Melastelua

Tutkimustieto ei kiinnosta päättäjiä tai sitä ei osata hyödyntää

Suomalaiset poliitikot noudattavat sananmukaisesti amerikkalaisen kirjailija Mark Twainin slogania. ”Ota ensin selvää tosiasioista, sen jälkeen voit muunnella totuutta”. Tätä tunnutaan noudatettavan laajemminkin myös Trumpin USA:ssa. Juhlapuheissa ja vaalitilaisuuksissa vannotaan koulutuksen ja tutkimuksen nimiin, mutta arjessa konkreettisia toimenpiteitä ei juuri näy.

Esimerkkejä löytyy. Keskustelu metsähakkuista ja turpeen käytöstä on eräs tälläinen. Poliitikot siteeraavat juuri sitä ennustetta, joka noudattelee parhaiten heidän omaa kantaansa.Näissä keskusteluissa törmäävät toisiinsa tieteelliset, taloudelliset ja ideologiset intressit. Paras esimerkki kuitenkin on sote-soppamme. Siinä on haaskattu vuosia turhaan kansanedustajien aikaa, kuten myös asiantuntijoiden. Koko sotesta olisi selvitty hankkimalla 20 asiantuntijan lausunnot ja tosiasiat selville sekä muodostettu riippumattomien tutkijoiden paneeli, joka olisi jättänyt ehdotuksen ensin hallitukselle ja sitten kansanedustajille päätettäväksi. Nyt pääsivät eturyhmien lobbarit häärimään ja tulos oli uskomaton möhläys.

Helsingin yliopiston entinen rehtori Kari Raivio laati 2014 valtioneuvoston tilauksesta raportin näyttöön perustuvasta päätöksenteosta. Raportissaan hän listasi 14 ehdotusta, joista osaa pidettiin hyvinä, osaa vastustettiin ankarasti. Eniten vastustusta herätti toteamus, että pääministerin kansliasta ei löydy tarpeeksi kyvykkäitä osaajia käyttämään tutkittua tietoa hyväksi. Raivio ehdotti tiedeneuvonantajan viran perustamista. Tämän tehtävänä olisi ollut tuoreiden tieteellisten faktojen esille tuominen ministereiden tiedoksi. Toisin sanoen hän olisi esitellyt faktat, mutta päätökset olisi tehty yhteistyössä ministereiden ja ministeriöiden kanssa. Raivio kaipasi myös lisää tutkimusosaamista ministeriöihin. Vuonna 2018 ministeriöissä oli 186 tohtorin tutkinnon suorittanutta henkilöä, joka Raivion mielestä on liian vähän.

Joskus myös kaltaiseni maallikko ihmettelee, eivätkö kansanedustajat osaa käyttää eduskunnan pätevää tietopalvelua hyväkseen. Luulisi näiden ” hakkaraisten” osaavan käytää uutta, tutkimus-, ennakointi-ja arviointineuvoston (TEA) palveluita hyväkseen, mutta pahalta näyttää. Tämä käyttää ja vastaa valtioneuvoston kymmenen miljoonan euron selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahan käytöstä. Eräs syy, miksei yliopistollista tietoa käytetä hyväksi, voi olla se, ettei tieto ole aina vallanpitäjien mieleen. Tuntuu siltä, että kansanedustajille on tärkeintä katsella maailmaa omasta pienestä näkövinkkelistään tai sälyttää kaikki paha maahanmuuttajien niskaan tai julistaa jotain populistista jargoniaa vuodesta toiseen!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö lomailee 1.7. – 28.7.
Taiteilija Kari Ruotsalainen: Art Taarasti -näyttelyssä on esillä monipuolinen kattaus taidettani
Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Liinu Sundelin: Laune on lämminhenkinen ja yhteisöllinen kaupunginosa
Projektipäällikkö Janne Tikkamäki: Patomäen betonitunnelista on jo puolet rakennettu
Miestenpiiri päätti kevätkautensa Siikaniemessä
Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
Eurovaaliehdokas Alettin Basboga: Kuulun siihen ikäpolveen, joka on päässyt nauttimaan Euroopan unionin hyvistä päätöksistä
Taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen: Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla
Päivi Peltonen: Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä
Yrittäjä Janika Mantere: Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa
Anttilanmäestä halutaan turvallisempi uusien pihakatujen myötä
Jääkiekkoilija Ella Viitasuo: Uskoimme jo ennen lopputurnausta, että maailmanmestaruus on tälle joukkueelle mahdollinen
Liipolaan suunnitteilla kaksi tornitaloa jo ensi vuosikymmenellä
Kalle Veirto sai arvostetun Laivakello-palkinnon
Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä
Länsiharjun koulun Rehtori Timo Helle: On palkitsevaa nähdä, kuinka oppilaat nauttivat uusista opetustiloista
Kansanedustaja Ville Skinnari ilmastopaneelissa: Ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
Eduskuntavaaliehdokas Elisa Lientola: Työelämän täytyy joustaa perheen tarpeiden mukaan
ARKISTO