Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

joulu ja jooseppi. kyllä miestä syrjittiin raskaimman mukaan.kun vaimo teki temput.tämä touhu vaiennetaan joulun sanomassa. 11.12.2017 09:13
Kansakoulukatu taas pysäköintikieltoon.Kerrostalojen kohdalla kielto molemmilla puolilla katua. 10.12.2017 14:54
teatteri uutiset.omat mutterit ei yhteiset mutterit.maksetaanko teilläkin osa palkkaa rahana.mitä kaikkea lauseet pitää sisällään. 07.12.2017 08:29
Syy ja seuraus sekoavat singulariteetissa, Melanen! T. Moskovan Mantere. 04.12.2017 16:49
Kiitos tästä taiteeseen liittyvästä Melastelusta! Täyttä asiaa! T. Moskovan Mantere. 25.11.2017 18:21

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Jörkka ei petä

15.12.2017

Juhani Melanen

Soteenkaaren päätä ei vaan näy!

15.12.2017

Papin Palsta

Taivaalta tähden valitsen

15.12.2017

Ville Skinnari

Hallitus haluaa rankaista työttömiä

15.12.2017


Pääkirjoitus 6.6.2014

PT

Kallista ruokaa

Ruuan hinta on noussut Suomessa kaksi kertaa niin paljon kuin EU-maissa keskimäärin. Eniten ovat kallistuneet hillot, hunajat ja makeiset. Verotus selittää noususta vain pari prosenttiyksikköä. Esimerkiksi Ruotsissa hinnat ovat nousseet maltillisemmin, vaikka kaupan rakenne on lähes identtinen.

Kaupan edustajat ovat jo kertoneet oman näkemyksensä hintanousun syihin. Kaupan osuuteen vaikuttavat heidän mukaansa kuulemma paitsi arvonlisäveron nousu ja erilaiset valmisteverot, myös kohonneet raaka-aine-, palkka- ja kuljetuskustannukset. Osaksi varmastikin totta, sillä vanhojen EU-maiden keskimääräinen ruuan arvonlisäprosentti on 5,7 prosenttia. Suomessa ruokaa rokotetaan 14 % verolla, mikä on vertailun toiseksi korkein. Muun muassa Irlannissa ruuan veroprosentti on nolla. Tanskassa ruuan verotus on omassa sarjassaan 25 prosentilla. Tässä valossa vertailun kummajainen on Hollanti, jossa tulot ovat Suomen tasolla, silti ruoka on peräti 24 prosenttia Suomea halvempaa.

Mikä sitten voisi selittää Hollannin ja Suomen hintojen eron? Se suuri ero ainakin löytyy, että Hollannissa on kahdeksan vahvaa keskenään kilpailevaa kaupan keskusliikettä, kun Suomessa elintarvikekauppa on keskittynyt kahden vahvan toimijan, S-ryhmän ja Keskon käsiin. Alaa onkin usein ihan syystä moitittu kilpailun puutteesta aina EU:n ylimpiä elimiä myöten. S- ja K-ryhmien markkinaosuus on yli 80 prosenttia, joten nämä kaksi pääosin määräävät hinnat.

Lisäksi kyseisille kauppaketjuille löytyy aina se kaupungin paras kauppapaikka ja useimmiten nämä "kilpailevat" kaupat sijaitsevat vierekkäin.
Tunnettuahan on, että kahden suuren kauppaketjun hallituselimissä istuu lukuisia poliitikkoja, niin kunnallis- kuin valtakunnalliseltakin tasolta. Keskusliikkeiden hallituksissa istutaan tietenkin mahdollisten vaalirahojen ja muiden etujen toivossa. Uusien kauppakeskusten ja kauppojen kaavoitukset tuntuvat olevan vahvasti kytköksissä kunnallispolitiikkaan ja uusia tontteja löytyy vain niille keillä on poliittinen tuki takanaan. Mm. Lidl on joutunut tyytymään huonompiin tontteihin kaupunkien laitamilla.

Mitä sitten tavallinen kuluttaja voisi tehdä vaikuttaakseen hintoihin tai yleiseen kehitykseen kaupan alalla? Mitä aktiivisempia ja valppaampia kuluttajat ovat, sitä varmempia voi olla siitä, että kilpailu paranee. Tästä on hyvä esimerkki Lidl-kauppaketjun viime aikainen hurja myynnin nousu. Voidaan jopa puhua Lidl-buumista. Raju hintojen nousu on saannut kuluttajat seuraamaan tarkemmin hintoja ja nyt he asioivat siellä missä ruoka on halvinta. Yksinkertaista eikö totta?

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

 


Pääkirjoitukset