Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Pääkirjoitus 16.5. 

elina

Naapureillako paremmat opintotuet?

Jos lapsilisät kuohuttivat suomalaista kansaa jokunen kuukausi sitten, nousee toukokuussa takuuvarmaksi valituksen aiheeksi opintotuet. Kela julkisti keskiviikkona tekemänsä pohjoismaisen opintotukivertailun tulokset, joista käy ilmi, että Suomen opintotuki on Pohjoismaiden pienin.

Kelan mukaan suomalaisopiskelija joutuu tyytymään korkeintaan 800 euron kuukausitukeen, kun samaan aikaan naapurimme tienaavat opiskelullaan yli tuhat euroa kuukaudessa. Kelan opintotukivertailussa opintotuki tarkoittaa opintorahan (korkeintaan 468 e/kk) ja mahdollisen opintolainan (300e/kk) yhteissummaa. Nopeimmat mielensäpahoittajat ovatkin ehtineet jo älähtää virheellisestä opintotuen määrästä vertailussa, eivätkä suotta. Suuri osa suomalaisopiskelijoista nimittäin mieltää opintotuen nimenomaan opintorahaksi, ei opintolainaksi, joka täytyy maksaa aikanaan takaisin.

Suomen opintotuki on pienin, eikä sitä kannata kaunistella. Päinvastoin. Kelan selvitys ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen kuin moni kauhistelee. On otettava huomioon myös se, että Islannin ja Norjan tukijärjestelmät perustuvat opintolainaan. Esimerkiksi Islannin mallissa koko opintotuki on lainaa. Myös Ruotsi ja Norja jäävät Suomen taakse, mikäli opintotuki ajatellaan nimenomaan tueksi, eikä velaksi, kuten Kelan vertailussa on tehty. Itse asiassa suomalaisopiskelijat saavat toiseksi korkeinta tukea heti Tanskan jälkeen, mikäli tueksi mielletään ainoastaan raha, jolla ei ole takaisinmaksuvelvoitetta. Opintolainaan pohjautuvissa järjestelmissä opiskelijalla on Kelan selvityksen mukaan keskimäärin jopa 30 000 euroa lainaa opintojen päätyttyä, kun suomalaisopiskelijan harteilla on vain noin 7500 euron lainataakka. Onko se ruoho sittenkään vihreämpää aidan toisella puolen?

Oli miten oli, vastikään yliopistosta valmistuneena tiedän liiankin hyvin, ettei opintoraha yksinään riitä edes askeettiseen elämään. Tuki hupenee useimmilla jo yksistään vuokraan ja laskuihin. Jos opiskelija on niin mukavuudenhaluinen, että haluaa esimerkiksi syödä päivittäin, on hänellä kaksi vaihtoehtoa: nostaa lainaa tai mennä töihin. Kuten Kelan vertailussa selviää, suomalaisopiskelijat ovat haluttomimpia lainannostajia yhdessä tanskalaiskollegoidensa kanssa. Moni kammoksuu lainaa, jonka takaisinmaksaminen ei nyky-yhteiskunnassa ole itsestäänselvyys. Ajat, jolloin akateeminen työttömyys ei ollut käsite, ovat ohi. Korkeakoulut suoltavat työttömiä maistereita, joten ihmekö tuo, jos suomalaisopiskelijat eivät enää nosta opintolainaa ulkomaanmatkaa tai hemmotteluiltaa varten. Monelle laina on kirosana, johon turvaudutaan vasta äärimmäisessä hädässä.

Suomalaiset, kuten muutkin pohjoismaalaiset, käyvätkin mieluummin töissä opiskelujen ohella kuin nostavat lainaa. Siitä seuraakin sitten seuraava paljon puhututtanut ongelma: opiskelijat pitäisi saada työelämään mahdollisimman nopeasti, mutta opiskelun ohella tehty työ verottaa työmotivaatiota ja siten pitkittää opintoja. Ikuinen oravanpyörä, josta on vaikea löytää tietä ulos. Tämä ongelma saattaa kohdata voittajansa elokuusta alkaen, jolloin tavoiteajassa valmistuva opiskelija saa osan opintolainastaan anteeksi opintolainahyvityksellä. Kelan lupaaman lainanhyvityksen ideana on rauhoittaa velkapelkoista opiskelijaa ja saada tämä nostamaan lainaa ja keskittymään opintoihinsa työn teon sijaan. Tällainen järjestelmä kuulostaa toimivalta, mutta skeptikon on epäiltävä tätäkin. Ihan vain periaatteesta.

Vs. päätoimittaja
Elina Salomaa

 


Pääkirjoitukset