Mika Kari

Työttömyyden näkymätön kolmannes

Maailmantalouden suotuisa kehitys on puhaltanut viime vuosina myötätuulta myös Suomen talouden purjeisiin. Kansantalouden vahvistuminen on näkynyt Suomessa ennen kaikkea työllisyyden kasvuna. On syytä iloita siitä, että yhä useampi suomalainen on päässyt työn syrjään kiinni.

Korkea työllisyys on ratkaisevan tärkeässä asemassa, jotta pystymme jatkossakin rahoittamaan hyvinvointivaltion tarjoamat palvelut ja etuudet. Vielä riittää kuitenkin tekemistä siinä, että yltäisimme työllisyysasteessa muiden Pohjoismaiden tasolle. Kunnianhimon tasoa on siis meillä edelleen varaa nostaa.

Työllisyyspoliittisessa keskustelussamme huomio keskittyy liian usein vain kaikkein nopeimmin työllistyvien tukemiseen. Enemmän tulisi kiinnittää huomiota myös siihen, miten pystyisimme ratkaisemaan paljon vaikeammin selätettävän, mutta kansantaloudellisesti yhtä tärkeän, pitkäaikaistyöttömyyden ongelman.

Päijät-Hämeen alueella, jossa työllisyys on jo pidemmän aikaa kulkenut jälkijunassa valtakunnan kehityksestä, pitkäaikaistyöttömiä on noin 5 107 henkilöä. Tähän joukkoon kuuluu hyvin erilaisia palveluita ja tukea tarvitsevia ihmisiä, joiden yksilölliset tarpeet on huomioitava työllisyydenhoitoa toteutettaessa.

Erityisen huolissani olen niistä pitkäaikaistyöttömistä, joille työvoimahallinnolla ei ole tarjota palveluita. Selvitin asiaa ja Päijät-Hämeen työvoimahallinnon mukaan palveluita ei ole tarjota noin kolmannekselle alueen pitkäaikaistyöttömistä. Tästä työttömyyden näkymättömästä kolmanneksesta ei julkisuudessa juuri puhuta. Emme saa sulkea silmiämme tältä kolmannekselta tai kätkeä heitä tilastoihin.

Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten ihmisten joukosta on välttämätöntä siirtää eläkkeelle heidät, joiden edellytykset työllistyä ovat eri syistä olemattomat. Samalla tulee tarjota tukea niille ihmisille, joiden työkyvystä on edes osa käytettävissä, etsimällä heille sopivia mahdollisuuksia työllistyä työmarkkinoilla.

Perinteisin työnvälityksen keinoin työttömyyden kova ydin ei tule työllistymään. He tarvitsevat ennen kaikkea työkyvylle räätälöityjä tehtäviä sekä aikaa valmentautua ja kuntoutua takaisin työelämään. He eivät aina tarvitse varsinaisia sosiaalipalveluita, vaan mahdollisuuden alkaa ottaa asteittain enemmän vastuuta elämästään ja toimeentulostaan.

Tämä voi alkuun tapahtua esimerkiksi työpajatoiminnassa tai esimerkiksi järjestöjen toteuttamassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Myöhemmin näille ihmisille tulisi tarjota mahdollisuuksia osallistua eri tavoin työkykynsä puitteissa työelämään. Polun päässä voi parhaimmillaan olla siirtyminen kokonaan työelämään.

Pitkäaikaistyöttömyyden näkymättömän kolmanneksen pompottelu luukulta toiselle on tullut tiensä päähän. Maakunta- ja sote-uudistuksen toteutuessa on pidettävä huolta siitä, että nämä ihmiset eivät putoa sote-palveluiden ja kasvupalveluiden välimaastoon. Sen sijaan tarvitaan palveluita, jotka pystyvät tarjoamaan turvallisia polkuja palveluiden ja sosiaalisen työllistämisen kautta takaisin työelämään.

Mika Kari
Kansanedustaja (sd.)
Lahden kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Rehtori Esko Taipale: Monitoimitalo on suunniteltu huolella, jotta virheitä ei tulisi
Kirjailija Timo Sandberg: Tarinat löytävät tien luokseni
Kansanedustajaehdokas Juha Ulmanen: Eläkekatolla olisi mahdollisuus säästää miljardi euroa suomalaisen yhteiskunnan varoja
Kansanedustajaehdokas Jouko Vuorenniemi: Suomessa on huutava pula turvallisista aikuisista, jotka jaksavat kuunnella lapsen ja nuoren ääntä
Urologi ja ylilääkäri Mika Matikainen: Eturauhassyövän hoitomuodot ovat ottaneet isoja harppauksia eteenpäin
Rehtiliikkeen Seppo Korhonen: Kannatuksemme kumpuaa tyytymättömästä ja muutosta haluavasta kansasta
Keskustan Päijät-Hämeen piirin puheenjohtaja Jukka Mölsä: Toimivat peruspalvelut ovat osa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa
Kaupungin ilmanlaatututkimus kummastuttaa Launeella: Opastakaa meitä, kuinka puut poltetaan oikein
Kansanedustajaehdokas Maarit Tuomi: Hyvä kansanedustaja ei ole yhdenkään etujärjestön sätkynukke
Kansanedustajaehdokas Francis McCarron: Politiikassa ei voi pelätä, vaan pitää uskaltaa mennä eteenpäin
Kansanedustajaehdokas Marju Markkanen: Hyvä kansanedustaja perehtyy asioihin, kuuntelee asiantuntijoita ja kansalaisia
Aarre Salmensuo: Takataskusta lähtee aina iloisin mielin pois
Pin up Petrolsin Mari Riikonen: Veteraanit olivat minulle hyväntekeväisyyskohteena sydämen asia
Antti Reponen: Etelärinteen poikien tarina alkoi oman kadun syysjuhlista Anttilanmäellä
Ajonopeudet puhuttavat Alijuhakkalassa
Pääesiintyjät palaa lavoille ja levylle
Marjo Pirilä ja Taavi Salmivaara: Radio on aidoin viestintäväline
Valtiopäiväneuvos Jouko Skinnari sai muistoreliefin rautatieasemalle
Seppo Pohjoisaho: Sotilaan tulee olla palveluksessa särmä, mutta sotilasmuusikko heittäytyy mielellään lavalla
Lahti Ringetten Tomi Kettunen: Naisvalmentajia olisi hyvä saada lisää
ARKISTO