Ville Skinnari

Maailma tarvitsee uutta kauppapolitiikkaa

Japanin Yokohamassa tällä viikolla järjestetty maailman suurin kiertotaloustapahtuma kokosi yhteen yli 1200 kiertotalouden asiantuntijaa yritysjohtajista huippututkijoihin. Eduskunnasta seminaariin osallistuivat lisäkseni talousvaliokunnasta varapuheenjohtaja Harri Jaskari (kok.) ja Joakim Strand (rkp.) sekä ulkoasianvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savola (kesk.). SITRA:n ja Japanin ympäristöministeriön aloitteesta järjestettyyn seminaariin osallistuivat myös Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Lahti oli hyvin esillä ympäristöosaamisellaan ja uuden Kioto – yhteistyön avauksella koulutuksessa ja osaamisessa.

Maailma tarvitsee uutta kauppapolitiikkaa, joka perustuu kestävän kehityksen kriteereihin. Myös Japanissa on tunnistettu, että Suomi on maailman ensimmäisenä maana tehnyt avauksen, missä luonnonvarojen ja massakulutuksen liiketoimintamallista siirrytään kiertotalouden ajattelutapaan, jossa materiaaleja käytetään lukuisia kertoja uudelleen. Etusija kaupassa annettaisiin ympäristön ja ilmaston kannalta kestäville ratkaisuille. Nyt on nopeasti löydettävä yhteiset kriteeristöt kestäville tuotteille ja palveluille ja saatava niille hyväksyntä maailman kauppajärjestön WTO:n kautta. Maailman 3. suurimman talouden Japanin sitoutuminen on erittäin tärkeä viesti koko maailmalle. Suomi ja Japani voivat yhdessä toimia yhdessä kiertotalouden edelläkävijänä. Molemmilla on jo konkreettisia tekoja kiertotalouteen. Japanilla on pitkät perinteet etenkin materiaalien kierrätyksessä – pinta-alaltaan pienenä, mutta väestöltään suurena saarivaltiona se on ollut pakotettu miettimään jätteiden hyötykäyttöä. Uudenlaista maailmantaloutta ja sen mahdollisuuksia korostivat Japanissa mm. YK:n ympäristöohjelma, YK:n kehitysohjelma, OECD ja Euroopan komissio. Japani on aloittamassa G20 – maiden puheenjohtajana samoin kuin Suomi EU:n puheenjohtajana ensi vuonna. Meillä on nyt globaalisti tilaisuus vaikuttaa ja muuttaa asioita.

Ruotsin elinkeino- ja innovaatioministeri Mikael Damberg vieraili Suomessa torstaina. Keskustelimme hänen kanssaan Ruotsin vaalien jälkeisestä tilanteesta, elinkeinopolitiikan yhteistyöstä ja maidemme ilmastotavoitteista. Voimme oppia paljon toisiltamme. Mutta ennen kaikkea meidän tulee tehdä tiivistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Tutkimusten mukaan sähköautoihin siirtyminen vähentää liikenteen päästöt lähes nollaan. Siksi olemme tehneet Pohjoismaiden neuvostossa aloitteen, jossa vaaditaan pohjoismaisilta ministereiltä toimia Pohjolan sähköistämiseksi. Sähköautojen latauspisteitä löytyy jo melko hyvin koko Pohjolasta, mutta tarvitsemme myös valtion tahojen toimia, jotta kaikki tarvittavat reitit saadaan muutettua E-teiksi (eli teiksi, joiden varrella on riittävästi latauspisteitä. Lisäksi raideliikenteeseen pitää panostaa aivan uudella tavalla, mikä tarkoittaa Ruotsin tapaan miljardi-investointeja, jos ja kun liikennettä pitää saada pois kumipyöriltä sekä kaikki runkoverkot 2020-luvulla kaksiraiteiseksi. Siksi hallituksen vaivaisen yhden miljoonan euron suunnitteluraha pääradan parantamiseksi on esimerkki liikennepolitiikan ymmärtämättömyydestä.

Toinen suuri kokonaisuus on laivaliikenteen ja satamien sähköistäminen. Suomi on saari, jonne suurin osa tuotteista tuodaan Itämeren yli. Sähköiseen laivaliikenteeseen siirtyminen pitää ilman puhtaampana satamien läheisyydessä ja fossiilisten polttoaineiden kulutus vähenee. Itämeren suojeleminen on yksi meidän tärkeimmistä tehtävistämme. Suomen tiekartta muovin vähentämiseksi on julkaistu ja EU:ssa on linjattu, että kertakäyttömuovista luovutaan. Muovi on suurin uhka merillemme ja meressä eläville eläimille, linnuille ja kaloille. Toinen suuri haaste on maatalouden päästöt, jotka vaikuttavat vahvasti Itämereen. Peltojen kipsitys on yksi hyvä keino tilanteen ratkaisemiseksi. Sillä ei ole negatiivisia vaikutuksia viljelyyn, mutta vesistöjen kannalta on saatu hyviä tutkimustuloksia. Olen lähestynyt Ruotsin maatalousministeriä Sven-Erik Buchtia asian tiimoilta. Uskon, että voimme yhdessä löytää parhaat keinot Itämeren pelastamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Toimitusjohtaja Jukka Anttonen: Uudenpellonkadun kevyenliikenteenväylästä on tehty jo suunnitelma
Seppo Raiski: Laune oli koululaiselle paras kasvuympäristö Lahdessa 1970 -luvulla
Rauno Alenius: Olen seurannut kehätien rakentamista tarkasti
Asukasaktiivi Aila Harmaala: Haluamme vain esteettömän mahdollisuuden liikkua
Launeen lähiklinikka kriittisessä tarkastelussa
Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen Jani Oravala : Tasaiselle kumirouhealustalle olisi käyttöä
Isännöitsijä Eero Vesanen: Elementeistä osa vaihdetaan uusiin Luhtikadulla
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia: Kyläjuhla houkutteli kaupunkilaiset Anttilanmäelle
Isä Roi Huhtikangas: Perhepuistossa riittää lapselle tekemistä ja ihmeteltävää
Asukasaktiivi Tuula Koskela: Enemmän yhteisöllisyyttä kerrostaloasumiseen
Lähikuvassa Kortteliliigan primus motor Jake Ropponen
Marjatta Vauhkonen: Hyvät liikuntalaitteet houkuttelevat ja motivoivat ihmiset liikkeelle
Emäntä Vuokko Nieminen Vapaaehtoistyö houkuttelee yleensä juuri eläkkeelle jääneitä ihmisiä
Taiteilija Kari Ruotsalainen: Art Taarasti -näyttelyssä on esillä monipuolinen kattaus taidettani
Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Liinu Sundelin: Laune on lämminhenkinen ja yhteisöllinen kaupunginosa
Projektipäällikkö Janne Tikkamäki: Patomäen betonitunnelista on jo puolet rakennettu
Miestenpiiri päätti kevätkautensa Siikaniemessä
Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
ARKISTO