Ville Skinnari

Maakuntasoppa sekoittaa vatsoja meilläkin

Eduskunta käsittelee parhaillaan jättimäisen suurta hallituksen esitystä maakunta- ja SOTE-sektorin uudistamiseksi. Perustuslakivaliokunnan jäsenenä en kommentoi mitenkään keskeneräistä käsittelyämme, mutta sen voin sanoa, että paperia on karmea määrä ja että työtunteja tulee paljon kevään ja kesän aikana. Viime perjantaina yksi kuuleminen kesti yli viisi tuntia ja pidempiä on vielä tulossa. Perustuslakivaliokunta tekee omaa työtään eli arvio hallituksen esitystä suhteessa valtiosääntöoikeuteen. Itsenäisen Suomen historiallisen suuri uudistus vaatii sen arvoisen käsittelyn eikä kiire siksi saa pilata asianmukaista lainsäädäntöprosessia.  Esitetyn valinnanvapauden ja maakuntien järjestämislain lisäksi pakettiin kuuluu paljon muita liitännäislakeja. Juhannuksena olemme toivottavasti viisaampia lopputuloksesta. Viime kesänä palautimme paketin hallitukselle uudelleen valmisteluun, koska se ei olisi ollut peruslain mukainen.

Perustuslaki on hyvä aasinsilta myös Päijät-Hämeen tilanteeseen. Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävä on tuottaa jokaiselle suomalaiselle riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lisäksi Suomen perustuslaki puhuu yhdenvertaisuudesta ja tarkoittaa sillä yksilön näkökulmaa. Voi tietysti kysyä ovatko SOTE-palvelut nyt yhdenvertaisia? Hollolassa voi päästä terveyskeskukseen neljässä tunnissa. Launeella voi joutua odottamaan neljä viikkoa. Kotihoidon kriteerit ovat meillä Suomen tiukimmat, samoin kotihoidon saatavuudessa on ongelmia niin resursseissa kuin työvoiman saatavuudessa. Hyvinvointiyhtymän taakkana on alueellisen tasa-arvon toteuttaminen. Lahdessa on perinteisesti ollut muuta maakuntaa vähemmän resursseja perusterveydenhuollossa SOTE-palveluihin ja se on näkynyt palveluiden laadussa ja saatavuudessa. Lisäksi samasta työstä tulee maksaa sama palkka. On kestämätöntä, että tähän ei maakunnassa ole päästy. Sen hintalappu on noin 5-6 miljoonaa euroa.

Hallituksen esittämän maakuntauudistuksen tulevaisuuden rahoitusmallien laskentaperusteet ovat monimutkaisia. Jos kunta säästää SOTE-menoista vuosina 2018 ja 2019, se saa jatkossa 2020-luvulla enemmän. Miten sitten Päijät-Häme, joka on jo vuosia vetänyt SOTE:n rahoituksen riman alakanttiin. Jo tehdyistä säästöistä ei palkita. Laskennallisesti Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetään noin 41 miljoonaa euroa vähemmän kuin pitäisi. Maakuntasoppa sekoittaa vatsoja ”stadilaisten” lisäksi myös meilläkin.
Tämän kuopan kattamiseksi PHKS:n kiinteistöön liittyvä vieraspääomaehtoinen ”sell and lease back” ratkaisun hakeminen oli yksi mahdollisuus. Se olisi vapauttanut pääomia juuri noin 40 miljoonaa euroa näille kriittiselle kahdelle vuodelle. Sopimuksessa kiinteistö olisi voitu lunastaa takaisin sopimuksessa sovitun määräajan päättyessä. Eli periaatteessa kyse on, vaikka autokaupasta tutusta leasing-rahoitusmallista. Yksityisellä sektorilla tämä on normaali tapa vapauttaa pääomia kiinteistöistä. Rahoitusmalli kaatui käytännössä rajoittamislain irtisanomispykälän tulkintaan. Näin kuntien ja kuntayhtyminen mahdollisuuksia tehdä oikeustoimia rajoitetaan. Esimerkiksi Turussa vastaava järjestely tehtiin onnistuneesti. Yhtymähallitus ei siis ole pelannut mitään uhkapeliä, vaan hakenut suunnitelmallisesti ratkaisua rahoituksen aukon täyttämiseksi vuosille 2018 ja 2019, joiden jälkeen järjestämisvastuu siirtyisi uudelle maakunnalle. Taustalla tässä on Sipilän, Orpon ja Terhon hallituksen esittämä Maakuntien Tilakeskus Oy, josta kasvaa Senaattiakin suurempi supervirasto.

Maakuntamallissa omistus halutaan keskittää valtakunnallisille supertoimijoille. Siksi Päijät-Hämeessä pitää omistajakuntien ja kuntayhtymän hakea yhdessä parhaat mahdolliset ratkaisut vuoden 2019 paineista selvitäksemme. Ratkaisu varmasti löytyy, jos on tahto. Massairtisanomisia ei halua kukaan, enkä sellaista tule koskaan esittämään. Tämä ei tarkoita, etteikö toimintaa pidä jatkuvasti tehostaa ja näin jo tehtykin. Kutsun toukokuun alussa kuntien hallitusten puheenjohtajat yhteiseen tapaamiseen eri ratkaisumallien löytämiseksi. 15 miljoonan euron aukko HYKY:n budjetissa vuodelle 2019 ei ole liikevaihtoon suhteutettuna suuri, mutta tässä tilanteessa se on paljon rahaa.

Launeen kirjaston tulevaisuus puhuttaa edelleen ja syystä. Olen saanut Launeelta huolestuneita yhteydenottoja tarvittavan remontin toteuttamiseksi. Kaikki perusteet toiminnan jatkamiselle ja jopa kehittämiselle ovat olemassa. Viime kädessä kyse on poliittisesta päätöksestä.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Kolumnistin muut kolumnit:

    KOLUMNISTIT

    Ilen Hajatelmat

    Melastelua

    Mika Kari

    Papin Palsta

    Sporttinurkka

    Ville Skinnari