Melastelua

Köyhyys ja polarisaatio kärjistävät mielipiteitä Suomessakin

Rinne lupasi köyhille eläkeläisille ennen vaaleja 100 euroa, mutta valehteli ja antoikin vain 50. Tällä pienellä valheella hänestä tuli hyvin todennäköisesti Suomen pääministeri. Suomessa pidetään suurta ääntä hyvästä sosiaaliturvastamme, joka on todella väärä luulo. Me olemme toistuvasti saaneet huomautuksia perusturvan liian alhaisesta tasosta. Tästä syystä aidosti köyhien määrä lisääntyi Suomessa erityisen paljon juuri viime hallituskaudella. Tosiasiassa Espanjassakin on parempi sosiaaliturva kuin Suomessa. Suomessa köyhiä on liki 900 000,
kun lasketaan mukaan pakolliset terveysmenot, ulosotossaolevat ja rakenteellisesti köyhät eläkeläiset. Tämä on häpeä!

Seurasin köyhyyttä koulussa neljällä vuosikymmenellä ja näin, miten se vaikutti oppilaisiin. Köyhyys on aina varsin subjektiivinen kokemus, joka vaikuttaa lapsen tai huoltajan toimintakykyyn ja osallistumisaktiivisuuteen lamauttavasti. Tämä heijastuu usein häpeänä ja syrjään vetäytymisenä. Mikä taas näkyy köyhien arjen elinpiirin kaventumisena, koska nyky-yhteiskunnassa liikkuminen ja harrastaminen maksavat maltaita. Tyttärentyttäreni Evitan partio-, urheilu-, ratsastus- ja muut harrastukset maksavat reilusti yli 2000 euroa vuodessa, mutta kaikilla ei ole isukkia näitä ylellisyyksiä maksamassa. Tämä, jos mikä, aiheuttaa usein lapsiperheissä epätoivoa ja suoranainen nälkä pakottaa monet sossun luukulle ja ilmaisruokaa päivittäin hakemaan. Tilanne 1970-luvulla oli parempi. Suuret tuloerot eivät näkyneet niin selvästi vielä ja peruskoulu tasasi mahdollisuuksia menestyä paremmin. Valitettavasti tämä eriarvoisuus näkyy ennakoivissa asenteissa. Tietty vaihtoehdottomuus tarttuu myös ihmiseen itseensä. Ei edes haluta kokeilla, olisiko minusta johonkin muuhun. Pettymysten välttämisen vuoksi ei uskalleta edes unelmoida paremmasta. Edellä luettelemani asiat eivät kuulu sivistysvaltion ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion määritelmien puitteisiin.

Köyhyyden poistaminen pitäisi olla Rinteen hallituksen kärkitavoite. Polarisaatio yhtenäistää mielipiteitä ryhmien sisäisiksi ryppäiksi. Maahanmuuttoa ja ympäristöä koskevat näkemykset työntävät perussuomalaisia ja viherasemmistoa yhä kauemmaksi toisistaan ja selvä vihan aistiminen alkaa jo näkyä. Populistit ovat tulleet Suomeenkin jäädäkseen ja heille näyttää seuraajia riittävän. Totuuden jälkeinen aika on herkkua Trumpin kaltaisille yhden asian liikkeille. Turvapaikan antaminen pakolaisille jakoi eniten puolueita ääripäihin. Persut ja änkyrä vihervasemmisto ovat kohta sodassa ja äärinationalismi nousee kaikkialla EU:n alueella. Stereotypiat ja viholliskuvat tuntuvat hallitsevan nyt maailmalla. Usein ainoa lääke näihin on ilmaisen koulutuksen lisääminen ja tukeminen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla!

Juhani Melanen

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Kolumnistin muut kolumnit:

    KOLUMNISTIT

    Ilen Hajatelmat

    Melastelua

    Mika Kari

    Papin Palsta

    Sporttinurkka

    Ville Skinnari

    ARTIKKELIT

    Taiteilija Kari Ruotsalainen: Art Taarasti -näyttelyssä on esillä monipuolinen kattaus taidettani
    Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Liinu Sundelin: Laune on lämminhenkinen ja yhteisöllinen kaupunginosa
    Projektipäällikkö Janne Tikkamäki: Patomäen betonitunnelista on jo puolet rakennettu
    Miestenpiiri päätti kevätkautensa Siikaniemessä
    Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
    Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
    Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
    Eurovaaliehdokas Alettin Basboga: Kuulun siihen ikäpolveen, joka on päässyt nauttimaan Euroopan unionin hyvistä päätöksistä
    Taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen: Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla
    Päivi Peltonen: Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä
    Yrittäjä Janika Mantere: Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa
    Anttilanmäestä halutaan turvallisempi uusien pihakatujen myötä
    Jääkiekkoilija Ella Viitasuo: Uskoimme jo ennen lopputurnausta, että maailmanmestaruus on tälle joukkueelle mahdollinen
    Liipolaan suunnitteilla kaksi tornitaloa jo ensi vuosikymmenellä
    Kalle Veirto sai arvostetun Laivakello-palkinnon
    Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä
    Länsiharjun koulun Rehtori Timo Helle: On palkitsevaa nähdä, kuinka oppilaat nauttivat uusista opetustiloista
    Kansanedustaja Ville Skinnari ilmastopaneelissa: Ilmastomuutos ei tunne kaupunkien, maakuntien tai valtioiden rajoja
    Eduskuntavaaliehdokas Elisa Lientola: Työelämän täytyy joustaa perheen tarpeiden mukaan
    Eduskuntavaaliehdokas Salla Palmi-Felin: Hyvä kansanedustaja ei ole yksittäisten eturyhmien ohjailtavissa
    ARKISTO