Ilen Hajatelmat

Luetaanko lakia oikein?

Naapuripalstalla kollega Melanen kirjoitti viime viikolla ansiokkaasti erittäin kipeästä ja ajankohtaisesta aiheesta, eli siitä, miten lain tulkinta riippuu aina ja ainoastaan sen kulloisestakin tulkitsijasta. Käräjäoikeuden päätös saattaa heittää hovioikeudessa häränpyllyä ja vielä sen jälkeenkin. Edesmennyt ja kunnianarvoisa asianajaja Heikki Salo, jonka kanssa tarkistin useita aikakauslehtiin meneviä rikos- ja myyntijuttuja, totesi, että hoviin mennessä jutun lopullinen ratkaisu saattaa olla puhdasta arpapeliä.

Toinen keskeinen ongelma tuomioiden oikeudenmukaisuudessa on tietysti, voidaanko eri alojen rikoksia verrata vakavuudessa toisiinsa. Ovatko tuomiot omaisuusrikoksissa lievempiä vai rankempia kuin henkirikoksissa tai miten suhteuttaa vaikkapa vakava huumerikos vastaavan mittakaavan taloushuijaukseen? Erilaisissa kulttuureissa tulkinnat vaihtelevat paljonkin toisistaan.

Äskettäin kymmenen henkilöä sai vankeustuomion Suomen rikoshistorian suurimmassa taideväärennösvyyhdissä. Helsingin käräjäoikeus langetti jutun päätekijöille viiden, neljän ja kolmen vuoden vankeusrangaistukset. Tauluja myynyt galleristi ja hänen puolisonsa joutuvat lisäksi maksamaan 13 miljoonan euron korvaukset. Tällä haluttiin tavallaan viitoittaa tietä tuleville tapauksille, eli kansankielellä kokeiltiin kepillä jäätä, miten vakavasta rikoksesta on kyse.

Samaan aikaan lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista on langetettu niin lieviä tuomioita, että suuren yleisön oikeustaju ei ole niitä sellaisenaan sulattanut. Hallitus onkin esittänyt rikoslakiin uutta säännöstä törkeästä lapsenraiskauksesta sekä ehdottanut lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuksia korotettavaksi. Rangaistus törkeästä lapsenraiskauksesta olisi jatkossa neljästä kahteentoista vuotta vankeutta. Vähimmäisrangaistus koventuisi kahdella vuodella, ja enimmäisrangaistus vastaisi kovinta taposta tuomittavaa rangaistusta.

Oikeudessa ammatikseen istuvat henkilöt ovat hekin ihmisiä, kaikkine avuineen ja puutteineen. Siviilioikeuden emeritusprofessori, Erkki Aurejärvi on listannut syitä, miksi syyttäjät tai tuomarit ovat päätyneet vääriin ratkaisuihin. Ohessa niistä yleisimmät.

Resurssipula ja kiire: ”Kukaan tuomari ei ehdi kuunnella kymmeniä tunteja kuulusteluja.”

Laiskuus ja ylimielisyys: ”Monet ratkaisut vedetään hatusta.”

Koskemattomuus: ”Vääristä tuomioista ei seuraa tuomareille mitään.”

Taikausko: ”Huomattava osa suomalaisistakin tuomareista lukee ja uskoo horoskooppeihin.”

Tyhmyys ja ammattitaidottomuus: ”Korkein oikeus on Suomessa ainoa paikka, jossa on ammattitaitoisia ja arvostettuja tuomareita.”

Hyvä veli -verkostot ja pienet piirit: ”Pienillä paikkakunnilla tällä on suuri merkitys.”

Herkkähipiäisyys: ”Jos asianajaja tai syytetty on tullut loukanneeksi tuomaria, siitä rokotetaan.”

Rasismi ja sukupuoli: ”Vanha sanonta sanoo, että mustalaisuus on puoli näyttöä. Mies tuomitaan herkemmin kuin nainen.”

Ulkonäkö sekä ilmeet ja eleet: ”Jos syytetyllä on tatuointeja ja risaiset vaatteet tai hän tekee muuten vastenmielisen vaikutuksen, saa todennäköisemmin tuomion. Jos syytetty keskeyttää puhetta ja käyttää alatyylisiä ilmauksia, se alentaa näyttökynnystä.”

Kateus: ”Eräs vanhempi naistuomari oli selvästi kateellinen nuorille kauniille naisille. Siinä ei nuorella kauniilla puolustusasianajajalla ollut mahdollisuuksia.”

Vanhojen muisteleminen: ”Jos esimerkiksi Virtanen on syytettynä varkauksista, voi tuomari muistaa, että tää on niitä Virtasen poikia. Ennen sotia tämän isä varasti meiltä kanoja! Pistetään häkkiin.”

Paheksunta: ”Ilkka Kanerva sai aikanaan käräjäoikeudessa lahjusten ottamisesta tuomion, kun kaksi naistuomaria ei tykännyt Iken ja Johanna Tukiaisen viestittelystä.”

Ihastuminen: ”Tuomari halusi iskeä nuoren naisjuristin, ja se vaikutti selvästi.”

Varsinkin Yhdysvalloissa viljellään mielellään sanontaa, että oikeus on sokea. Oikeusjärjestelmän symbolina pidetään Lady Justicea, jonka patsaalla silmät ovat sidottuna. Tuomionjakaja ei toisin sanoen saisi erotella ihmisiä heidän ulkonäkönsä, ihonvärinsä tai muiden ominaisuuksien perusteella. Välillä vain tuntuu kuin tuo lause olisi käsitetty yhtä toistuvasti väärin kuin vanha suomalaisviisaus viinasta viisasten juomana.

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Toimitusjohtaja Jukka Anttonen: Uudenpellonkadun kevyenliikenteenväylästä on tehty jo suunnitelma
Seppo Raiski: Laune oli koululaiselle paras kasvuympäristö Lahdessa 1970 -luvulla
Rauno Alenius: Olen seurannut kehätien rakentamista tarkasti
Asukasaktiivi Aila Harmaala: Haluamme vain esteettömän mahdollisuuden liikkua
Launeen lähiklinikka kriittisessä tarkastelussa
Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen Jani Oravala : Tasaiselle kumirouhealustalle olisi käyttöä
Isännöitsijä Eero Vesanen: Elementeistä osa vaihdetaan uusiin Luhtikadulla
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia: Kyläjuhla houkutteli kaupunkilaiset Anttilanmäelle
Isä Roi Huhtikangas: Perhepuistossa riittää lapselle tekemistä ja ihmeteltävää
Asukasaktiivi Tuula Koskela: Enemmän yhteisöllisyyttä kerrostaloasumiseen
Lähikuvassa Kortteliliigan primus motor Jake Ropponen
Marjatta Vauhkonen: Hyvät liikuntalaitteet houkuttelevat ja motivoivat ihmiset liikkeelle
Emäntä Vuokko Nieminen Vapaaehtoistyö houkuttelee yleensä juuri eläkkeelle jääneitä ihmisiä
Taiteilija Kari Ruotsalainen: Art Taarasti -näyttelyssä on esillä monipuolinen kattaus taidettani
Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Liinu Sundelin: Laune on lämminhenkinen ja yhteisöllinen kaupunginosa
Projektipäällikkö Janne Tikkamäki: Patomäen betonitunnelista on jo puolet rakennettu
Miestenpiiri päätti kevätkautensa Siikaniemessä
Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
ARKISTO