Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

jo on aikoihin eletty.kun nimi paperiin laitetaan.kun yöpuulle mennään naisen kanssa.mitä tästä seuraa jos tämä kehitys vielä jatkuu. 18.12.2017 09:16
ILo Herrassa on meidän ilomme ja myös terveys ja kiitos mieli ja näin ilo kasvaa aina armon kanssa ja voittaa ja me rakastamme seurata Jeesusta ja olla pelastettu hänen verensä kautta ,ei muuta tietä ,kiitos ja siunausta,Keijo södertälje 16.12.2017 14:34
joulu ja jooseppi. kyllä miestä syrjittiin raskaimman mukaan.kun vaimo teki temput.tämä touhu vaiennetaan joulun sanomassa. 11.12.2017 09:13
Kansakoulukatu taas pysäköintikieltoon.Kerrostalojen kohdalla kielto molemmilla puolilla katua. 10.12.2017 14:54
teatteri uutiset.omat mutterit ei yhteiset mutterit.maksetaanko teilläkin osa palkkaa rahana.mitä kaikkea lauseet pitää sisällään. 07.12.2017 08:29

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Jörkka ei petä

15.12.2017

Juhani Melanen

Soteenkaaren päätä ei vaan näy!

15.12.2017

Papin Palsta

Taivaalta tähden valitsen

15.12.2017

Ville Skinnari

Hallitus haluaa rankaista työttömiä

15.12.2017


Pääkirjoitus 2.9.2016

PT

Mesta paikka miinuksella

Matti Nykänen sen joskus sanoi: Lahti on mesta paikka. Olen Matin kanssa samaa mieltä. Mielestäni Lahti on Suomen paras paikka asua. Kaupunki on tarpeeksi iso tarjotakseen riittävät palvelut, mutta tarpeeksi pieni, ettei kulkeminen paikasta toiseen, vaikkapa pyörällä, tuota mitään ongelmia. Kaikki on riittävän lähellä ja kaikkea on tarjolla, niin kulttuurin kuin urheilunkin ystävälle.

Siihen nähden, että Lahti on oikeasti hieno kaupunki, on erityisen ikävää vuodesta toiseen lukea negatiivisia uutisia Lahden taloudesta. Viimeisin negatiivinen tieto kaupungintalolta kuultiin keskiviikkona, kun konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen esitteli valtuutetuille kaupungintalouden tilaa infotilaisuudessa. Lyhyestä virsi kaunis: Kaupungin talous on tässä vaiheessa vuotta vaivaiset 13 miljoonaa euroa pakkasen puolella. Merkittävin yksittäinen syy tähän on vähintään 8,5 miljoonalla eurolla ylittyvät sote-menot. Ja täytyy muistaa, että vuotta on vielä neljä kuukautta jäljellä, jonka aikana luku miinusmerkin perässä vain kasvaa ellei merkittäviä säästöjä saada aikaan.

Tämä taas tarkoittaa sitä, että budjetin teossa on pahasti epäonnistuttu. Sikäli outoa, ettei sote-menojen kasvuun oltu varauduttu, kun juuri sote-menot ovat toistuvasti kasvaneet vuodesta toiseen. Ja joka vuosi se on ollut yllätys, ainakin kaupungin talousarvion tehneille tahoille. Mäkinen toivoi tekeillä olevan hyvinvointikuntayhtymän parantavan tilannetta ja pienentävän sote-kustannuksia tulevaisuudessa. Tosin kukaan ei tällä hetkellä tiedä paljonko hyvinvointikuntayhtymän vaatimat muutostyöt lopulta maksavat ja kuka siinä hommassa toimii maksumiehenä.

Reippaasti pakkasen puolelle painunut talous vaatii varmuudella rajujakin säästötoimia loppuvuoden aikana. Tarkempia säästökeinoja Mäkinen ei osannut vielä keskiviikko-iltana linjata ja lopullisestihan tarvittavista säästötoimenpiteistä päättää valtuusto.

Tässä kohtaa tällainen tavallinen kaduntallaaja Lahdesta saattaisi alkaa miettimään sitä, mihin kaikkeen tässä kaupungissa on viime vuosina laitettu rahaa. Miksi rahat eivät tunnu sote-puolelle riittävän?

Toriparkki, matkakeskus, Aleksin muutostyöt ja eteläinen kehätie, jotka vievät yhteensä euroja liki 120 miljoonaa, saattavatkin tämän mietinnän tuloksena näyttäytyä tälle tavalliselle lahtelaiselle kaduntallaajalle rahojen tuhlaamisena turhiin asioihin. Sellaisiin asioihin, jotka eivät merkittävästi helpota lahtelaisten arkea tai lisää laatua lahtelaisten jokapäiväiseen elämään tässä kaupungissa.

Vielä kun lisätään "yllätyksenä" tulleet kouluverkon ja päiväkotien uudelleenrakentamiset ja remontit, joihin saadaan upotettua arviolta 150 miljoonaa euroa kolmen vuoden sisällä, niin eipä ihme, että budjetti näyttää miinusta. Tähän liittyen tavallinen lahtelainen kaduntallaaja voisi samalla kyseenalaistaa kaupungin päättäjien ammattitaidon kilpailutuksen ja rakennusvalvonnan sektoreilla. Huonosti on rakennettu, mutta huonosti on valvottukin.

On selvä, että kaupunkia tulee kehittää, jotta se houkuttelisi uusia yrityksiä ja asukkaita, toisin sanoen uusia veronmaksajia. Samalla pitäisi kuitenkin pitää tyytyväisenä ne vanhatkin asukkaat. Ei ole helppoa ei. Ja kun ei ne rahatkaan kaikkeen näytä oikein riittävän. Loppupelissä kyse on siis pitkälti arvovalinnoista ja siitä mihin kaupungin varat suunnataan. Rakentamiseen vai lahtelaisten hyvinvointiin? Molempiin tulee toki panostaa, mutta painotusta näiden kahden välillä tulisi miettiä uudelleen, väittää tämä tavallinen lahtelainen kaduntallaaja.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

 


Pääkirjoitukset