Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Nguyen Närpiöstä, päivää!

13.10.2017

Juhani Melanen

Lahen Tilakeskus vai Pilakeskus?

13.10.2017

Papin Palsta

Hyvää elämää etsimässä

13.10.2017

Ville Skinnari

Koko perheen päiväkoti

13.10.2017


Pääkirjoitus 3.7.2015

PT

Lahden maine ryvettyy

Tällä viikolla uutisoitiin jotain, joka romahduttaa Lahden kaupungin ja lahtelaisten pitkään ja hartaasti rakentaman ja vaaliman maineen lopullisesti. Iltalehti nimittäin kertoi, että Lahti on Suomen väkivaltaisimmat kaupungit listalla vasta sijalla 55. Siis mitä ihmettä? Viedäänkö meiltä nyt vanha kunnon Suomen Chicago-nimityskin, kun listalla keikkuvat kärjessä sellaiset metropolit kuin Kinnula, Kittilä ja Tuusniemi. Jopa Asikkalakin on tilaston mukaan väkivaltaisempi paikka kuin Lahti. Siis se leppoisa lahtelaisten kesänviettopaikka? Haloo! Eikö Lahden nakkareilla enää saakaan turpaansa? Onko Aleksilla muka nyt turvallista nastolalaisen kävellä? Tämä voidaan kyllä osaksi pistää toriparkin syyksi, sillä tori nakkareineen on loistanut poissaolollaan vielä alkuvuodesta, kun tilastoa on kasattu, joten niitä luonnollisia "senkka nenästä"- paikkoja on ollut totuttua vähemmän tarjolla.

No eipä hätää, sillä kesäkuun alkupuolella Lahti pääsi sentään yhden kategorian ykköseksi. Lahti on nimittäin Suomen huumepääkaupunki, kun mittarina käytetään huumausaineiden pitoisuuksia jätevedessä. Eli enää ei Lahessa saa turpaansa, mutta huumeita kyllä kannattaa kysellä. Niitä löytyy.
Tunnetustihan Lahdessa paras ja halutuin naapuri kerrostaloyhtiössä on se hiljainen kannabis-viljelmä lämpölamppuineen. Ei häiritse ketään ja varmasti on massia takataskussa maksaa vastike.

Joskushan Lahti tunnettiin urheilukaupunkinakin. Kuka vielä muistaa? Ei muuten tunneta enää. Hiihtostadionista ei tule mieleen mitään muuta kuin doping, Koris-Namika on mennyt konkurssiin, FC Lahti ei voita veikkausliigassa enää ketään, Janne Ahonen on kuin varjo entisestään ja Pelicans yrittää rypistellä mukana kiekkoliigassa mainostaen Lahtea kiekkokaupungiksi, asia johon eivät oikeasti usko itsekään. Jotain lahtelaisesta kiekkokulttuurista kertoo, että sen ainoan mestaruusviirin jäähallin kattoon toi Viipurin Reipas vuonna miekka ja kilpi. Niin juuri, Viipurin Reipas, ei siis Lahden Reipas.

Kulttuurikaupungiksikin Lahtea on joskus yritetty tituleerata. Se on jo aika kaukaa haettu ja tuntuu kovin väkinäiseltä. Lahtelaisetko kulttuuriväkeä? No, onhan meillä maineikas sinfonia-orkesteri, mutta sen omat 15 minuuttia kuuluisuudessa menivät jo Osmo Vänskän aikana. Jotain Lahden kulttuurielämästä kertoo se, että muualla Suomessa tunnetuin lahtelainen kulttuuriakti on Sleepy Sleepers. Siis se bändi, jolle kakkakepposet, huono huumori sekä kaljan vaatiminen kioskeihin oli kova juttu. Lahtelaista kulttuuria parhaimmillaan?

Nyt kun meiltä viedään maine Suomen Chicagona ja urheilusta eikä myöskään kulttuurista ole vetojuhdaksi, niin mistä sitten Lahden uusi imago revitään? Iltalehti kyseli männä viikolla lahtelaisilta sitä miten Lahdessa tervehditään. Suurin osa vastasi, ettei tervehditä lainkaan. Siinähän se on. Se lahtelaisten uusi imago. Ehkä täällä ei saa enää turpiinsa, mutta ystävällisiä täällä Vesijärven rannoilla ei ainakaan olla. Ennemminkin tylyjä ja vieläpä pirun ylpeitä siitä. Joten nautitaan yhdessä tästä perilahtelaisesta juroudesta, junttiudesta ja kylpemisestä tässä ihanassa itseironiassa, jota tämäkin pääkirjoitus pitää sisällään. Ulkopaikkakuntalaiset eivät voi haukkua Lahtea tarpeeksi, sillä me lahtelaiset teemme sen ihan itse. Ja kaiken lisäksi vieläpä pieni ylpeys rinnassamme...Hyvä Lahti! Hyvä me!
Hyvää lomaa, tavataan taas elokuussa!

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

 


Pääkirjoitukset