Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

meillä moni ei ymmärrä lukemaansa.ja nämä samat on sitten tekemässä päätöksiä.kun tekee ratkaisuja täytyisi ymmärtää mitä tekee.seuraukset on senmukaiset mitä nyt on. 17.08.2017 11:42
kirkon edustajat kerjää minulta rahaa. sitten muka kirkko avustaa köyhiä.missä se jumala ja enkelit olikaan.näidenhän se piti auttaa.mihin siinä minua tarvitaan. näyttäs se jumala enkeleineen kykynsä.eikä minulta pyytelisi apua. 10.08.2017 10:08
lasten erilainen pahoinvointi senkun paisuu.naiset vain vaikenemalla salaa osuuttaan.naiseltakin otetaan lapsi huostaan.kun ei kykene kasvattajana huolehtimaan.vähänä on naisten kyvyt.kun eivät ymmärrä kyvyttömyyttään. 04.07.2017 12:17
lisää naisasiaa arvostelua nainen ei salli. arvostelin yhtiön hallituksessa.minut puotettiin hallituksesta.tapahtui 2 minulle mieluisaa asiaa.naiset esitteli jälleen itseään.tämä pieni uutinen suuri asia. 26.06.2017 09:48
naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Toisistaan vieraantuneet suomalaiset

18.8.2017

Juhani Melanen

Brändi Lahden sietämätön hilpeys

18.8.2017

Papin Palsta

Jumalan tie

18.8.2017

Ville Skinnari

Lyhyt kesä ja pitkä syksy

18.8.2017


Pääkirjoitus 12.2.2016

PT

Köyhä, köyhempi, eläkeläinen

Monesti työelämässä vielä mukana olevat odottavat kiivaasti ihania eläkepäiviä, jolloin on vihdoinkin aikaa ja rahaa toteuttaa niitä unelmia, jotka työelämän kiireissä jäivät toteutumatta. Ajatuksena on kenties matkustella paljon ja ennen kaikkea nauttia elämästä ilman kiirettä ja huolta. Ja mikä ettei, onhan monilla takanaan 40-50 vuoden työura, jolloin työelämässä on menty tukka putkella ja pää märkänä päivästä toiseen. Todellisuus voi kuitenkin iskeä pahasti vasten kasvoja, kun eläkepäivät vihdoin koittavat.

Suomen taloustaantumasta raskaimmin ovat nimittäin kärsineet eläkeikäiset kansalaiset. Tilastokeskuksen mukaan köyhyysrajan alapuolella sinnittelee jo enemmän seniorikansalaisia kuin työttömiä. Suurin syy eläkkeiden pitkään jatkuneeseen alenemiseen on se, ettei eläkkeissä ole huomioitu elinkustannusten nousua. Samalla kun kahden viime vuosikymmenen aikana suomalaisten palkat ovat nousseet 86 prosenttia, ovat eläkkeet nousseet vain 45 prosenttia. Tähän kehitykseen kun vielä lisätään mm. lääkkeiden omavastuun korottaminen ja asumistukien pienentäminen, niin eipä ole suurikaan ihme, että Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä yli 450 000 köyhyysrajan alla elävää eläkeläistä. Erityisesti riski jäädä köyhyysrajan alapuolella on yksinäisillä naisilla, joiden eläkkeen määrää verottavat kotona lastenhoidossa vietetyt vuodet, jolloin eläkettä ei ole kertynyt.

Köyhyysraja kuvaa tulotasoa, jonka alapuolella olevalla henkilöllä ei ole varaa hankkia välttämättömiä hyödykkeitä siedettävän elintason ylläpitämiseksi. Tällä hetkellä köyhyysraja kulkee noin 1200 eurossa per kuukausi. Eli jos tienaat bruttona tuota pienemmän summan kuukaudessa, elät köyhyysrajan alapuolella. Ei ole kovinkaan yllättävää, että nykyisessä taloustilanteessa, jossa Suomessa elämme, tuon köyhyysrajan alapuolelle jää päivä päivältä yhä enemmän ihmisiä. Monet eläkeläiset joutuvatkin edelleen tekemään töitä, jotta siedettävä elämä olisi mahdollista. Lisätuloille on monelle todellakin tarvetta. Myös leipäjonot kasvavat tasaisesti. Tällä hetkellä ruokansa leipäjononoista saa noin 20 000 ihmistä päivittäin. Se on paljon hyvinvointivaltio-Suomessa.

Valtiolle eläkeläiset ovat kasvava ongelma. Kaikessa pitäisi yrittää säästää, mutta kylmä fakta on, että eläkeläisten määrä kasvaa kovaa vauhtia. Nyt yli 65-vuotiaita on liki 1,5, miljoonaa eli noin 19% väestöstä. Määrän ennustetaan nousevan vuoteen 2030 mennessä jo 26 prosenttiin. Ongelma ei ole siis katoamassa vaan kasvamassa ja pelkkä eläkeiän nosto ei vielä ratkaise mitään. Jotain tartteis tehrä, kuten Manu aikoinaan totesi. Näin emme voi jatkossa kohdella ihmisiä, jotka ovat työnsä tehneet, veronsa kiltisti maksaneet ja samalla olleet vuosikymmeniä rakentamassa tätä meidän yhteistä hyvinvointiamme. Tarjoammeko me heille kiitokseksi pelkkää pahoinvointia?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

 


Pääkirjoitukset