Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Pääkirjoitus 16.9.2016

PT

Kehätietä vielä mahdollisuus kehittää

Olin keskiviikkona mukana Lahden ympäristötoimen järjestämässä paneelikeskustelussa, jossa ruodittiin tulevan eteläisen kehätien ympäristövaikutuksia. Paikalla allekirjoittaneen lisäksi olivat Lahden kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelainen, Liikenneviraston projektipäällikkö Janne Wikström ja asukasaktiivi Erkki Rope.

Keskustelu sujui rauhallisissa tunnelmissa, sillä kuten Rope totesi:Olisi melkoinen temppu, jos joku vielä voisi tien rakentamisen estää. Niinpä keskustelussa keskityttiinkin juupas-eipäs-keskustelun sijaan tien mahdollisiin riskitekijöihin, joista esiin nousivat kaikille etelälahtelaisille tutut uhkat: pohjavesi, saasteet, melu ja kustannustason pysyminen nykyarviossa.

Wikström ja Vaskelainen myönsivät, että Launeen maasto on pohjavesien suhteen varsin haasteellinen ja monenlaisiin ongelmiin on varauduttu. Melusuojauksista Wikström totesi, ettei laissa vaaditun desibelirajan (55db) alle päästä aivan koko väylän pituudelta nykyisillä keinoilla. Kysymykseni tien aiheuttamasta saastekuormasta ja miten siihen reagoidaan, jäi ilman vastausta. Tien hintalapun Wikström lupasi pysyvän nykyisessään eli 275 miljoonassa eurossa, tapahtui mitä tahansa.

Keskustelun tiimellyksessä ehdotin, että tien suunnittelijoiden tulisi jalkautua Etelä-Lahteen ja vielä kerran käydä suunnitelmat läpi yleisötilaisuudessa. Vaikka kehätien tarvittavat tiedot löytyvät netistä, eivät kaikki niitä sieltä osaa etsiä. Yleisötilaisuudessa Launeen linjauksen vastustajilla olisi vielä viimeinen mahdollisuus vaikuttaa kehätien suunnitteluun. Suuret linjat on toki vedetty ja tie rakentuu varmuudella Launeelle, mutta pienet viilaukset mm. pohjavesi- ja melusuojauksiin sekä muut parannukset ovat vielä mahdollisia lupasi Wikström. Samalla voisivat asukkaat saada vastauksia suoraan asiantuntijoilta itseään askarruttaviin kysymyksiin kehätiestä. Eteläisestä kehätiestähän on olemassa kaikenlaista mutu-tietoa ja urbaanilegendaa, jota on vuosikymmenten aikainen, kiivaksikin kiihtynyt, tiekeskustelu synnnyttänyt. Eli viilausehdotuksia ja faktaa hyvässä yhteistyössä, miltä kuulostaisi?

Koska kaiken kaupunkilaisia koskevan keskustelun tulisi olla avointa ja läpinäkyvää sekä myös osallistavaa, voitaisiin samassa yleisötilaisuudessa keskustella myös siitä, mikä on Salinkallion koulun tai lähinnä itse rakennuksen tulevaisuus sen jälkeen kun Launeen monitoimitalo valmistuu vuonna 2020.
Paikalle pyydettäisiin tietenkin kaupungin vastaavat päättäjät vastailemaan asukkaiden kysymyksiin. Mitkä ovat kaupungin suunnitelmat/visiot rakennuksen suhteen? Puretaanko koulu ja tilalle kerrostaloja? Vai voisiko koulun tiloille löytyä muuta käyttöä ja mitä se voisi olla? Eikö koulu voisi jatkaa, varsinkin kun Hennalaan ollaan suunnittelemassa uutta asutusta liki 10 000 ihmiselle? Onko koulu korjauskelvoton?

Uskon, että tämänlaatuiselle keskustelutilaisuudelle olisi Etelä-Lahdessa tilausta. Tämä tällaisena pienen pienenä vinkkinä mm. Lahden kaupungin, Etelä-Lahden omakotiyhdistyksien ja kunnallispoliitikkojen suuntaan. Lupaan, että Omalähiö on mukana keskustelussa.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

 


Pääkirjoitukset