Ville Skinnari

Työttömille palvelutakuu

Joulukuussa niin sanottu aktiivimalli hyväksyttiin eduskunnassa. Esitimme oppositiossa työttömien ansiovelvoitteen hylkäystä, mutta myös välttämättömiä korjauksia, jos hallitus kuitenkin runnoo lain läpi. Työttömiä pitää auttaa takaisin työelämään, ei rangaista. Valitettavasti meidän esityksemme hävisivät äänestyksessä. Meille sosialidemokraateille aktiivinen työllisyyspolitiikka on tärkeää ja me haluamme viedä Suomea työn ja kasvun tielle.

Hallituksen esitys oli taas kerran hätäisesti ja hutiloiden valmisteltu sekä pohjimmiltaan epäoikeudenmukainen. Kuten perustuslakivaliokuntakin lausui, työttömiä ei saa asettaa keskenään eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Velvoitteita ei voi myöskään lisätä ilman, että julkinen valta myös osaltaan takaa mahdollisuudet velvoitteiden täyttymiseen.

Muissa Pohjoismaissa työllisyyteen panostetaan moninkertaiset resurssit, eikä työttömyys ole päässyt nousemaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeenkään. Suomen huonompi tilanne ei johdu yksin Nokian tai hienopaperiteollisuuden alasajosta, vaan huonommasta työllisyyden hoidosta.

Koska niin sanottu aktiivimalli on jo voimassa, ei ole syytä jäädä odottelemaan kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa, vaan tilanteeseen on puututtava välittömästi. Resursseja on lisättävä tuntuvasti, ja kunnille annettava vastuuta. SDP esitti budjettivaihtoehdossaan yli 100 miljoonan euron lisäpanostusta työllisyyden edistämiseen. Tätä esitystä Sipilän, Orpon ja sinisten hallitus ei kuitenkaan kannattanut.

Julkisuudessa on väitetty aktiivimallin kannattajien puolelta, että Suomen malli muistuttaa Tanskan käytäntöjä. Kuitenkin Tanskassa yhdellä työvoimavirkailijalla on 12 asiakasta, Suomessa 166 yhtä asiakasta kohden. Asiakkaalta voi vaatia vastikkeellisuutta vain, kun palvelua saa varmasti ja läheltä. Lyhyiden etäisyyksien Tanskassa työllisyys on kuntien vastuulla, kuten myös SDP:n mallissa. Sen sijaan Sipilän hallitus on sysäämässä sen entistä kauemmas maakuntatasolle.

Valtiovarainministeriössä on väheksytty TE-resurssien merkitystä. Tämä heijastaa hallituksen vihamielistä asennetta työvoimapalveluihin. Ideologisista syistä työvoimapalveluita heikennetään sen sijaan, että niiden vaikuttavuutta pyrittäisiin lisäämään. Palveluiden laatu myös heittelehtii liikaa paikkakunnittain. Parhaissa TE-toimistoissa työntekijät ovat jalkautuneet yrityksiin myymään asiakkaitaan työvoimaksi. Jos virkailijoille annetaan motivoivat mahdollisuudet ja oikeat kannustimet, he voivat aidosti auttaa yrityksiä ja yhteisöjä rekrytoinnin asiantuntijoina ja työelämän meklareina. Lakiin on kirjattava työttömän velvoitteen vastapainoksi myös julkisen vallan palvelutakuu.

Henkilökohtaista palvelua niin työttömälle kuin työllistäjälle

Palvelutakuumalli tarkoittaa, että jokaiselle työttömälle laaditaan kasvokkain työllistymissuunnitelma. Tätä ennen on seikkaperäisellä terveystarkastuksella varmistuttu työllistymisen edellytyksistä. TE-toimisto vastaa palvelutakuusta siten, että virkailija käy henkilökohtaisesti läpi suunnitellut työllistäjät. Sanktioita voidaan harkita vasta sen jälkeen, kun aidot työtilaisuudet on menetetty.

Palvelutakuun ohella on syytä panna toimeen Lauri Ihalaisen (sd.) esittämä seitsemän kohdan toimenpideohjelma. Hän ehdotti muun muassa Polku tulevaisuuteen –toimenpideohjelmaa noin 70 000 nuorelle, joilta puuttuu koulutus- tai työpaikka. Ruotsin demarihallitus lupaa kaikille nuorille työ-, harjoittelu- tai koulutuspaikan 90 päivän kuluessa. Se on arvolupaus syrjäytymisen ehkäisyyn, joka on syytä ottaa esiin seuraavan hallituksen ohjelmassa.

Ville Skinnari,
kansanedustaja

JÄTÄ KOMMENTTI TÄHÄN KOLUMNIIN

Kolumnistin muut kolumnit: