Ville Skinnari

Suomi ja Päijänne tarvitsevat luontomatkailustrategian

Matkailun potentiaalista on vielä suuri osa hyödyntämättä Suomessa ja Pohjoismaissa. Suomen ja Finnairin hyvää työtä arvostetaan myös muissa Pohjoismaissa. Suomessa kansainvälisten matkailijoiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja matkailutulolla on mahdollisuuksia kasvaa 14 miljardista 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Matkailu työllistää noin 145 000 ihmistä Suomessa, ja se on nopeimmin kasvava toimialamme. Siksi matkailusta pitää puhua vakavasti työpaikkojen ja verotulojen mahdollistajana.

Kansallispuistojen suosio ja kävijämäärät kasvavat jatkuvasti. Suomen 40 kansallispuistoa luovat perustan luontokokemuksille niin koti- kuin ulkomaisille matkailijoille. Luontomatkailubrändin tulee olla kokonaisuus, jonka jokainen osa on uskottava. Kansallisen kokonaisuuden lisäksi tarvitaan alueellisia kokonaisuuksia yli perinteisten kunta – ja maakuntarajojen. Metsähallitus on tehnyt hyvää työtä, mutta tarvitsee resursseja huolehtia ja kehittää kansallispuistoja. Seuraavalla hallituksella on tilaisuus tarkastella ministeriöiden välisiä koordinaatiovastuita uudelleen.

Päijänteen alue on eurooppalaisittainkin ainutlaatuinen kokonaisuus. Sen ympärillä sijaitsee muitakin merkittäviä luontomatkailukohteita. Siksi pitää nähdä metsä – ei vain puita – kuten Lapissa on osattu tehdä. Reitistökokonaisuutta tulee määrätietoisesti laajentaa ja kehittää vuoteen 2030 ulottuvalla alueellisella luontomatkailun strategialla. Yksi tärkeä elementti on Evon kansallispuisto, jonka tulee olla tiivis ja konkreettinen osa Päijänteen matkailualuetta. Samoin Itä-Hämeen luontomatkailun kohteet tulee olla mukana. Meidän ei pidä katsoa kuntien tai maakuntien rajoja. Näin koko alueella on mahdollisuus kehittyä matkailun ympärivuotiseksi megamaakunnaksi. Myös keskuskaupunkien eli Lahden, Jyväskylän, Hämeenlinnan ja Heinolan tulee sitoutua yhteiseen kehittämiseen. Pienten ruoka- ja majoitusyrittäjien mukana oleminen on tärkeää. Maaseutumatkailun toimijat tekevät kokonaisuuden. Suomalainen puhdas ruoka ja vesi kiinnostavat koko maailmaa. Oikein paketoituna sillä tehdään vielä paljon työtä ja toimeentuloa.

Ilmastomuutoksen ratkaisut voivat olla osa matkailualueelle brändiä. Se tarkoittaa ensi vuosikymmenellä mahdollisimman kestäviä, ympäristöystävällisiä ratkaisuja, ekologista liikkumista mahdollisimman pienellä hiilijalanjäljellä. Tarvitsemme yhteistyöstä puhumisen sijaan todellista yhteistä tekemistä. Näin Suomen ja Päijänteen alueen matkailusektorin koko potentiaali saadaan kestävästi käyttöön. Lisäksi liikenneyhteyksien eli saavutettavuuden tulee tukea matkailua. Kävely on se paras liikkumismuoto ja pitkienkin etäisyyksien saavuttavuus on mahdollista, kuten Karhunkierros Kuusamossa on osoittanut. Alueellisten kehittämisorganisaatioiden tuleekin nyt osoittaa aitoa sitoutumista ja omistajuutta sekä päästä siten todelliseen tekemiseen.

Luonto-osaamisen, kuten myös kalastamisen ja muiden luontoharrastusten tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys. Lasten heikentynyt luontosuhde ja heikko luonnontuntemus on otettava tosissaan, kun opetussuunnitelmia tehdään. Osaksi kestävän kehityksen opetusta tarvitaan eri mahdollisuuksia tutustua luontoon. Lasten ja nuorten luontosuhde ei synny automaattisesti, kuten ennen. Digitaalinen maailma kehittyy edelleen ja meidän pitää olla sovelluskehityksessä aktiivinen. Siksi luontomatkailun sisältöjen tulee olla näkyvillä kaikissa digitaalisissa kanavissa, koska luonto ei enää kutsu samalla tavalla lapsia kuin ennen. Meidän pitää aloittaa perusasioista, kuten digitaalisista reittikartoista ja ottaa myös oppilaitokset, ammattikoulut ja uusi yliopistokin mukaan toteuttamaan yhteistä luontomatkailun polkua.

Ville Skinnari

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Kolumnistin muut kolumnit:

    KOLUMNISTIT

    Ilen Hajatelmat

    Melastelua

    Mika Kari

    Papin Palsta

    Sporttinurkka

    Ville Skinnari

    ARTIKKELIT

    Kansanedustajaehdokas Maarit Tuomi: Hyvä kansanedustaja ei ole yhdenkään etujärjestön sätkynukke
    Kansanedustajaehdokas Francis McCarron: Politiikassa ei voi pelätä, vaan pitää uskaltaa mennä eteenpäin
    Kansanedustajaehdokas Marju Markkanen: Hyvä kansanedustaja perehtyy asioihin, kuuntelee asiantuntijoita ja kansalaisia
    Aarre Salmensuo: Takataskusta lähtee aina iloisin mielin pois
    Pin up Petrolsin Mari Riikonen: Veteraanit olivat minulle hyväntekeväisyyskohteena sydämen asia
    Antti Reponen: Etelärinteen poikien tarina alkoi oman kadun syysjuhlista Anttilanmäellä
    Ajonopeudet puhuttavat Alijuhakkalassa
    Pääesiintyjät palaa lavoille ja levylle
    Marjo Pirilä ja Taavi Salmivaara: Radio on aidoin viestintäväline
    Valtiopäiväneuvos Jouko Skinnari sai muistoreliefin rautatieasemalle
    Seppo Pohjoisaho: Sotilaan tulee olla palveluksessa särmä, mutta sotilasmuusikko heittäytyy mielellään lavalla
    Lahti Ringetten Tomi Kettunen: Naisvalmentajia olisi hyvä saada lisää
    Äänimäärä yllätti seurakuntavaalien ensikertalaisen positiivisesti
    Tarja Lappalainen: Kirjoittaminen on intohimoni
    Martti Talja: Kaksi nelivuotiskautta eduskunnassa on edelleen tavoitteena
    Suosittu nuorten kirjasarja Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka pääsee valkokankaalle
    Liikenne siirtyy kehätien ylittävälle sillalle Prisman kohdalla
    Bohemian Rhapsody: The Queen on elokuvansa ansainnut
    Marraskuun alkupuolella pääsee ajamaan uutta tietä pitkin Prismalta Aukeankadulle
    Petri Görman: Henkinen kotini on Liipolassa
    ARKISTO