Ilen Hajatelmat

Kenet Paavo haastaa seuraavaksi?

Vielä ei ollut Paavon aika, vaikka Väyrynen niin vakuuttikin heti ensimmäisessä presidentinvaalien tv-tentissä. Joka tapauksessa, puhutaan miehestä mitä puhutaan, hän oli tämänkertaisten vaalien piristys. Eräskin lievistä muistikatkoksista kärsinyt vanha ystäväni sai uutta virtaa elämäänsä, kun kuuli Väyrysen olevan jälleen ehdokkaana. Hän oli kaivanut kätköistään keräilyharvinaisuudeksi luokiteltavan rintanapin vuoden 1994 presidentinvaalien alta. Siinä on teksti: ”Minä EN äänestä Väyrystä!”

Aika käy edelleen 71-vuotiaan Paavon eduksi, sillä hän aloitti tavoittelunsa vallan huipulle jo Urho Kekkosen suosikkina ja nuorena opetusministerinä vuonna 1975. Väyrynen on pitkäikäistä sukua; hänen isänsä, maanviljelijä Eemeli Väyrynen ehti elää 101-vuotiaaksi. Vielä vuosi ennen kuolemaansa tämä oli ehtinyt hankkia patentin keksimälleen perunanistutuskoneelle. Nyt meillä on menossa jo toinen äänestävä sukupolvi, joka ei ole lukenut tai muista koskaan lukeneensa Paavon kyseenalaisista idänsuhteista tai humalapäisistä sekoiluista ulkoministerinä.

Ennen tätä vuotta Paavo on ollut ehdolla presidentiksi jo kolmasti. Vuonna 1988 hän kiri Mauno Koiviston jälkeen kakkoseksi ohittamalla kokoomuksen Harri Holkerin. Porvarirouvien huhuttiin menneen Manun taakse. Kuusi vuotta myöhemmin hän jäi Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin jälkeen kolmanneksi ja siten ulos toiselta kierrokselta. Vuonna 2012 Väyrysen oli jälleen tyytyminen kolmanneksi, kun Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto vielä jatkoivat mittelöä.

Itse asiassa Paavo on vain ärhäköitynyt vanhetessaan. Vaikka linjaukset ovat olleet mitä ovat, ne ovat aina miellyttäneet itänaapuria. Juuri käydyissä vaaleissa hän oli eittämättä putinistien ehdokas, kuin valettu heidän muottiinsa poliitikosta. Vaikka Väyrynen puhuisi todistettavasti niin sanottua muunneltua totuutta, hän uskoo aina puhuvansa totta. Niinhän KGB:kin opetti Vladimir Putinille.

Monet politiikan pyrkyrit ovat korvanneet kokemattomuutensa härskiydellä, mutta Paavon valttikorttina on ollut laaja kokemus yhdistettynä häikäilemättömyyteen. Väyrynen ei ole peitellyt populismiaan. Päinvastoin hän on kääntänyt kaikki vanhat poliittiset toimintamallit päälaelleen, esimerkiksi arvostellut jatkuvasti mediaa vääristelystä, vaikka juuri Paavon tavallisuudesta poikkeavien tempausten medianäkyvyys on taannut sanojensa mukaan alhaisella vaalibudjetilla kampanjoivan ehdokkaan entistä suuremman näkyvyyden.

Voisi jopa väittää, että Paavosta on tullut median lemmikki. Hän onkin kerännyt toistuvasti protestiääniä sekä kannatusta niiltä, jotka pitävät koko poliittista järjestelmäämme vitsinä. ”Toimittajat vääristelevät minun sanomisiani”, kuuluu Väyrysen usein toistama väite. Perusteluina hän saattaa mainita oman toimittajataustansa. 1960-luvun lopulla Väyrynen työskenteli Yleisradion ajankohtaistoimittajana.

Kemin maalaiskunnassa syntynyt Väyrynen onkin pysynyt pohjoisen Suomen suosikkina pitempään kuin Oulun Kärpät, eikä sitä horjuttanut edes niin kutsuttu jalasmökkijupakkakaan. Hän nosti kansanedustajille jaettua, kahden asuinpaikan kuluihin myönnettyä päivärahaa, vaikka asui käytännössä Helsingissä. Keminmaan kakkosasunto osoittautui muutaman neliön suuruiseksi, siirrettäväksi jalasmökiksi. Paavon tarun luultiin olevan loppu myös, kun häntä ei valittu vuoden 2011 vaaleissa eduskuntaan, mutta onhan Kärpätkin käynyt ottamassa vauhtia divarin puolelta.

Tänä vuonna Paavon hampaissa olivat jälleen odotetusti gallupit. Kuitenkin maalaisjärjellä ajateltuna huonojen gallup-ennusteiden pitäisi kannustaa heikompien ehdokkaiden torkkuvia kannattajia uurnille. Ainakin jenkeillä tästä on enemmän kokemuspohjaa. Yhdysvalloissa vaalityöntekijät eivät tervehdi ilolla oman ehdokkaansa ylivoimaista gallup-johtoa, sillä se tietää monen varman äänestäjän jäämistä kotiin. Nämä olettavat, että suosikki tulee kuitenkin valituksi.

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
Eurovaaliehdokas Alettin Basboga: Kuulun siihen ikäpolveen, joka on päässyt nauttimaan Euroopan unionin hyvistä päätöksistä
Taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen: Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla
Päivi Peltonen: Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä
Yrittäjä Janika Mantere: Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa
Anttilanmäestä halutaan turvallisempi uusien pihakatujen myötä
Jääkiekkoilija Ella Viitasuo: Uskoimme jo ennen lopputurnausta, että maailmanmestaruus on tälle joukkueelle mahdollinen
Liipolaan suunnitteilla kaksi tornitaloa jo ensi vuosikymmenellä
Kalle Veirto sai arvostetun Laivakello-palkinnon
Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä
Länsiharjun koulun Rehtori Timo Helle: On palkitsevaa nähdä, kuinka oppilaat nauttivat uusista opetustiloista
Kansanedustaja Ville Skinnari ilmastopaneelissa: Ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
Eduskuntavaaliehdokas Elisa Lientola: Työelämän täytyy joustaa perheen tarpeiden mukaan
Eduskuntavaaliehdokas Salla Palmi-Felin: Hyvä kansanedustaja ei ole yksittäisten eturyhmien ohjailtavissa
Kansanedustajaehdokas Juha Tapiola: Inhimillisyys on tuotava kaikkeen päätöksentekoon
Jani Oravala: Nikkilä on yhä edelleen julkisen liikenteen motissa
Rehtori Esko Taipale: Monitoimitalo on suunniteltu huolella, jotta virheitä ei tulisi
Kirjailija Timo Sandberg: Tarinat löytävät tien luokseni
ARKISTO