Ilen Hajatelmat

Australialaisia velikultia

He eivät huuda, kiroile tai menetä malttiaan, kuten Gordon Ramsay, eivätkä piruile kilpailijoille tai lannista heitä. He haluavat oikeasti auttaa huippukokiksi pyrkiviä ihmisiä ja opastaa heitä kädestä pitäen. He ovat nähneet maailmaa ja heidän humaani, ymmärtävä olemuksensa levittää ympärilleen lämmintä tunnelmaa, missä kaikkialla he esiintyvätkin. He ovat hyvän ruoan ystäviä, mutta eivät briljeeraa liikaa tietämyksellään.

Jotkut jo arvaavatkin, että kyse on MasterChef Australian maanmainiosta tuomarikolmikosta, Gary Mehiganista, George Calombarisista ja Matt Prestonista. Nämä kolme joviaalia ja hyväntahtoista persoonaa ovat vieneet brittiformaattiin perustuvan ruokaohjelman sellaiselle tasolle, että monet pitävät australialaistoteutusta alkuperäistä ja muita kilpailevia versioita ylivoimaisesti parempana.

Näin joulun alla puhe kääntyy usein juhlien valmisteluun ja ruoanlaittoon. Television ruokaohjelmissakin on virittäydytty joulun tunnelmiin. Kuten olen moneen kertaan palstallani meuhkannut, moninaiset ruokaohjelmat, ovat – jollei nyt tv-viihteen syöpä – niin ainakin kuivakaapissa hartaasti nakertava jauhopunkki. Eräs lukijoistani oli laskenut, että parhaimmillaan television maksuttomilla kanavilla oli samalla viikolla, kaikkiaan lähemmäs 30 erilaista ruokaohjelmaa. Se, jos mikä, todistaa, että ohjelmia ei tehdä enää katsojille, vaan mainostajille.

Vääristyneestä trendistä huolimatta en ole löytänyt MasterChefin aussiversiosta mitään huomautettavaa. Sarja porskuttaakin elinvoimaisena vuodesta toiseen, teräänsä menettämättä. Ensimmäinen jakso esitettiin 27. päivä huhtikuuta 2009. Nyt sarjaa katsellaan yli 150 maassa, ja sillä on peräti 180 miljoonaa katsojaa. Kanadassa sitä esitetään – voitteko kuvitella – ranskaksi dubattuna! Syytä sarjan suosiolle ei tarvitse hakea kaukaa; se löytyy tuomariston kolmesta, parantumattomasta herkkusuusta.

Itse asiassa 51-vuotias Gary Mehigan on syntyperältään britti ja lähtöisin Haylingin saarelta, Portsmouthin kupeesta. Hankittuaan kokemusta hienostohotellien keittiöissä, Lontoon Mayfairissa hän suuntasi 1991 Melbourneen lyöden pysyvän leimansa kaupungin ravintolaelämään. Aasialaista ruokaa rakastava Mehigan on tutustunut lukuisilla matkoillaan kiinalaisen, intialaisen, vietnamilaisen, laosilaisen ja eteläkorealaisen keittiön saloihin ja ottanut niistä paljon vaikutteita omiin resepteihinsä. Gary ja Mandy Mehigan ovat olleet onnellisesti naimisissa vuodesta 1992 lähtien ja heillä on yhteinen Jenna-tytär.

Melbournessa 40 vuotta sitten syntynyt George Calombaris on ylpeä kreikkalaisista sukujuuristaan, ja se näkyy hänen ruoanlaitossaan. Myös kyproslainen ja italialainen verenperintö ovat läsnä resepteissä. Mies omistaa syntymä- ja kotikaupungissaan lukuisia ravintoloita. Calombaris on tarvittaessa aikamoinen kuumakalle ja päässyt luonteensa vuoksi myös maansa lehtiotsikoihin. Hän ei pidä liian tulisesti maustetusta ruoasta, joten Gary ja Matt seuraavatkin aina mielenkiinnolla vierestä, milloin annoksissa on käytetty liikaa chiliä ja Georgelle alkaa pukata hikikarpaloita otsalle. Calombaris rakastaa yli kaiken australialaista jalkapalloa ja vihaa yhtä paljon epäterveellisiä eineksiä. Vaimonsa Natalien kanssa hänellä on kaksi lasta, tyttö ja poika, joille isäpappa on antanut porttikiellon kaikkiin pikaruokaravintoloihin.

