Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Pääkirjoitus 14.10.2016

PT

Lahti tavoittelee miinusta

Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta esitteli tiistaina budjettiesityksensä ensi vuodelle. Myllyvirran mukaan Lahti on lähdössä ensi vuoteen alijäämäisellä budjetilla, mikä siis rautalangasta väännettynä tarkoittaa sitä, että normaalin nollatuloksen sijasta Lahden budjetti tähtää ensi vuonna kunnianhimoisesti 1,2 miljoonan euron alijäämään. No, onhan sekin parannusta siihen, että tämän vuoden budjetissa ollaan jo 14 miljoonaa euroa miinuksella.

Kulut ovat kovat. Investointeja ollaan ensi vuonna tekemässä 70 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan Lahti on seuraavien viiden vuoden aikana tekemässä investointiennätyksen. Vuoteen 2021 mennessä kaupungin investoi yhteensä 470 miljoonalla eurolla, mistä 70 miljoonaa uppoaa eteläiseen kehätiehen. Lopuilla rahoilla sitten mm. korjaillaan ja rakennetaan Lahden koulut uusiksi. Myllyvirta tarjoaa budjetin tasapainottamiseksi leikkauksia, lainanottoa ja joidenkin maksujen ja verojen nostamista. Mm. parkkimaksujen ja kiinteistöveron nosto kuuluvat Myllyvirran työkalupakkiin.

Kun säästökohteita taas etsitään kivien ja kantojenkin alta, kannattaisi jättää pikkuhiljaa koulut rauhaan näiltä säästötoimilta. Vain hölmö säästää koulutuksesta, sillä kyseessä on yhteiskuntamme tulevaisuus ja uskottavuus. Nykymenosta kouluissamme saimmekin tällä viikolla kivan maistiaisen lahtelaisesta Kärpäsen koulusta, kun nettivideo opettajan ja oppilaiden välisestä itkupotkuraivaritappelusta levisi kulovalkean tavoin.

Kiista lienee alkanut kännykän käytöstä oppitunnilla. Homma lähti täysin lapasesta, niin opettajan kuin oppilaidenkin osalta. Tilanne oli tietenkin yksittäistapaus, eikä siitä pidä vetää suuria johtopäätöksiä koko nuorison ja koululaitoksen suhteen. Suurin osa nuorista varmasti käyttäytyy koulussa hyvin, eivätkä opettajatkaan pimahtele tuosta vain.

Joitain kysymyksiä se silti herätti, ainakin allekirjoittaneen pienessä päässä. Tätäkö on koulunkäynti tänä päivänä? Missä on oppilaiden kunnioitus opettajaa kohtaan? Eikö vastaavanlainen konflikti olisi ollut yksinkertaisesti vältettävissä kieltämällä kännykät oppitunnilla? Saako nykyään opettajalle sanoa mitä vain ilman rangaistusta? Voiko oppitunnilla kuvata ja sen jälkeen laittaa video Youtubeen ilman asianomaisten lupaa? Miten opettaja voi menettää malttinsa noin pahasti?

On selvää, että lasten kasvattaminen kuuluu vanhemmille, ei koululle. Koulun velvollisuus on opettaa lasta. Joskus tuntuu, että kaikki vanhemmat eivät tätä ymmärrä. Omalle pikku kullannupulle ei haluta sanoa sitä ikävää ei-sanaa. Ollaan mukavasti vaan kavereita, hengaillaan yhdessä ja ajatellaan, että kyllä siellä koulussa sitten etsitään nuorelle ne tarvittavat rajat ja säännöt. Joskus voikin käydä niin, että ne rajat ja säännöt opettaa sitten viimeistään poliisi.

Minä ainakin haluan, että lapseni oppisivat koulussa jotain. Miksi maksaa siitä, että kouluun mennään selailemaan kännykkää? Totaalista opetuksen tuhlaamista. Yksikin häirikköoppilas onnistuu kyllä helposti torpedoimaan koko luokan opiskelun omilla toimillaan. Tällaiseen pitää yksinkertaisesti puuttua ja kouluilla pitää olla olemassa tarvittavat työvälineet tämänlaatuisten konfliktien hoitamiseen. Siis joku muu tapa kuin huutaa kilpaa nuorten kanssa.

Tänä päivänä ollaan todella tarkkoja omista oikeuksista. Liian usein kuulee lauseen: Ei mun ole pakko tai kysellään Millä oikeudella? Kovin usein tunnutaan unohtavan, että meillä kansalaisina, niin nuorina kuin vanhoinakin, on niiden oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia. Hoidetaan ne kunnialla.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

 


Pääkirjoitukset