Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Skippari
Elokuvantekijä, kapteeni evp. Keijo Skippari kädessään Rintamalotta-dokumenttielokuvan saama kultamitali.


Lotat sotarintaman taustavoimana

Nuoret naiset lähtivät talvisotaa edeltävänä syksynä muonituslottina auttamaan linnoitustöissä olevia miehiä itärajan läheisyyteen. Koko viime sotien aikana heitä oli Suomen armeijan eri tehtävissä 1939 - 45 lähes neljännesmiljoona. Rintamalla olleiden lisäksi naiset tekivät töitä kotirintamalla ja teollisuudessa, mistä miehet olivat lähteneet sotimaan. Dokumenttielokuva Rintamalotta kertoo lahtelaisen muonituslotta Elsa Vanhalan (1918-2016) sodanaikaisen tarinan haastatteluin ja kuvin.

Dokumenttifilmi Rintamalotta voitti tämän vuoden Word Movie Contest UNICA -filmifestivaaleilla kultamitalin, tekijänä Keijo Skippari. Harrastelijoille vuosittain tarkoitettu dokumenttivideokilpailu pidettiin tänä vuonna Romaniassa. Dokumentteja oli mukana 23 maasta ja kilpailuun osallistui 95 elokuvaa, joitten pituus sai olla runsas 23 minuuttia. Elokuvan tekstit käänsivät englanniksi tekijän sukulaistytöt Sini Savilaakso ja Suvi Allan sekä englantilainen Mark Allan.

Dokumentin tekijä ja kilpailun voittaja on lahtelainen, evp. kapteeni. Hänen työsarkansa oli Lahdessa, Hennalan Hämeen rykmentissä. Hän joutui opiskelemaan työtään varten sotilaitten koulutukseen tarvittavaa videotekniikkaa. Siitä muodostui myös harrastus, mikä on tuonut Skipparille muistakin elokuvista palkintoja. Eräs persoonallinen idea oli Malskin piipun mietteen elokuva ennen sen kaatamista, jota Skippari kuvasi päivä päivältä.

Rintamalotta-elokuvaan Skippari kertoi saaneensa kimmokkeen, kun hän keskusteli rouva Vanhalan kanssa jo 1980-luvun lopulla Hämeen Rykmentin juhlassa. Tämä oli Lahden Seudun Lottaperinneyhdistys ry:n aktiivijäsen. Skipparia kiinnostui Elsa-rouvan muisteluista, kun tämä oli ollut nuorena muonituslottana ennen talvisotaa Vironlahdella, mikä oli dokumentin tekijälle läheinen pitäjä. Elokuvan aihe kypsyi tekijän mielessä. Ensimmäiseksi tuli ajatus tehdä lottana koko nuoruutensa olleesta muonittajasta Elsa Vanhalasta dokumenttielokuva Lottamuseolle annettavaksi.

Lyhyeen dokumenttiin mahtuu useita tapahtumia. Tarina kertoo, että rykmentin komentajalta , missä silloinen Elsa Lampi toimi, oli valistusupseerille tullut käsky, tehdä lauluja, mitkä poistavat miehistön koti-ikävän. Vuosien mittaan Elsa-rouvalle selvisi, että hän oli sodan ajan Eldankajärven jää -iskelmän Lotta Lunkreeni. Hänen tyttönimensä Lampi ei sopinut sanoittaja Erkki Tiesmaan riimitykseen. Kanttiinissa hänet tunnettiin nimellä lotta Karoliina. Elokuvan taustamusiikkina soivat muutkin 1940-luvulta tutuksi tulleet sävelet.

Elokuva muodostuu osaksi selkeäsanaisen Elsa-rouvan haastatteluista. Mukana on myös hänen arkistostaan valokuvia sekä muistiinpanoja sodan ajalta. Niitä on tehnyt Keijo Skipparin lisäksi veljentytär Marja Lampi. Video Taakse jäänyttä elämää on hänen tekemänsä ja se on mukana voittaja-dokumentissa.

Lottien toimet Uhtualla ja eturintamalla eivät olleet lomailua ja sotapoikien kanssa jutustelua, vaan aseiden melskeessä rohkeutta vaativaa työtä. Elsa Vanhala on todennutkin lähteneensä mukaan sisartensa esimerkkejå noudattaen. Hän on todennut, että viisi vuotta parhaasta nuoruudesta rintamalla oli hänelle merkityksellinen, koska jokainen yritti tehdä parhaansa isänmaan hyväksi. Lottana toimiminen merkitsi nuorelle ihmiselle myös työtä, ruokaa ja asuntoa toki pahimmillaan taistelujen keskellä.

UNICAN filmifestivaalin tuomarit olivat yksimielisiä voittajateoksesta. Eräs heistä on todennut : "Muistakaa, että tämä pieni kansakunta voitti Stalinin!" sekä "Dramaattisen sodan taustaa vasten seurattiin nuoren naisen inhimillistä tarinaa. Siksi on tärkeää tallentaa näitä dokumentteja."

Rintamalotta-dokumentti on nähtävissä elokuvateatteri Kino Iiriksessä ilmaisnäytöksinä ensi pyhänä 18.9. sekä 20. ja 22.9 klo 12.

Marja-Liisa Niuranen

 


Ajankohtaista -arkisto