Melastelua

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion hautajaiset

Poliitikkomme lupaavat ennen vaaleja maat ja mannut ajattelematta lainkaan, kuka kaiken maksaa? Olemme nyt Suomessa tilanteessa, jossa meille alkaa tulla liikaa kestävyysvajetta. Yksinkertaisesti sanottuna meille alkaa kertyä julkisessa taloudessa liikaa velkaa. Emme pysty enää rahoittamaan niitä etuuksia, mitä meille on vuosien varrella kertynyt. Kestävyysvajetta on valtionvarainministeriön arvioin mukaan syntynyt jo 10 miljardia euroa, joka on vastaa melkein viidettä osaa vuosibudjetistamme. Ratkaisuiksi puolueet ovat tarjonneet erilaisia ratkaisuja, kuten työurien pidentämistä, maahanmuuton lisäämistä, verohelpotuksia, veronkorotuksia, investointien lisäämistiä, vientiteollisuuden tukien kasvattamista.

Kaikki hyviä ehdotuksia, mutta ristiriitaisia ja vaikeita toteuttaa ainakin ennen vaaleja. Vajeen korjaaminen vaatisi rankkoja rakenteellisia uudistuksia, joissa uudistuksen ehdottajien ”veri punnittaisiin”. Syitä vajeen syntymiseen on lukuisia. Meille on syntynyt valittavasti Suomeen ”paarialuokka” eli liian suuri pelkällä sosiaalituella elävä ihmisten joukko. Vuonna 2018 Kela maksoi perustoimeentulotukea lähes 800 miljoonaa euroa. Saajia oli 402564 . Suomessa elää jo yli 47 000 kotitaloutta, joilla ei ole mitään muita tuloja kuin tuet. Kelan toimeentulotuet ovat kasaantuneet maahanmuuttajille, jotka saavat valtioltamme eri arvioiden mukaan yli miljardin tuet. Olemme oudossa tilanteessa, jossa jo kaksi kolmesta työikäisestä saa yhteiskunnalta tukea. Eniten toimeentuloa tukea maksetaan asumistukena, joka valuu varakkaiden asuntosijoittajien laarin.

Tässä tuottoisassa bisneksessä ovat vahvasti mukana ammattiyhdistysliikekin, joten syyttävän sormi osoittaa tässä myös vasemmistoa. Meille on syntynyt suuri määrä vastikkeetonta tukea saavien ihmisten määrä, joka on vuosi vuodelta kasvanut ja kasvanut. Köyhyys Suomessa on kasaantunut ja tiedetään, että tukien varassa elää muutamilla alueilla ja paikkakunnilla jo kolmas sukupolvi. Jokainen täysjärkinen ymmärtää, ettei näin voi jatkua loputtomiin. Ainoa varma keino ehkäistä yllä kerrototun tilanteen jatkuminen on työllisyyden kohottaminen 85 prosenttiin, joka sekin on utopiaa Suomessa.

Olemme Suomessa nyt tilanteessa, jossa eri tukien määrä on jo niin suuri, että töihin ei kannata lähteä, vaikka niitä olisikin. Ja tämä on se asia, jota amerikkalaiset ja muut ilman sosiaaliturvaa olevat ihmiset eivät käsitä! Miten tämä edistää tasa-arvoa, jos sohvalla pilsneriä hörppimällä saa saman kuin kaupan kassalla? Töitä olisi, mutta tekijöitä ei ole. Lumitöitä talvella ja risusavotta kesällä, mutta yksilönvapauttahan se toki murentaisi. Eräs suuri ongelma meillä on myöskin se, että vapaat työpaikat ja osaavat työntekijät eivät kohtaa. Osaajia Suomi on täynnä ja mhdollisuuksia löytyy. Upeat suomalaiset yritykset voisivat ratkoa kehittyvien maiden ongelmia viemällä niihin esimerkiksi kierto- ja jakamistalousosaamistaan. Suomi on niin varakas maa, että kykenemme luomaan kansalaisillemme työtä, jos vain puhallamme kaikki samaan hiileen. Mihin katsoi talvisodan henki?

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Taiteilija Kari Ruotsalainen: Art Taarasti -näyttelyssä on esillä monipuolinen kattaus taidettani
Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Liinu Sundelin: Laune on lämminhenkinen ja yhteisöllinen kaupunginosa
Projektipäällikkö Janne Tikkamäki: Patomäen betonitunnelista on jo puolet rakennettu
Miestenpiiri päätti kevätkautensa Siikaniemessä
Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
Eurovaaliehdokas Alettin Basboga: Kuulun siihen ikäpolveen, joka on päässyt nauttimaan Euroopan unionin hyvistä päätöksistä
Taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen: Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla
Päivi Peltonen: Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä
Yrittäjä Janika Mantere: Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa
Anttilanmäestä halutaan turvallisempi uusien pihakatujen myötä
Jääkiekkoilija Ella Viitasuo: Uskoimme jo ennen lopputurnausta, että maailmanmestaruus on tälle joukkueelle mahdollinen
Liipolaan suunnitteilla kaksi tornitaloa jo ensi vuosikymmenellä
Kalle Veirto sai arvostetun Laivakello-palkinnon
Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä
Länsiharjun koulun Rehtori Timo Helle: On palkitsevaa nähdä, kuinka oppilaat nauttivat uusista opetustiloista
Kansanedustaja Ville Skinnari ilmastopaneelissa: Ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
Eduskuntavaaliehdokas Elisa Lientola: Työelämän täytyy joustaa perheen tarpeiden mukaan
Eduskuntavaaliehdokas Salla Palmi-Felin: Hyvä kansanedustaja ei ole yksittäisten eturyhmien ohjailtavissa
ARKISTO