Kolmikon suurin snobi, ainakin ulkoisesti, on 57-vuotias, niin ikään Englannissa, tällä kertaa Lontoossa syntynyt ja melbournelaistunut Matt Preston. Hänellä on värikäs menneisyys synnyinkaupunkinsa punk-piireissä tiskijukkana ja muusikkona 70-luvun loppupuolella. Sen jälkeen hän antautui toimittajaksi ja kirjailijaksi. Tuomaristosta hänet tunnetaankin eritoten kriitikkona, eikä hän juurikaan heilu kameran edessä paistinpannun tai kasarin kahvassa. Mattin tavaramerkkejä ohjelmassa ovat sen sijaan värikkäät solmiot ja asukokonaisuudet. Calombarisin tavoin hän on kova jalkapallon, niin australialaisen kuin perinteisen, ystävä. Mattin suosikkijoukkue brittien Valioliigassa on Chelsea. Aviopuolisonsa Emman kanssa hänellä on kolme lasta.

Iltalehti tapasi viime vuonna Prestonin maailmalla. Tanskassa paljon aikaa viettänyt tv-suosikki on käynyt Ruotsissa ja Norjassa, mutta Suomen vierailu on antanut odottaa. Haastattelussa hän lupasi, että Suomen aika tulee vielä, ehkäpä jopa itse MasterChef-ohjelman tiimoilta: ”Suomalaiset tuntuvat oikeasti ymmärtävän, mistä MasterChefissä on kyse. Suomi vaikuttaa hyvin eksoottiselta maalta, ja suomalaiset tuntuvat olevan vähän hulluja, mutta intohimoisia. Teillä tuntuu olevan elämäniloa, keräätte metsässä marjoja ja käytte baareissa, ja teette se kaiken täysillä!”

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Taiteilija Kari Ruotsalainen: Art Taarasti -näyttelyssä on esillä monipuolinen kattaus taidettani
Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Liinu Sundelin: Laune on lämminhenkinen ja yhteisöllinen kaupunginosa
Projektipäällikkö Janne Tikkamäki: Patomäen betonitunnelista on jo puolet rakennettu
Miestenpiiri päätti kevätkautensa Siikaniemessä
Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
Eurovaaliehdokas Alettin Basboga: Kuulun siihen ikäpolveen, joka on päässyt nauttimaan Euroopan unionin hyvistä päätöksistä
Taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen: Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla
Päivi Peltonen: Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä
Yrittäjä Janika Mantere: Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa
Anttilanmäestä halutaan turvallisempi uusien pihakatujen myötä
Jääkiekkoilija Ella Viitasuo: Uskoimme jo ennen lopputurnausta, että maailmanmestaruus on tälle joukkueelle mahdollinen
Liipolaan suunnitteilla kaksi tornitaloa jo ensi vuosikymmenellä
Kalle Veirto sai arvostetun Laivakello-palkinnon
Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä
Länsiharjun koulun Rehtori Timo Helle: On palkitsevaa nähdä, kuinka oppilaat nauttivat uusista opetustiloista
Kansanedustaja Ville Skinnari ilmastopaneelissa: Ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
Eduskuntavaaliehdokas Elisa Lientola: Työelämän täytyy joustaa perheen tarpeiden mukaan
Eduskuntavaaliehdokas Salla Palmi-Felin: Hyvä kansanedustaja ei ole yksittäisten eturyhmien ohjailtavissa
ARKISTO