Melastelua

Miksi hyväksymme rikkaiden varastamisen ja veropakoilun?

Maailman rikkain yksi prosentti omistaa jo yli puolet maailman vauraudesta ja varallisuudesta. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan oikea prosentti on 84 prosenttia. Tilanne muuttuu koko ajan epäedullisemmaksi maailman demokratioiden kannalta, sillä diktaattoreiden määrä lisääntyy koko ajan ja kansalaisten vainot samassa suhteessa. Maailman suurimmat demokratiat Intia ja USA ovat muuttumassa koko ajan huonompaan suuntaan. Suomessa ja muualla tosidemokratioissa olisi mahdollisuus ohjata rahavirtoja hyödyntämään enemmän kaikkia yhteiskuntamme jäseniä, mutta uskomme kritiikittä äärikapitalismiin kuin pukki suuriin sarviinsa.

Toimivat pienyritykset ovat yhteiskunnan sykkivä sydän. Ylikansalliset, verosuunnittelua harrastavat yritykset ovat sitä vastoin todellisia paiseita ilman yhteiskuntavastuuta. Ne ovat suuria moraalisia roistoja, jotka potkivat pikkuvaltioita mitään kipua tuntematta takapuoleen, tarvittaessa jopa kiristäen. Olen vapaan yrittämisen suuri ihannoija, mutta erittäin huolestunut siitä kehityksestä, että keskiluokka pistetään maksamaan kaikki: kriisipankkien pelastamiset, hallituksen mokaukset, luonnon turmelemisen seuraukset, ulkolaisten kaivosyhtiöiden jätökset, epäonnistuneet liikennekokeilut, koululaitoksen polarisoitumisen ja ylipäätään virkamiesten virheet kuntayhtymissä ja muualla.

Markkinataloudelle löytyy onneksi haastajia, jotka haluan esitellä etelälahtelaisille lukijoille. Eräs tällainen on osallisuustalous. Tämän kokeilua on ajanut Suomeen jo kohta kymmenen vuotta Parecon Finland järjestö. Yhteiskuntafilosofi Michael Albert ja ekonomisti Robin Hahnelin ovat kirjoittaneet mielenkiintoisen ja avartavan kirjan ” Hyvinvointivaltion vastaisku”, jossa he paljastavat markkkinatalouden onttouksia ja heikkouksia. Lyhyesti kerrottuna osallisuustalous toimii siten, että jokainen kansalainen voisi tehdä päätöksiä kahdessa roolissa: työntekijänä ja kuluttajana. Arkisissa ostoksissa he äänestäisivät lompakoillaan. Julkiset hyödykkeet olisivat samalla viivalla. Asuinalueen kuluttajat voisivat päättää esimerkiksi niin, että antaisivat osan tuloistaan vaikkapa alueen vanhustenhoidon parantamiseen.

Yrityksissä työntekijät suunnittelisivat töitään parhaaksi katsomallaan tavalla. Yritysten tuotantoarviot vaikuttaisivat siihen, miten ne saisivat resursseja muilta toimijoilta. Osallisuutaloudessa hintoihin sisällytettäisiin yhteiskunnalliset ja ympärillölliset menoerät. Kannattaa tutustua kirjaan huolellisesti. Olen aikaisemmin käsitellyt jo melasteluissa vaihdantatalous-mallia sekä Marxin ”Kallen” uutta tulemista. Hänen maineensa yhteiskuntateoreetikkona ei ole kadonnut mihinkään. Lukekaapa loistava Terry Eaglestonin pamfletti ” Miksi Marx oli oikeassa?”
Demokratian ja sananvapauden vaaliminen muuttuu päivä päivältä vaikeammaksi, mutta sen puolesta vaikka tuleen!

Jussi Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö lomailee 1.7. – 28.7.
Taiteilija Kari Ruotsalainen: Art Taarasti -näyttelyssä on esillä monipuolinen kattaus taidettani
Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Liinu Sundelin: Laune on lämminhenkinen ja yhteisöllinen kaupunginosa
Projektipäällikkö Janne Tikkamäki: Patomäen betonitunnelista on jo puolet rakennettu
Miestenpiiri päätti kevätkautensa Siikaniemessä
Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
Eurovaaliehdokas Alettin Basboga: Kuulun siihen ikäpolveen, joka on päässyt nauttimaan Euroopan unionin hyvistä päätöksistä
Taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen: Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla
Päivi Peltonen: Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä
Yrittäjä Janika Mantere: Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa
Anttilanmäestä halutaan turvallisempi uusien pihakatujen myötä
Jääkiekkoilija Ella Viitasuo: Uskoimme jo ennen lopputurnausta, että maailmanmestaruus on tälle joukkueelle mahdollinen
Liipolaan suunnitteilla kaksi tornitaloa jo ensi vuosikymmenellä
Kalle Veirto sai arvostetun Laivakello-palkinnon
Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä
Länsiharjun koulun Rehtori Timo Helle: On palkitsevaa nähdä, kuinka oppilaat nauttivat uusista opetustiloista
Kansanedustaja Ville Skinnari ilmastopaneelissa: Ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
Eduskuntavaaliehdokas Elisa Lientola: Työelämän täytyy joustaa perheen tarpeiden mukaan
ARKISTO