Melastelua

Maahanmuuton todelliset kustannukset salataan Suomessa

Asiaa on vilkaistava maahanmuuton taloustieteen mittareilla, jotta totuus paljastuisi Matti Meikäläisellekin. Suomen budjettiin saadaan piiloon kyllä näitä menoja. Ne on kaivettava esiin ja esitettävä paljaina lukuina. Ja tästä on tehtävä ja vedettävä johtopäätökset tulevalle maahanmuttopolitiikalle.

EU on joutunut ristiiitatilanteisiin monien entisten Itä- Euroopan maiden kanssa siksi, että ne haluavat noudattaa omaa pakolaispolitiikkaansa. Puola, Unkari, Kroatia, Slovakia, Romania, Bulgaria, Tsekki, Viro, Latvia ja Liettua kulkevat omaa tietään pakolaispolitiikassaan. Näissä maissa on myös valitettavasti demokratia kriisissä ja vaarassa. On myös selvästi havaittavissa, että näissä maissa vallitsee kansalaisten välillä sovittamattomia ristiiitoja ja outoa perusvihaa maahanmuuttajia kohtaan.

Tosiasiassa itsenäisillä valtioilla on oikeus päättää, kuka saa tulla rajan yli sen alueelle. Tämä oikeus ei suinkaan ole ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa, kuten yleisesti luullaan. Suomi ja Pohjoismaat leikkivät jotain ”ritari Oikeamielistä”, vaikka tietävät hyvin, että vapaa muuttoliike ja hyvinvointiyhteiskunta on täysin kestämätön yhdistelmä.

Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta. Bruttokansantuotteella heidän tuottamansa kokonaistulo on 215 miljardia euroa. Kokonaisveroaste eli kaikkien maksettujen verojen suhde BKT:hen on Suomessa 44 prosenttia. Tuolla veroasteella kerätty kaikkien verojen määrä on silloin 94 000 miljoonaa euroa. Eli suomeksi sen verran tarvitaan kaikkien julkisten menojen kattamiseen vuosittain. Ne, jotka maksavat yli 44 prosenttia tulo-, hyödyke- ja muita veroja ovat nettomaksajia, muut nettohyötyjiä.

Meidän julkinen taloutemme elää velaksi, kuten kaikki tietävät. Kestävyysvaje syvenee koko ajan ja siitä valtionvarainministeriön virkamiehet varoittelevat päivittäin. Tarvitsemme rakennemuutoksen ja nopeasti. Mutta vaalien alle mikään puolue ei tee itsemurhaa, joten jokaiselle jotakin -ajattelu jatkuu ja velkaantuminen lisääntyy!

On tehty varovaisia laskelmia eri maissa, mitä maahanmuuttaja maksaa kyseiselle valtiolle vuodessa. Saksassa tuo summa on 12 000 euroa vuodessa ja Suomessa yli 20 000 euroa. Euroopan unioni on täysin epäonnistunut ulkorajojensa valvonnassa. Hyvinvointiyhteiskuntamme houkuttelee Suomeen nimenomaan matalan osaamisen ihmisiä. Turvapaikkaprosessit maksavat maltaita ja ovat hitaita. Suomeen tuli vuonna 2015 yhteensä 32 000 pakolaista ja 27 prosenttia heistä sai hyväksyttävän päätöksen ja 51 prosenttia kielteisen. Me olemme ottaneet Islaminuskoisia vastaan ymmärtämättä, että he eivät edusta ja suvaitse eurooppalaisia arvoja. Miksi?

Meidän poliitikkojemme kyky osallistua arvokeskusteluun on hyvin rajallinen. Raiskauksetkaan eivät ole herättäneet vihervasemmistoa tajuamaan koko ongelmakenttää. Eri lähteistä tiedämme, että vain 20 prosenttia pakolaisista ovat ns. oikeita pakolaisia. Nuorten miesten yliedustus on näkyvää! Säästäisimme paljon rahaa, jos ottaisimme pakolaiset kansainvälisistä pakolaiskeskuksista, jolloin voisimme vakuuttua heidän todellisesta avuntarpeestaan. Nykytie on nähty ja käyty loppuun!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Maahanmuuton todelliset kustannukset salataan Suomessa

  1. Missä ovat puuttuvat 22 % eli 7040 maahanmuuttajaa. Lisäksi kielteisen päätöksen saaneista suurin osa on yhä Suomessa, kuka heitä elättää? Me veronmaksajat!

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Omalähiö lomailee 1.7. – 28.7.
Taiteilija Kari Ruotsalainen: Art Taarasti -näyttelyssä on esillä monipuolinen kattaus taidettani
Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Liinu Sundelin: Laune on lämminhenkinen ja yhteisöllinen kaupunginosa
Projektipäällikkö Janne Tikkamäki: Patomäen betonitunnelista on jo puolet rakennettu
Miestenpiiri päätti kevätkautensa Siikaniemessä
Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
Eurovaaliehdokas Alettin Basboga: Kuulun siihen ikäpolveen, joka on päässyt nauttimaan Euroopan unionin hyvistä päätöksistä
Taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen: Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla
Päivi Peltonen: Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä
Yrittäjä Janika Mantere: Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa
Anttilanmäestä halutaan turvallisempi uusien pihakatujen myötä
Jääkiekkoilija Ella Viitasuo: Uskoimme jo ennen lopputurnausta, että maailmanmestaruus on tälle joukkueelle mahdollinen
Liipolaan suunnitteilla kaksi tornitaloa jo ensi vuosikymmenellä
Kalle Veirto sai arvostetun Laivakello-palkinnon
Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä
Länsiharjun koulun Rehtori Timo Helle: On palkitsevaa nähdä, kuinka oppilaat nauttivat uusista opetustiloista
Kansanedustaja Ville Skinnari ilmastopaneelissa: Ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
Eduskuntavaaliehdokas Elisa Lientola: Työelämän täytyy joustaa perheen tarpeiden mukaan
ARKISTO