Ville Skinnari

Mitoitusta ja mittasuhteita

Keskiviikkona eduskunta kävi tuntien välikysymyskeskustelun vanhusten hoidosta. On selvää, että lainsäätäjän pitää käyttää lainsäädäntövaltaa, kun suositukset osoittautuvat riittämättömiksi ja niitä on törkeällä tavalla rikottu, kuten on käynyt ilmi. Lailla on varmistettava, että ikäihmisten hoito toteutuu ihmisarvoisella tavalla. Hallituspuolueista keskusta ja siniset tukivat opposition esitystä sitovan hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin. Viime viikolla valtiovarainministeri Orpo totesi, ettei kokoomus kannata sitovaa henkilöstömitoitusta. Keskiviikkona Orpo kuitenkin kertoi, että kokoomus on valmis sitovaan hoitajamitoitukseen ja totesi ”haluamme uuden vanhuspalvelulain ja haluamme, että hoitajamitoitus sinne kirjataan”. Tämän jälkeen olemme kuitenkin kuulleet, ettei kokoomus kannatakaan numerollisen hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Ja sitten kannattikin. Vai kannattiko? Mitä tarkoittaa mitoitus, joka ei ole numero?

Samalla halusimme nostaa esiin hallituksen ajaman SOTE-mallin heikkoudet. Sipilän ja Orpon ajama sote-maakunta-markkinamalli ei paranna haavoittuvassa asemassa olevien kuten ikäihmisten, vammaisten tai lastensuojelun asiakkaiden tilannetta. Päinvastoin. Sosiaalipalvelut on käytännössä unohdettu tulevista sote-keskuksista, eikä palvelujen saumattomuus ja yhden luukun periaate tule toteutumaan esitetyllä mallilla.

Mitoituksen lisäksi pitää puhua välillä mittasuhteista. Suomi käyttää nyt Pohjoismaista vähiten rahaa sosiaali – ja terveydenhuoltoon suhteessa bruttokansantuotteeseen. Eduskunnassa nyt käsittelyssä oleva sote-maakuntaesityksen perusrahoituskehys laskee Suomen SOTE-rahoituksen raamin Itä-Euroopan tasolle. Päijät-Hämeessä syntyvyys laskee ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa rajusti. Päijät-Hämeen kunnista Lahti on ollut SOTE:n kanssa vaikeuksissa jo pitkään ja perusongelma on jo koko tämän vuosituhannen ollut krooninen alibudjetointi suhteessa palveluiden todelliseen tarpeeseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli tulevaisuusinvestoinnit eivät ole olleet keskiössä. Mittaussuhteet on hyvä käydä taas kerran läpi: Teemme maakunnassa SOTE-palvelut 40 miljoonaa euroa alle valtiovarainministeriön laskeman rahoituksen tarpeen suhteutettuna alueemme väestön sairastavuuteen.

On turha väittää, ettei ongelmia olisi. Tietojärjestelmäongelmat ovat vaikuttaneet lähes kaikkeen tekemiseen ja tuottavuuteen. Henkilöstön tyytyväisyyskyselyt kertovat karua kieltä. Johtamista pitää parantaa. Mutta on myös positiivista kehitystä. Perusterveydenhuollon saatavuus kiireettömään hoitoon on parantunut esimerkiksi Launeen terveysasemalla, missä jonotusaika on ollut valtakunnallisestikin vertailtuna korkea. Ikääntyneiden asumispalveluita koskevat muistutukset ovat vähentyneet vuodesta 2017 alle puoleen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella. Vuonna 2017 muistutuksia tehtiin 23 ja vuonna 2018 yhteensä 10. Samaan aikaan kanteluita aluehallintovirastoon ja Valviraan tehtiin hiukan aiempaa enemmän, mutta kanteluiden kokonaismäärä oli erittäin pieni (2017;2 kpl, 2018;5 kpl).

Asumispalveluyksiköihin tehdään vuosittain tarkastukset ja tarvittaessa ylimääräisiä tai yllätystarkastuksia. Erittäin tärkeää on saada palautetta toiminnasta asukkailta, omaisilta ja työntekijöiltä. Yhtymän virkamiesjohto on viime viikolla tavannut myös ammattijärjestöjen edustajat tiedonkulun varmistamiseksi. Resurssien lisäys tarkoittaa yhtymän alueella miljoonien eurojen lisäpanostusta jo meneillään olevan palvelutarpeen kasvun ja ikääntymisen tuoman paineen lisäksi. On selvää, että valtion tulee olla rahoituksessa mukana. Mutta yksi asia on ainakin varma tässä epävarmassa maailmassa. Päijät-Häme on liian pieni paikka riitelyyn. Toisia syyttelemällä emme tästä selviä. Siksi meidän tulee vaikeassakin tilanteessa löytää yhteinen näkemys ja keskinäinen luottamus.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Veirto sai arvostetun Laivakello-palkinnon
Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä
Länsiharjun koulun Rehtori Timo Helle: On palkitsevaa nähdä, kuinka oppilaat nauttivat uusista opetustiloista
Kansanedustaja Ville Skinnari ilmastopaneelissa: Ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
Eduskuntavaaliehdokas Elisa Lientola: Työelämän täytyy joustaa perheen tarpeiden mukaan
Eduskuntavaaliehdokas Salla Palmi-Felin: Hyvä kansanedustaja ei ole yksittäisten eturyhmien ohjailtavissa
Kansanedustajaehdokas Juha Tapiola: Inhimillisyys on tuotava kaikkeen päätöksentekoon
Jani Oravala: Nikkilä on yhä edelleen julkisen liikenteen motissa
Rehtori Esko Taipale: Monitoimitalo on suunniteltu huolella, jotta virheitä ei tulisi
Kirjailija Timo Sandberg: Tarinat löytävät tien luokseni
Kansanedustajaehdokas Juha Ulmanen: Eläkekatolla olisi mahdollisuus säästää miljardi euroa suomalaisen yhteiskunnan varoja
Kansanedustajaehdokas Jouko Vuorenniemi: Suomessa on huutava pula turvallisista aikuisista, jotka jaksavat kuunnella lapsen ja nuoren ääntä
Urologi ja ylilääkäri Mika Matikainen: Eturauhassyövän hoitomuodot ovat ottaneet isoja harppauksia eteenpäin
Rehtiliikkeen Seppo Korhonen: Kannatuksemme kumpuaa tyytymättömästä ja muutosta haluavasta kansasta
Keskustan Päijät-Hämeen piirin puheenjohtaja Jukka Mölsä: Toimivat peruspalvelut ovat osa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa
Kaupungin ilmanlaatututkimus kummastuttaa Launeella: Opastakaa meitä, kuinka puut poltetaan oikein
Kansanedustajaehdokas Maarit Tuomi: Hyvä kansanedustaja ei ole yhdenkään etujärjestön sätkynukke
Kansanedustajaehdokas Francis McCarron: Politiikassa ei voi pelätä, vaan pitää uskaltaa mennä eteenpäin
Kansanedustajaehdokas Marju Markkanen: Hyvä kansanedustaja perehtyy asioihin, kuuntelee asiantuntijoita ja kansalaisia
Aarre Salmensuo: Takataskusta lähtee aina iloisin mielin pois
ARKISTO