Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Kehätiekeskustelu
Päätoimittaja Petri Salomaa, projektipäällikkö Janne Wikström ja Lahden kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelainen pohtivat kehätien rakentamiskysymyksiä yleisöpaneelissa torilla viikko sitten.


KEHATIEKESKUSTELU:
"Lähivirkistysalueisiin kehätien varrella kiinnitetty huomiota suunnitteluvaiheessa"

Lahden ympäristötoimi järjesti kehätietä koskevan paneelikeskustelun torilla viime viikolla, johon osallistuivat Omalähiö-lehden päätoimittaja Petri Salomaa, Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström, Lahden kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelainen sekä asukasaktivisti Erkki Rope. Puheenjohtaja keskustelutilaisuudessa toimi ympäristöjohtaja Saara Vauramo.

Etelä-Lahdessa ja Liipolassa asuvat ihmiset ovat olleet huolissaan, kuinka käy heidän virkistysaluilleen ja millaisia haittavaikutuksia liikennemelu tuo mukanaan.
- Meillä on tarkoitus avoimesti kertoa kaikille Etelä-Lahden asukkaille tämän hankkeen etenemisestä. Urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden mielipiteet hankkeesta on jo kartoitettu, Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström kertoi.

Projektipäällikön mukaan Liipolassa tehdään 100 metriä betonitunnelia tien rakennuksen yhteydessä, jotta ulkoilureitteihin ei tarvitse tehdä muutoksia. Betoniosuus maksaa häneen tietojen perusteella paljon.
- Toki se on selvää, että iso tie muuttaa kaupunkikuvaa monessa kohtaa, mutta näin isojen projektien yhteydessä paikalliset asukkaat huomioidaan ja heidän mielipiteitään kuunnellaan mahdollisuuksien mukaan.

Pohjavesialueen betonisuojaus puhutti

- Olen keskustellut limnologi Juha Kedon kanssa ja hänen mielestään betonikaukalon tulisi olla vähintään 200 metriä pitkä. Suunnitelmiin kirjattu sen pituudeksi vain 80 metriä, päätoimittaja Petri Salomaa muistutti.
Projektipäällikkö Wikström kertoi, että alueella tehdään vielä jonkin aikaa maaperätutkimuksia, jonka jälkeen päätös betonikaukalon pituudesta lyödään lukkoon.
- Liikennevirastolle jää vastuu tästä tiestä myös rakentamisen jälkeen. Siksi intresseissämme on tehdä moderni ja kestävä kehätie.
Kalvosuojausrakennelmia ja pohjavesikaukaloita rakennetaan erityisesti kohtaan, joka sivuaa vedenpuhdistuslaitosta Patomäessä.
- Parhaan suojan siellä kuitenkin antaa kiinteä savikerros, joka ei päästä juurikaan mitään läpi.

Lobbauspainotteista keskustelua

- Kyllä kehätien tiedottaminen on ollut aina lobbauspainotteista. Sellaisia ideoita ei ole saanut nostaa keskusteluun, jotka nostaisivat tien hintaa, asukasaktivisti Erkki Rope totesi.
Päätoimittaja Salomaa myös muistutti siitä, että Liikennelaitoksen ja kaupungin olisi hyvä jalkautua etelälahtelaisten ihmisten luokse kertomaan kehätien tulevista kuvioista.
- Asiasta on saanut tietoa, kun sitä osaa etsiä, mutta tällä alueella asuu paljon vanhusväestöä, joka ei moderneja tiedotusvälineitä seuraa. Monilta huhuilta katkeaisi siivet, kun asukastilaisuuksia järjestettäisiin alueella.
Kaupunginvirkamiehenä Jorma Vaskelainen lupasi huolehtia siitä, että asukkaiden informointia kehätiestä lisätään.
- Luulen, että Liikenneviraston projektipäällikkö joutunee virkansa puolesta olemaan aktiivisesti yhteydessä alueen ihmisiin.

Yhdeksän siltaa Porvoonjoen yli

Ympäristöjohtaja Vauramo muistutti keskustelun ohessa, että kehätie on lupaprosessina valtava.
- Pitkien maisemasiltojen avulla esimerkiksi hirvet pystyvät liikkumaan paikasta toiseen.
Hankkeella on ympäristöjohtajan mukaan myös uhkavaikutuksia Porvoonjoen monimuotoiseen luontoympäristöön.
- Oikoradan ja Nostavan kohdalla olevien siltojen alta eläimet pääset liikkumaan helposti paikasta toiseen, Wikström muistutti.
Selvitysten perusteella voidaan projektipäällikön mielestä lisätä pieneläinputkia, jos ne katsotaan tarpeellisiksi.
- Tielinjaus kulkee Hollolassa isojen metsäalueiden läpi ja se on minimoitu riittävän kapeaksi, jotta emme turhaan turmele paikallista luonnonympäristöä. Linjauksen puuston poistoa on käyty jo läpi yhdessä Lahden ja Hollolan kanssa.

Petri Görman

 


Ajankohtaista -arkisto