Ilen Hajatelmat

Luetaanko lakia oikein?

Naapuripalstalla kollega Melanen kirjoitti viime viikolla ansiokkaasti erittäin kipeästä ja ajankohtaisesta aiheesta, eli siitä, miten lain tulkinta riippuu aina ja ainoastaan sen kulloisestakin tulkitsijasta. Käräjäoikeuden päätös saattaa heittää hovioikeudessa häränpyllyä ja vielä sen jälkeenkin. Edesmennyt ja kunnianarvoisa asianajaja Heikki Salo, jonka kanssa tarkistin useita aikakauslehtiin meneviä rikos- ja myyntijuttuja, totesi, että hoviin mennessä jutun lopullinen ratkaisu saattaa olla puhdasta arpapeliä.

Toinen keskeinen ongelma tuomioiden oikeudenmukaisuudessa on tietysti, voidaanko eri alojen rikoksia verrata vakavuudessa toisiinsa. Ovatko tuomiot omaisuusrikoksissa lievempiä vai rankempia kuin henkirikoksissa tai miten suhteuttaa vaikkapa vakava huumerikos vastaavan mittakaavan taloushuijaukseen? Erilaisissa kulttuureissa tulkinnat vaihtelevat paljonkin toisistaan.

Äskettäin kymmenen henkilöä sai vankeustuomion Suomen rikoshistorian suurimmassa taideväärennösvyyhdissä. Helsingin käräjäoikeus langetti jutun päätekijöille viiden, neljän ja kolmen vuoden vankeusrangaistukset. Tauluja myynyt galleristi ja hänen puolisonsa joutuvat lisäksi maksamaan 13 miljoonan euron korvaukset. Tällä haluttiin tavallaan viitoittaa tietä tuleville tapauksille, eli kansankielellä kokeiltiin kepillä jäätä, miten vakavasta rikoksesta on kyse.

Samaan aikaan lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista on langetettu niin lieviä tuomioita, että suuren yleisön oikeustaju ei ole niitä sellaisenaan sulattanut. Hallitus onkin esittänyt rikoslakiin uutta säännöstä törkeästä lapsenraiskauksesta sekä ehdottanut lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuksia korotettavaksi. Rangaistus törkeästä lapsenraiskauksesta olisi jatkossa neljästä kahteentoista vuotta vankeutta. Vähimmäisrangaistus koventuisi kahdella vuodella, ja enimmäisrangaistus vastaisi kovinta taposta tuomittavaa rangaistusta.

Oikeudessa ammatikseen istuvat henkilöt ovat hekin ihmisiä, kaikkine avuineen ja puutteineen. Siviilioikeuden emeritusprofessori, Erkki Aurejärvi on listannut syitä, miksi syyttäjät tai tuomarit ovat päätyneet vääriin ratkaisuihin. Ohessa niistä yleisimmät.

Resurssipula ja kiire: ”Kukaan tuomari ei ehdi kuunnella kymmeniä tunteja kuulusteluja.”

Laiskuus ja ylimielisyys: ”Monet ratkaisut vedetään hatusta.”

Koskemattomuus: ”Vääristä tuomioista ei seuraa tuomareille mitään.”

Taikausko: ”Huomattava osa suomalaisistakin tuomareista lukee ja uskoo horoskooppeihin.”

Tyhmyys ja ammattitaidottomuus: ”Korkein oikeus on Suomessa ainoa paikka, jossa on ammattitaitoisia ja arvostettuja tuomareita.”

Hyvä veli -verkostot ja pienet piirit: ”Pienillä paikkakunnilla tällä on suuri merkitys.”

Herkkähipiäisyys: ”Jos asianajaja tai syytetty on tullut loukanneeksi tuomaria, siitä rokotetaan.”

Rasismi ja sukupuoli: ”Vanha sanonta sanoo, että mustalaisuus on puoli näyttöä. Mies tuomitaan herkemmin kuin nainen.”

Ulkonäkö sekä ilmeet ja eleet: ”Jos syytetyllä on tatuointeja ja risaiset vaatteet tai hän tekee muuten vastenmielisen vaikutuksen, saa todennäköisemmin tuomion. Jos syytetty keskeyttää puhetta ja käyttää alatyylisiä ilmauksia, se alentaa näyttökynnystä.”

Kateus: ”Eräs vanhempi naistuomari oli selvästi kateellinen nuorille kauniille naisille. Siinä ei nuorella kauniilla puolustusasianajajalla ollut mahdollisuuksia.”

Vanhojen muisteleminen: ”Jos esimerkiksi Virtanen on syytettynä varkauksista, voi tuomari muistaa, että tää on niitä Virtasen poikia. Ennen sotia tämän isä varasti meiltä kanoja! Pistetään häkkiin.”

Paheksunta: ”Ilkka Kanerva sai aikanaan käräjäoikeudessa lahjusten ottamisesta tuomion, kun kaksi naistuomaria ei tykännyt Iken ja Johanna Tukiaisen viestittelystä.”

Ihastuminen: ”Tuomari halusi iskeä nuoren naisjuristin, ja se vaikutti selvästi.”

Varsinkin Yhdysvalloissa viljellään mielellään sanontaa, että oikeus on sokea. Oikeusjärjestelmän symbolina pidetään Lady Justicea, jonka patsaalla silmät ovat sidottuna. Tuomionjakaja ei toisin sanoen saisi erotella ihmisiä heidän ulkonäkönsä, ihonvärinsä tai muiden ominaisuuksien perusteella. Välillä vain tuntuu kuin tuo lause olisi käsitetty yhtä toistuvasti väärin kuin vanha suomalaisviisaus viinasta viisasten juomana.

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kansanedustajaehdokas Maarit Tuomi: Hyvä kansanedustaja ei ole yhdenkään etujärjestön sätkynukke
Kansanedustajaehdokas Francis McCarron: Politiikassa ei voi pelätä, vaan pitää uskaltaa mennä eteenpäin
Kansanedustajaehdokas Marju Markkanen: Hyvä kansanedustaja perehtyy asioihin, kuuntelee asiantuntijoita ja kansalaisia
Aarre Salmensuo: Takataskusta lähtee aina iloisin mielin pois
Pin up Petrolsin Mari Riikonen: Veteraanit olivat minulle hyväntekeväisyyskohteena sydämen asia
Antti Reponen: Etelärinteen poikien tarina alkoi oman kadun syysjuhlista Anttilanmäellä
Ajonopeudet puhuttavat Alijuhakkalassa
Pääesiintyjät palaa lavoille ja levylle
Marjo Pirilä ja Taavi Salmivaara: Radio on aidoin viestintäväline
Valtiopäiväneuvos Jouko Skinnari sai muistoreliefin rautatieasemalle
Seppo Pohjoisaho: Sotilaan tulee olla palveluksessa särmä, mutta sotilasmuusikko heittäytyy mielellään lavalla
Lahti Ringetten Tomi Kettunen: Naisvalmentajia olisi hyvä saada lisää
Äänimäärä yllätti seurakuntavaalien ensikertalaisen positiivisesti
Tarja Lappalainen: Kirjoittaminen on intohimoni
Martti Talja: Kaksi nelivuotiskautta eduskunnassa on edelleen tavoitteena
Suosittu nuorten kirjasarja Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka pääsee valkokankaalle
Liikenne siirtyy kehätien ylittävälle sillalle Prisman kohdalla
Bohemian Rhapsody: The Queen on elokuvansa ansainnut
Marraskuun alkupuolella pääsee ajamaan uutta tietä pitkin Prismalta Aukeankadulle
Petri Görman: Henkinen kotini on Liipolassa
ARKISTO