Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Pääkirjoitus 28.10.2016

PT

Veronkorotus vai lisälaina?

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta ehdotti talousarviossaan kiinteistöveron nostoa ensi vuodelle, jolla paikkailtaisiin kaupungin velkaista ja miinuspuolelle kääntynyttä taloutta viidellä miljoonalla eurolla. Tällä viikolla kokoomus ja perussuomalaiset ilmoittivat, ettei kiinteistöveron nostaminen käy heille. Kokoomus ilmoitti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Juha Rostedtin suulla, että mielummin kokoomus ottaisi tuon viisi miljoonaa euroa lisälainaa.

"Veronkorotus leikkaa suoraan etenkin pienituloisten ihmisten ostovoimaa. Mielestämme se ei ole reilua politiikkaa." selitti Rostedt kokoomuksen kantaa kiinteistöveron nostoon perussuomalaisten nyökytellessä hyväksyvästi vieressä. Näin siis hallitusvastuussa olevat puolueet linjasivat asian Lahdessa. Hieman hämmentävää, kun ajatellaan, että Sipilän hallitus, jossa kokoomus ja perussuomalaisetkin istuvat, on nimenomaan nostanut kiinteistöveron rajoja tarjoamalla näin kunnille työkalut veron korotukseen. Oppositiossa istuvat demarit sen sijaan hyväksyisivät kiinteistöveron korotuksen, mutta ovat valmiita neuvottelemaan muistakin vaihtoehdoista.

Tämä ristiriitahan juontaa juurensa siitä tosiseikasta, että kunnallisvaalit väijyvät puolen vuoden päässä ja kampanjointi ainakin Lahdessa on näköjään jo aloitettu. Jollain tapaa olen mieltänyt että perussuomalaiset ovat profiloituneet vuosien varrella pienen ihmisen puolestapuhujiksi ja pitäneet kovaakin meteliä siitä, ettei pienituloisia saa enää rokottaa, mutta uutta on se, että myös kokoomus on nyt niin huolissaan pienituloisten toimeentulosta, että ovat valmiita ottamaan jopa lisää lainaa. Siis lisää lainaa, vaikka maamme hallitus on linjannut selkeästi, että lainanoton pitää ennenpitkää loppua. Lisäksi Rostedtin mainitsema "reilu politiikka" ei ihan aina ole tullut ensimmäisenä mieleen kokoomuksesta. Varsinkin jos katsotaan puolueen viimevuosina hallituksessa harjoittamaa politiikkaa tavallisen kaduntallaajan silmin.

Veron nostaminen on aina meille suomalaisille iso mörkö. Mitä sitten kiinteistöveron nosto tarkoittaisi ihan käytännössä toteutuessaan? Kerrostaloasunnon omistajalla vaikutus olisi noin 45 euroa vuodessa eli melkeinpä neljä euroa kuukaudessa. Omakotitalon omistajalle nousua tulee sitten hieman enemmän. Keskimäärin karkean arvion mukaan veron nosto vaikuttaisi noin 120 -140 euroa vuodessa eli kympin kuussa. Jos haluttaisiin olla oikein tasapuolisia, niin kunnan veroäyrin nosto 0,25%:lla olisi kaikille ehkä se kaikkein tasapuolisin ratkaisu. Kaikkihan me yhdessä käytämme kaupungin palveluja, joten kenties yhdessä voisimme maksaa hieman enemmän veroja siitä, että palvelut joita haluamme ja tarvitsemme, voitaisiin säilyttää sellaisina kuin ne tänä päivänä ovat.

Toinen vaihtoehto voisi olla se, että ensi kevään kunnallisvaaleissa vaihdamme päättäjät sellaisiin, joilla olisi enemmän ammattitaitoa talousasioissa kuin nykyisillä sekä erilaiset arvot siitä, pitääkö kaupungin rahat käyttää jatkuvaan rakentamiseen ja pullisteluun. Olisiko joskus hyvä satsata varoja myös kaupungin asukkaiden hyvinvointiin ja palveluihin?


Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

 


Pääkirjoitukset