista ja monta hyvää juttuvinkkiäkin taisi hihaan tarttua. Siinä samalla tuli muisteltua lehden pitkää matkaa vuodesta 1978 tähän päivään. Kuinka pienestä kaikki aikoinaan alkoikaan ja missä ollaan nyt.

Edelleenkin Omalähiön kylkeen sopii lempinimi Etelä-Lahden Pikkujättiläinen, vaikka lehti onkin tänä päivänä samankokoinen kuin muutkin sanomalehdet. Sana pikkujättiläinen sisältää mielestäni idean siitä, että vaikka olemmekin pienillä resursseilla varustettu pieni lehti, haluamme olla suuria sisällöltämme. Pyrimme tarjoamaan lukijoillemme mahdollisimman paljon paikallista, etelälahtelaista asiaa sekä mielenkiintoisia tarinoita ja uutisia, joita et voi lukea mistään muualta. Haluamme olla etelälahtelaisten äänitorvi kaupungin päättäjien suuntaan. Se, joka pitää pienemmän puolta.

Vanhempani Seppo ja Marja Salomaa perustivat Omalähiön vuonna 1978 ja ensimmäinen numero näki päivänvalon lokakuun 23. päivä. Toimituksemme sijaitsee edelleen Patomäentiellä, jossa toiminta 40 vuotta sitten aloitettiin. Kyseessä on perheemme kotitalo, jossa nuoruuteni vietin. Harva päätoimittaja taitaa kirjoittaa pääkirjoituksiaan vanhassa huoneessaan, kuten minä teen. Seinätapetitkin ovat vielä samat kuin 35 vuotta sitten.

Omalähiötä on aina tehty pienellä porukalla. Meitä ei omista iso lehtitalo tai joku muu paksusikarinen omistajataho. Emme kumarra minkään puolueen suuntaan ja sivumme ovat aina avoinna vastaanottamaan hyviä mielipiteitä tai juttuja mistä poliittisesta suunnasta tahansa, kunhan niissä pysytään kohtuuden rajoissa. Kaikki julkaisupäätökset tehdään täysin itsenäisesti toimituksessamme. Tämä on tänä päivänä aika harvinaista, sillä mediakentän omistavat isot mediajätit, joilla on aina omat sidosryhmänsä, joita kumartaa. Meidän ainoa todellinen sidosryhmämme olette te, hyvät lukijamme.

Paljon on viime vuosina puhuttu paperisen lehden kuolemasta. Näin ehkä joku päivä käykin, mutta uskon, että nimenomaan ilmaisjakelulehti, kuten Omalähiö, on se elinvoimaisin lehtityyppi, joka säilyy pisimpään paperisena. Tottahan toki mekin olemme satsanneet nettisivuihin ja näköislehteen, mutta päätuotteemme on edelleen se paperinen Omalähiö, joka jaetaan kerran viikossa luukkuihin. Ilmaisjakelulehdet eivät perustu päivän shokkiuutisiin, vaan mielenkiintoisiin juttuihin, hyviin kolumnisteihin ja ennen kaikkea paikallisuuteen. Lisäksi saat sen luukustasi täysin maksutta.

Kädessäsi on Omalähiön 32-sivuinen juhlanumero, jossa sivuilla 9-20 käymme hieman läpi lehtemme historiaa sekä esittelemme lehtemme tekijöitä ja kirjoittajia. Toivottavasti nautitte lehtemme lukemisesta yhtä paljon kuin me nautimme sen tekemisestä!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pääkirjoitukset

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattavat kohtuullista valtuustotukea
Kirjailija ja metsätalousinsinööri Juha Inovaara: Halusin tallentaa metsäteollisuuden murrosajat jälkipolville
Lahtelaiset demarit ja kokoomuslaiset ovat myötämielisiä valtuustotuelle
Kirjailija Raija Oranen: Lukijan täytyy saada pala ikuisuutta
Elä terveesti, mutta mistä löytyy apu sairaalle?
Pro Lahti -ryhmän Kalle Aaltonen: Huumeongelma pitäisi reilusti myöntää, eikä vain lakaista sitä maton alle
Mirva Illi-Lampio: Perhekahvilat ovat tärkeitä vertaistuellisia kohtaamispaikkoja
Harri Tele: Vintage-ihmiset ovat tietoisia kuluttajia, joille tavaran laatu merkitsee paljon
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Lahdessa tilakeskus pohtii, miten palvelut ja tilat sopivat toiminnallisesti yhteen
Muusikko Vesa Haaja: Pääesiintyjät soittaa hyväntuulista rillumareikeskikaljakuppilajazzbillyä
Terve ikääntyminen ja elämäntavat Miestenpiirissä
Toimitusjohtaja Jukka Anttonen: Uudenpellonkadun kevyenliikenteenväylästä on tehty jo suunnitelma
Seppo Raiski: Laune oli koululaiselle paras kasvuympäristö Lahdessa 1970 -luvulla
Rauno Alenius: Olen seurannut kehätien rakentamista tarkasti
Asukasaktiivi Aila Harmaala: Haluamme vain esteettömän mahdollisuuden liikkua
Launeen lähiklinikka kriittisessä tarkastelussa
Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen Jani Oravala : Tasaiselle kumirouhealustalle olisi käyttöä
Isännöitsijä Eero Vesanen: Elementeistä osa vaihdetaan uusiin Luhtikadulla
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia: Kyläjuhla houkutteli kaupunkilaiset Anttilanmäelle
Isä Roi Huhtikangas: Perhepuistossa riittää lapselle tekemistä ja ihmeteltävää
ARKISTO