Ilen Hajatelmat

Älypuhelin on huono isäntä

Älypuhelimen käyttö ja suosio ovat saavuttaneet jo sellaiset mittasuhteet, että joillekin ihmisille vehkeestä on muodostunut apuvälineen sijaan pysyvä riesa. Nuoret liikkuvat mieluummin näytöllä kuin luonnossa, kesäduunareita pitää muistuttaa jatkuvasti siitä, että kännykän paikka on taskussa eikä kädessä pysyvästi ja jopa parisuhdeneuvojat ovat saaneet asiakkaita, joille tämä keksintö on rakkaampi kuin oma puoliso.

Omassa lähipiirissäni melkeinpä kaikki omistavat älypuhelimen. Itselläni on vanhanaikainen ”älytön kännykkä”, ja aion sellaisessa pysyäkin, jollei minun ole pakko hankkia jonkin pakollisen, arkielämään liittyvän rutiinin vuoksi vaativampi laite. Tietokirjailija ja television ajankohtaisohjelmasta Perjantai tuttu toimittaja, Pekka Vahvanen kuuluu kanssani samaan kategoriaan, vaikka luulisi hänen hyödyntävän työssään tekniikan viimeisimpiä saavutuksia.

Tällaisen käyttäytymisen syy ei ole missään jääräpäisessä muutosvastarinnassa, vaan siinä, että löydän elämästäni yhä muita nautinnollisempia asioita kuin viheliäisen, joka paikkaan mukana kulkevan pikkukoneen kanssa räpläämisen. Tai kuten Vahvanen ilmaisee saman asian Iltalehden nettihaastattelussa: ”Moderni teknologia on tuonut minulle aina epämiellyttäviä tuntemuksia. Koen, että koneet eivät lisää vapauttani suhteessa ympäristöön, vaan rajoittavat sitä.”

Mies on kirjoittanut aiheesta juuri kirjankin: Kone Kaikkivaltias – Kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan (Atena Kustannus). Siinä pohditaan, onko teknologinen kehitys mennyt jo liian pitkälle ja ottanut ihmisistä salakavalasti niskalenkin. Vahvasen mukaan teknologinen kehitys ei enää välttämättä paranna elämänlaatuamme, vaan voi jopa huonontaa sitä.

”Nykyteknologia tekee ihmisistä tyhmempiä”, Vahvanen lataa. Hänen mielestään keskittymällä koneiden taitoihin ja älyyn ja muuhun suorituskykyyn, ihmisten omat taidot ja äly kärsivät. ”Kun uskottelemme teknologian parantavan elämää loputtomasti, maksamme siitä suuren hinnan. Kun mietitään, miten koneet toimisivat optimaalisella tavalla, ihmiset menevät epäkuntoon”, hän jatkaa.

Vahvanen kiinnittää huomionsa myös siihen, miten moderni teknologia on vaikuttanut sosiaaliseen kanssakäymiseemme. Päinvastoin kuin mainostajat väittävät, kännykät eivät ole yhdistäneet, vaan eristäneet meidät toisistamme: ”Ihmiset ovat nykyään yhä vähemmän toistensa kanssa kasvokkain tekemisissä. Älypuhelimen omistajat stressaavat jatkuvasti siitä, mitä ilmoituksia puhelimeen tulee ja miten niihin reagoidaan. Joku haukkuu taas Twitterissä, ja siihen pitää vastata.”

Suuntaus ei edistä Vahvasen mukaan kenenkään hyvinvointia. Todellisuudessa kynnys ottaa kontaktia toiseen ihmiseen nousee ja hankaloituu koko ajan. ”Jos puhut ventovieraalle ihmiselle bussipysäkillä, tulkitaan se teknologioiden takia yhä helpommin niin, että tulet ahdistelemaan”, kirjailija havainnollistaa.

Itse väitän olevani onnellisempi ilman älypuhelinta ja että minulla on enemmän vapaa-aikaa kuin sellaisen omistavilla. Olen siis vapaampi, kuten Vahvanen sanoo. Ihmisen ei ole pakko olla aina tavoitettavissa. Usein vasta täydellinen tavoittamattomuus tekee elämästä luksusta ja vaikkapa lomasta täydellisen.

Vanha sanonta tulesta, joka on hyvä renki, mutta huono isäntä, pitää älypuhelimenkin kohdalla erittäin hyvin paikkansa.

Ilkka Isosaari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kolumnistin muut kolumnit

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Kalle Veirto sai arvostetun Laivakello-palkinnon
Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä
Länsiharjun koulun Rehtori Timo Helle: On palkitsevaa nähdä, kuinka oppilaat nauttivat uusista opetustiloista
Kansanedustaja Ville Skinnari ilmastopaneelissa: Ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
Eduskuntavaaliehdokas Elisa Lientola: Työelämän täytyy joustaa perheen tarpeiden mukaan
Eduskuntavaaliehdokas Salla Palmi-Felin: Hyvä kansanedustaja ei ole yksittäisten eturyhmien ohjailtavissa
Kansanedustajaehdokas Juha Tapiola: Inhimillisyys on tuotava kaikkeen päätöksentekoon
Jani Oravala: Nikkilä on yhä edelleen julkisen liikenteen motissa
Rehtori Esko Taipale: Monitoimitalo on suunniteltu huolella, jotta virheitä ei tulisi
Kirjailija Timo Sandberg: Tarinat löytävät tien luokseni
Kansanedustajaehdokas Juha Ulmanen: Eläkekatolla olisi mahdollisuus säästää miljardi euroa suomalaisen yhteiskunnan varoja
Kansanedustajaehdokas Jouko Vuorenniemi: Suomessa on huutava pula turvallisista aikuisista, jotka jaksavat kuunnella lapsen ja nuoren ääntä
Urologi ja ylilääkäri Mika Matikainen: Eturauhassyövän hoitomuodot ovat ottaneet isoja harppauksia eteenpäin
Rehtiliikkeen Seppo Korhonen: Kannatuksemme kumpuaa tyytymättömästä ja muutosta haluavasta kansasta
Keskustan Päijät-Hämeen piirin puheenjohtaja Jukka Mölsä: Toimivat peruspalvelut ovat osa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa
Kaupungin ilmanlaatututkimus kummastuttaa Launeella: Opastakaa meitä, kuinka puut poltetaan oikein
Kansanedustajaehdokas Maarit Tuomi: Hyvä kansanedustaja ei ole yhdenkään etujärjestön sätkynukke
Kansanedustajaehdokas Francis McCarron: Politiikassa ei voi pelätä, vaan pitää uskaltaa mennä eteenpäin
Kansanedustajaehdokas Marju Markkanen: Hyvä kansanedustaja perehtyy asioihin, kuuntelee asiantuntijoita ja kansalaisia
Aarre Salmensuo: Takataskusta lähtee aina iloisin mielin pois
ARKISTO