Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

taas kuva kun suomi nainen innokkaan. muuttamassa meitän omaa geeniperimää.sakut ovat yksi suosikki. mutta ei ainut kansa.kuvakin jo kertoo piilottelun epäonnistuneen. kun asia paisuu tarpeeksi isoksi. 16.10.2017 08:21
yle.fi sivuuilla suomi nainen.leveilee taas kuinka hän muutti arabiaan.eikä ole ainoa tapaus.ei ole meillä yhteistä isänmaata. 09.10.2017 09:37
kepun naiset oli seksin oston vaatimassa rangaistavaksi.mutta myynti sallitaan. se oli kepulainen oikeuskäsitys.puolustaa hienostorouvia niinkuin korusuunnittelija rouvan kaltaisia. 02.10.2017 19:09
pesula toimii ,pyykkiä tulee kassi kaupalla. 01.10.2017 14:31
toiko nimen muutos tulosta. kun nimeä muutettiin metsätyömiehestä metsuriksi. saatiinko naiset tekemään 40 prosenttia pöllipinosta.jotta se kiintiö edes täyttyy.tämäkin unehtuu naisilta puhuttaessa siitä tasa-arvosta. 25.09.2017 07:53

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit

Ilkka Isosaari

Nguyen Närpiöstä, päivää!

13.10.2017

Juhani Melanen

Lahen Tilakeskus vai Pilakeskus?

13.10.2017

Papin Palsta

Hyvää elämää etsimässä

13.10.2017

Ville Skinnari

Koko perheen päiväkoti

13.10.2017


Pääkirjoitus 4.4.2014

PT

Uusi ulkoasu

Tämän viikon Omalähiö voi aiheuttaa lukijalleen outoja tunteita. Jutut ja juttujen tekijät ovat kyllä tuttuja, mutta jotain on silti muuttunut. Kyllä, jotain on todellakin muuttunut, sillä olemme uudistaneet lehtemme ilmettä muuttamalla kirjasinfonttia niin tekstissä kuin otsikoissakin. Otsikointia on tällä tavoin saatu kevennettyä ja helppolukuisuutta samalla lisätty. Vinjetit (= vakiopalstojen koristeena olevat kuviot tai logot) on yhtenäistetty niin, että niissä käytetään jatkossa lehtemme tuttuja värejä, oranssia ja sinistä. Tavoitteena on aiempaa kevyempi, yhtenäisempi ja iloisempi ilme, vaikka jutuissa itsessään painoarvoa riittämiin olisikin. Selvän eron näkee, kun avaa tämän viikon ja viime viikon lehden vierekkäin.
Omalähiössä ei näin mittavaa yleisilmeen uudistusta ole tehty sitten 90-luvun lopun, jolloin siirryimme mustavalkoisesta lehdestä neliväripainatukseen. Samalla myös lehden fyysinen koko muuttui hieman isommaksi, joten muutos oli silloin aika iso.

Joku voi tietysti kyseenalaistaa koko uudistuksen. Ja niinhän uudistuksien kanssa helposti tehdäänkin. On helppo rakastaa ja pitää kiinni vanhasta ja tutusta. Eikö vanha ilme enää kelpaa? Mitä siinä on vikaa? Samaa minäkin alussa mietin, kun ajatus uuden ilmeen tuomisesta lehtemme sivuille heräsi. Tuoko se lehdelle jotain uutta ja mitä hyötyjä uudesta ilmeestä on vanhaan verrattuna? Aikamme toimituksessa kysymyksiä ilmaan heitettyämme päädyimme uudistamaan ilmettämme osaavan ammattilaisen Veera Smidtin kanssa ( kts. haastattelu sivu 7). 

Se, että lehti uudistaa ilmeensä on merkki siitä, että lehti haluaa kehittyä. Merkki siitä, ettei se halua jäädä lepäämään laakereilleen, vaan haluaa yhä kehittyä, niin sisällöltään kuin ulkoasultaankin. Uudistuksen tekeminen on kuitenkin tarkkaa puuhaa. Uudistuksen pitää olla jokaisen huomattavissa, mutta samalla pitää muistaa pitää kiinni omista juuristaan ja niistä asioista, jotka ovat olleet hyväksi todettuja. Muutos pelkän muutoksen vuoksi on kaiken kaikkiaan turha.

Eli sisällöltään Omalähiö on ja pysyy edelleenkin etelälahtelaisten vahvana äänenkannattajana. Se on selkärankamme ja tukemme myös tulevaisuudessa. Pieni kasvojenkohotus silloin tällöin ei kuitenkaan ole pahaksi.
Toivottavasti te lukijat otatte uuden ilmeemme yhtä innokkaasti vastaan kuin me täällä toimituksessa olemme sen ottaneet.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

 


Pääkirjoitukset