Logo

Eteläisen Lahden lähiölehti kerran viikossa

Vapaa sana

naisen tekemiä virheitä kasvattajana. piiloon ei enää voi laittaa.koska määrä on niin valtava.eilenkin oli pakko julkaista.niitä tuloksia mitä nainen on saanut aikaan.opettaja päiväkoti sossu on naisten alaa.tuloksia voi katsella nyt. 19.06.2017 08:23
sale töpeksi sipilän kanssa,oli yhteinen juoni. 17.06.2017 19:57
100 vuotiaan suomen juhlissa unohtuu tarkoituksella.puna-armeijan ja palmen porukan osuus.miten nämä auttoi suomi poloista pysymään jaloillaan. 12.06.2017 08:16
Mitäköhän läheisen kaupan myynnissä olevat elektroniikka- ja muut tuotteet tykkäävät paalutuksen tärinäatä??? 10.06.2017 14:31
Suomi 24:ään ei pääse.Ilmoittaa bad gateway.Missähän vika? 06.06.2017 12:00

Yksi plus yksi on :
   Vapaa sana -arkisto

Kolumnistit


Pääkirjoitus 1.11.2013

Pete

35 vuotta!

Tällä viikolla olemme toimituksessa viettäneet Omalähiön syntymäpäiviä. Sen vuoksi käsissäsi onkin nyt Omalähiön hieman normaalia suurempi 35-vuotisjuhlalehti. Tämän lehden sisältö on hyvin nostalgiapainotteinen ja useimmat kirjoitukset liittyvätkin jollain tavoin Omalähiöön ja sen 35-vuotiseen historiaan. Kukapa kissan hännän nostaisi, jos ei kissa itse?

No suotakoon se anteeksi, sillä 35 vuotta ilmaisjakelulehteä näinä sanomalehdille vaikeina aikoina ei ole huono saavutus. Onhan Omalähiö Lahden vanhin omalla alallaan. Itse olen tuntenut oloni etuoikeutetuksi, kun olen saanut olla mukana lehdenteossa päätoimittajana jo liki viisi vuotta. Lehtimaailmaan tutuistuin kuitenkin jo paljon aikaisemmin, kun vanhempani Seppo ja Marja jo 70-luvulla toimittivat lehteä niin Heinolaan kuin Kouvolaankin.

Lehteä tehtiin kotioloissa, joten istuin usein lehden taittopöydän alla ja noukin käsiini pöydältä putoavia lehtileikkeitä ja autoin omasta mielestäni kovastikin lehden valmistumisessa. Jo ala-asteikäisenä minulle olivat selvää mitä ovat lehden palstat, mikä on palstamillimetri, miten lehden graafinen taitto tehdään ja paljonko paperia on riisi. Lisäksi saatoin viettää parikin tuntia illassa katsomassa, kuinka kirjapainossamme taittopöydällä olleet taitetut sivut valmistuivat filmeistä valmiiksi painotuotteeksi.

Aikuiseksi ehdittyäni työura löytyi kuitenkin muualta ja samalla hautasin lapsuuden toiveeni siitä, että joskus vielä olisin mukana lehdenteossa. Toki perheyrityksemme osakkaana seurasin tarkasti Omalähiön kehitystä koko ajan. Vuonna 2009 kohtalo puuttui peliin. Omalähiön kantava voima, isäni Seppo menehtyi ja tuli aika miettiä, mitä sen jälkeen? Onko Omalähiöllä tulevaisuutta?

Hyppäsin liikkuvaan junaan isäni paikalle päätoimittajaksi ja pääsin toteuttamaan lapsuudenajan haavettani. Ilman hyvää ja rutinoitunutta työporukkaa olisin tuskin onnistunut, joten kiitos äidilleni Marjalle sekä Jounille ja Pirjolle avusta.

Voin nyt liki 5 vuotta myöhemmin todeta, että nähtävästi jotain on tehty oikein. Lehti on tänä päivänä edelleen elinvoimainen Etelä-Lahden pikkujättiläinen, jota odotetaan perjantaisin putoavaksi luukuista. Luulenpa että Seppo-isäkin myhäilee pilven reunalla kohtalaisen tyytyväisenä.

Päätoimittaja
Petri Salomaa
petri.salomaa@omalahio.fi

 


Pääkirjoitukset