Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Nguyen Närpiöstä, päivää!

13.10.2017

Juhani Melanen

Lahen Tilakeskus vai Pilakeskus?

13.10.2017

Papin Palsta

Hyvää elämää etsimässä

13.10.2017

Ville Skinnari

Koko perheen päiväkoti

13.10.2017


Pääkirjoitus 13.3.2015

PT

Kouluverkko homeessa

Uusi kustannuspommi räjähti tällä viikolla kaupungin käsiin. Kovin suuri yllätys ei kenellekään ole se, että kyse on kouluista ja niissä piilevistä sisäilmaongelmista. Renkomäen, Salinkallion ja Kunnaksen koulujen kuntotutkimukset valmistuivat nimittäin tällä viikolla ja kaikkien näiden koulujen tutkimustulokset aiheuttavat välittömiä toimenpiteitä. Salinkallion ja Kunnaksen koulujen osalta varaudutaan tarvittaessa toiminnan siirtämiseen väistötiloihin. Renkomäen koulussa selvitetään mahdollisten käyttöä turvaavien korjaustoimenpiteiden tarvetta ja käynnistetään peruskorjauksen hankevalmistelu. Kuulostaako tutulta?

Tämä aiheuttaa varmuudella lisäpohdintaa eteläisen kouluverkon suunnitelmiin. Salinkallionhan piti olla se yläkoulu, jonne Launeen homekoulusta siirrytään. Nyt suunnitelmat menevät uusiksi. Kyseessä on myös melkoinen rahareikä kaupungin kukkarossa, sillä kolmen koulun korjaamisen arvioidaan maksavan noin 30 miljoonaa euroa. Eikä tässä vielä kaikki, sillä myös Kasakkamäen ja Tiirismaan koulujen kuntoa tutkitaan parhaillaan henkilökunnan ja oppilaiden oireilun vuoksi. Pahimmassa tapauksessa Lahden kaupungilla on siis käsissään viisi peruskorjattavaa koulua. No, onneksi kaupunginjohtaja Myllyvirta ehti tällä viikolla jo iloitsemaan positiivisesta tuloksesta kaupungin tilinpäätöksessä, kun plussan puolelle jäätiin noin 21 miljoonaa euroa. Tulipahan niillekin säästetyille euroille sitten käyttöä...

Tutkijoiden mukaan koulujen ongelmat eivät johdu rakennusvirheistä tai kunnossapidon heikkoudesta, vaan 1940-50 -lukujen rakentamistavoista. Minä kun luulin, että nimenomaan tuon ajan talot vielä osattiin rakentaa niin, että ne pysyvät terveinä. Sehän on ollut tiedossa jo pitkään, että 70- ja 80-luvulla rakentamisen jalo taito unohdettiin ja panostettiin enemmän nopean ja halvemman elementtirakentamisen saloihin. Ihan pelkästään Lahden ongelmasta ei ole kyse, sillä sisäilmaongelma on maanlaajuinen. Tutkimuksen mukaan merkittävästi vaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa on tilojen käyttäjiä 172 000 - 259 200. Näiden lukujen perusteella voidaan arvioida, että n. 62 000 - 94 000 peruskoululaista ja 12 000 - 18 000 lukiolaista altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille.

Häviäjinä tässä tilanteessa ovat taas kerran lapset ja nuoret, jotka suurella todennäköisyydellä opiskelevat monta vuotta parakkiolosuhteissa. Tällä kertaa kyseessä voi olla kaiken kaikkiaan noin 900 lapsen siirtäminen mahdollisiin väistötiloihin. Lahdessa voidaankin puhua jo parakkilapsien sukupolvesta, sillä niin hurja määrä lahtelaisia nuoria on viime vuosina käynyt koulunsa tai viettänyt päiväkotiaikansa parakissa. Siitähän onkin sitten helppo siirtyä kohti työelämää ja työmaaparakkia.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

 


Pääkirjoitukset