Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Euroopan sairas mies

20.10.2017

Papin Palsta

Kaikki kääntyy hyväksi

20.10.2017

Ville Skinnari

Elämä ja kuolema

20.10.2017


Pääkirjoitus 18.3.2016

PT

Ilmaisia ämpäreitä

Lahdessa on tällä viikolla koettu sosiaalisesti tärkeitä ja kansakunnan tilaa nostattavia hetkiä. Tähän ei tarvittu lätkän MM-kisojen tuomaa huumaa tai MM-hiihtojen väljähtäneitä esikisoja. Ei edes Jeesuksen uutta ilmestymistä tai mielenosoitusta hallituksen politiikka vastaan. Tuon suuren kokoontumisen ihmeen sai aikaan parin euron arvoinen muoviämpäri. Niin, luit oikein; muoviämpäri.

Holmassa avattiin uusi rautakauppa. Normaalisti asia olisi kiinnostanut ehkä muutamaa ammatikseen rakennushommia tekevää, mutta kun kauppias tajusi laittaa avajaispäivälle todellisen täkyn eli ilmaiset ämpärit, täyttyi kauppa välittömästi tungokseen asti. Samantyylinen ämpäri-case on toistunut jo useamman kerran muissakin Suomen kaupungeissa, joten ihan lahtelainen ilmiö tämä ei todellakaan ole, ennemminkin yleissuomalainen.

Mikä ihme niissä ilmaisissa ämpäreissä oikein on? Ämpärin hinta on noin pari euroa, joten kyse ei voi olla siitä, että kellään ei olisi varaa ostaa niitä ämpäreitä. Tai siitä että nyt olisi keksitty uusi, upea tuote tai ettei kellään ole ämpäreitä. Ei, kyllä tässä täytyy olla jotain paljon suurempaa takana. Onko meidän suomalaisten perimässä joku ihme geeni, joka tämän aiheuttaa? Ei kai missään muualla päin maailmaa osata ottaa iloa irti tällä tavalla, jos jossain jaetaan ilmaisia tavaroita? En tiedä onko tämä seurausta siitä, että pula-aikoina Suomessa sai jonottaa ihan kaikkea; kahvia, viinaa, sokeria jne. Moni muistanee millaiset jonot olivat eräässä keskustan tavaratalosssa, kun siellä kerran kuussa tarjottiin ilmaiset markkinakahvit. Jono oli valtava ja auta armias, jos erehdyit etuilemaan jonossa. Turpakäräjäthän siinä oli etuilijalle tarjolla.

Tämä ilmaisten tavaroiden jonottaminen tuntuu olevan ihan kansantauti. Ihmiset joilla on jo kaikkea, lähtevät hakemaan vielä pari ämpäriä, kun ilmaiseksi saa. Eihän sitä tiedä vaikka joskus tarvitsisin sellaista? Sehän on kuin laittaisi rahaa pankkiin, tuntuu moni miettivän. Jonon näkeminen tuntuu aiheuttavan massahysterian. Tuolla varmasti jaetaan jotain ilmaiseksi ja minun on ehdottomasti saatava se, mitä siellä ilmaiseksi jaetaan. Se on sitä suomalaista yhteisöllisyyttä se. Yhdessä jonottaminen.

Siitä tulikin mieleeni, että Sipilän hallitus voisi käyttää hyväkseen tätä ämpärivillitystä. Osa palkasta ämpäreinä voisi toimia. Tai aina kun jostain leikataan, niin jaettaisiin kansalaisille ämpäreitä. Ei tuntuisi leikkaukset yhtään niin pahoilta. FC Lahti ja Pelicans voisivat saada lisää katsojia jakamalla otteluissaan ilmaisia ämpäreitä. Ihmiset saataisiin kiinnostumaan korkeakulttuuristakin helposti, kun Sibelius-talossa jaettaisiin ämpäreitä kaupunginorkesterin konsertin väliajalla. Lahden kaupunkiin voitaisiin houkutella uusia asukkaita ämpäreiden avulla mainossloganilla "Lahti - Ämpärikaupunki". Lopuksi on hyvä kuitenkin muistaa se, ettei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. Ainakaan ilmaiseen ämpäriin.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

 


Pääkirjoitukset