Ville Skinnari

Suomi ja Lahti tarvitsee uusia ratkaisuja

Politiikassa tekeminen keskittyy liian usein ongelmien listaamiseen ja luettelemiseen sen sijaan, että haettaisiin ratkaisuja. Maailmanluokan ongelmat, kuten ilmastonmuutos, äärimmäinen köyhyys, maahanmuuttokriisi ja jäätyneet konfliktit ovat monimutkaisia ja -tasoisia. Sen vuoksi niiden ratkaiseminen ei ole yksinkertaista eikä käy käden käänteessä – vaikka jotkut niin väittävät.

Monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen haasteet koskevat pienemmässä mittakaavassa myös Suomea, Päijät-Hämettä ja Lahtea. Meillä tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen, osaavan työvoiman saatavuus sekä nuorten syrjäytyminen, eläkeläisten ja lapsiperheiden toimeentulo. Nämä ovat kaikki esimerkkejä monimutkaisista ongelmista, joihin on löydettävä ratkaisu. Mutta mistä ratkaisu voi löytyä? Kirjoitin tästä aiheesta myös viime viikonlopun Etelä-Suomen Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessani.

Suomen hallitusohjelma on laadittu ilmiöpohjaisesti. Se tarkoittaa sitä, että ratkaisuja ei edes yritetty löytää perinteillä tavalla listaamalla monimutkaisia ongelmia. Sen sijaan ongelmia tarkasteltiin kahdeksana ratkaistavissa olevana ilmiönä. Itse johdin Elinvoimainen Suomi -nimistä ilmiöpöytää. Hallitusohjelman laatimisessa monialainen, hallintorajat ylittävä tarkastelu loi pohjan uudenlaiselle ratkaisukeskeisyydelle. Esimerkiksi työttömyyden, työelämän muutoksen, osaamisen kehittämisen tai syrjäytymisen ongelmia ei pystytä ratkaisemaan vain ja ainoastaan yhden ministeriön tai hallinnonalan toimenpiteillä. Sote-uudistustakaan ei saada onnistumaan ilman eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Toimeenpanon ja toteutuksen onnistuminen edellyttää vahvaa yhdessä tekemistä. Ilmiöpohjaisuuteen kuuluu myös toisten kuunteleminen ja arvostaminen sekä se, ettei uusia avauksia heti tyrmätä.

Ilmiöpohjainen ajattelu voi luoda ratkaisumalleja myös paikallistasoilla. Miten lahtelaisten terveyttä ja toimintakykyä edistetään siten, että aikaansaaduilla tuloksilla vähennetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kasvavaa kysyntää. Kustannuksia ei pystytä hillitsemään pelkästään sosiaali- ja terveysalan omilla toimenpiteillä tai palveluverkkoa leikkaamalla. Se ei ratkaise itse ongelmaa. Valtion lisäksi tarvitaan kuntien sivistys- ja liikuntatoimien, työvoimahallinnon, kolmannen sektorin ja yrityksien yhdessä tuottamia paikallisia ratkaisuja yli perinteisten toimialarajojen. Lahdessa tässä työssä ollaan pahasti jäljessä verrattuna esimerkiksi Hollolaan tai Asikkalaan. SOTE-sektorin puolella pitää muistaa myös perinteinen aliresursointi, josta asiantuntija ovat edelleen Lahtea muistuttaneet. Perustuslakivaliokunta lausui viime eduskuntakaudella erittäin painavasti jokaisen suomalaisen oikeuksista riittäviin sosiaali – ja terveyspalveluihin. Lakia pitää noudattaa myös Lahdessa ja siksi perustelut jatkuvasta leikkaamisesta perustuen kaupungin huonoon rahatilanteeseen eivät kestä tarkempaa tarkastelua oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta. Työllisyysasteen nosto ja syrjäytymisen estäminen on paras investointi edelleen ja siksi kaupungin tulisi edelleen olla aktiivisempi työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa. Päihde- ja huumeongelmaa tulee sitäkin katsoa aidosti silmiin ja tehdä toimenpiteitä ja ratkaisuja kaupunkilaisten parhaaksi. Lisäksi pitää investoida sellaisiin hoitomuotoihin joilla saadaan tuloksia. Nyt näin ei aina ole.

Paikallisella yhteistyöllä olemme jo onnistuneet ratkaisemaan ilmiöpohjaisesti ilmasto- ja ympäristökysymyksiä. Lahden kaupungin kivihiilestä luopuminen ensimmäisten joukossa Suomessa on siitä paras esimerkki. Seuraavaksi pitää ratkaista samalla tavalla työllisyyteen ja syrjäytymiseen liittyvät ongelmat. 

Rajapinnat on siis jo tunnistettu esimerkiksi kuntien ja hyvinvointiyhtymän välillä. Urheilurakentamisesta pitää päästä yksittäisistä projekteista laajempiin kokonaisuuksiin. joilla on aitoa merkitystä kaupungin elinvoimaan. Ratkaisuja löytyy, kun siirrytään yhteistyöstä puhumisesta aitoon yhdessä tekemiseen.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Toimitusjohtaja Jukka Anttonen: Uudenpellonkadun kevyenliikenteenväylästä on tehty jo suunnitelma
Seppo Raiski: Laune oli koululaiselle paras kasvuympäristö Lahdessa 1970 -luvulla
Rauno Alenius: Olen seurannut kehätien rakentamista tarkasti
Asukasaktiivi Aila Harmaala: Haluamme vain esteettömän mahdollisuuden liikkua
Launeen lähiklinikka kriittisessä tarkastelussa
Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen Jani Oravala : Tasaiselle kumirouhealustalle olisi käyttöä
Isännöitsijä Eero Vesanen: Elementeistä osa vaihdetaan uusiin Luhtikadulla
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia: Kyläjuhla houkutteli kaupunkilaiset Anttilanmäelle
Isä Roi Huhtikangas: Perhepuistossa riittää lapselle tekemistä ja ihmeteltävää
Asukasaktiivi Tuula Koskela: Enemmän yhteisöllisyyttä kerrostaloasumiseen
Lähikuvassa Kortteliliigan primus motor Jake Ropponen
Marjatta Vauhkonen: Hyvät liikuntalaitteet houkuttelevat ja motivoivat ihmiset liikkeelle
Emäntä Vuokko Nieminen Vapaaehtoistyö houkuttelee yleensä juuri eläkkeelle jääneitä ihmisiä
Taiteilija Kari Ruotsalainen: Art Taarasti -näyttelyssä on esillä monipuolinen kattaus taidettani
Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Liinu Sundelin: Laune on lämminhenkinen ja yhteisöllinen kaupunginosa
Projektipäällikkö Janne Tikkamäki: Patomäen betonitunnelista on jo puolet rakennettu
Miestenpiiri päätti kevätkautensa Siikaniemessä
Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
ARKISTO