Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Lahdessa tilakeskus pohtii, miten palvelut ja tilat sopivat toiminnallisesti yhteen

kuva: Konserni- ja tilajaostonvarapuheenjohtaja Alettin Basboga (sd.), toimitilajohtaja Jouni Arola, kaupunginjohtaja Pekka Timonen keskustelivat Launeen kirjaston tulevaisuudesta tiistaina. Keskustelutilaisuuden puheenjohtajana toimi Marjo Liukkonen.


Launeen kirjaston tulevaisuutta pohdittiin keskustelutilaisuudessa 17.9. Tällä kertaa launeelaisille tärkeän kohtaamispaikan tulevaisuudesta oli kiinnostunut vain kourallinen ihmisiä.  Lahden kaupungin sivistyslautakunta punnitsee Launeen kirjaston kokonaistilannetta vielä syyskuun kokouksessaan. Lahden kaupungin konserni- ja tilajaosto saa asian käsiteltäväksi vielä myöhemmin syksyllä.

Tilakeskus korjaustarveselvityksen mukaan vuonna 1948 valmistunut kirjastorakennus korjaustarve on kiireellinen. Korjausinvestoinnin hinnaksi on määritelty 1,4 miljoonaa euroa.
– Kirjastopalvelut muuttuvat myös jatkuvasti. Meidän virkamiesten on mietittävä jatkuvasti palveluketjun kokonaiskuvaa, kaupunginjohtaja Pekka Timonen totesi.

Kaupunginjohtajan mukaan lainausmäärät eivät enää kasva ja sen vuoksi kirjastoille on mietittävä uudenlaista toimintaa.
– Olen kuullut, että Launeella kirjastossa kokoontuu useat erilaiset yhteisöt, joille se on tärkeä kokoontumispaikka.

Lahdessa ei ole kaupunginjohtajan mukaan tarkoitus heikentää kirjastopalveluja.
– Tilakeskus pohtii, miten palvelut ja tilat sopivat toiminnallisesti yhteen. Nyt siellä on tehty korjaustarveselvitys ja se tulee jo syyskuun aikana sivistyslautakunnan käsiteltäväksi.
– Ymmärtääkseni mitään akuuttia uhkaa tämän talon kunnossa ei kuitenkaan ole, Timonen sanoi.

Mikään talo ei ole ikuinen

Launeen nykyinen kirjasto valmistui vuonna 1948 väliaikaiseksi koulurakennukseksi. Siellä on tehty peruskorjaus edellisen kerran vuonna 1979.
– Korjaustarveselvitys valmistui elokuussa 2018 ja sen perusteella kirjastorakennus kaipaa peruskorjausta. Korjausinvestoinnin hintalappu on 1,4 miljoonaa euroa, toimitilajohtaja Jouni Arola kertoi.

Kattavien tutkimusten myötä paljastui, että ulkoseinissä on pieniä mikrobivaurioita. Rakennuksen ympärille ei ole koskaan rakennettu salaojia ja sen vesikatto tarvitsee välittömästi korjaustoimenpiteitä.
– Ne eivät ole vaarallisia, mutta niitä esiintyneen eri puolilla rakennusta.

Kirjaston alapohjan ryömintätilassa yksi kantava hirsi on lahonnut ja sieltä havaittiin myös kosteutta.
– Alapohjan tuuletusluukut on jossain vaiheessa hakattu umpeen, jotta talossa lattiat olisivat  lämpimämpiä.

Lämmöntuotantolaitteet ovat ohittaneet jo teknisen käyttöikänsä ja käyttövesiputkistossa on ollut useita vuotoja.
– Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaisia terveysriskejä, jotka estäisivät kirjaton toiminnan talossa.

Toimitilajohtaja muistutti, että mikään talo ei ole kuitenkaan ikuinen.
– Tämän talon laskennallinen korjausaste on 92 prosenttia ja silloin on pohdittava myös erilaisia vaihtoehtoja kirjaston tulevaisuuden kannalta.

Kehittämistyö junnaa paikoillaan

– Haluamme, että kirjastopalvelut säilyvät Launeen alueella myös tulevaisuudessa nykyisellä tasolla, Liipolassa monitoimitalo Onnissa on kahden ihmisen pieni kirjastopiste ja samanlainen on tulossa myös Renkomäkeen, lähipalveluiden esimies Sanna Kuosa.

Kirjastopalveluista Etelä-Lahdessa vastaava Kuosa muistutti, että kirjastotoiminnan kehittämistyö junnaa paikoillaan tällä hetkellä, koska tulevaisuuden kuva kirjaston kohdalla ei ole selkeä.
– Realistisia tai korvaavia vaihtoehtoja ei ole esitetty kirjastoväelle virkamieskeskusteluissa.

Kuosa muistutti, että kävijä- ja lainamäärien perusteella voi tehdä yksinkertaisen johtopäätöksen, jonka mukaan Launeen kirjasto halutaan säilyttää.
– Tilastot viime vuodelta kertovat, että täältä lainattiin 113 000 kirjaa ja kirjasto oli keskellä kesää kolme viikkoa kiinni, koska tietopalvelujärjestelmiä uusittiin. Ilman tätä käyttökatkosta olisimme päässeet yli 120 000 lainausmääriin.

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Salla Palmi-Felin kysyi keskustelutilaisuuden päätteeksi kaupunginjohtajalta, että aikooko hän omassa budjettiesityksessään ehdottaa kirjastotoimintaan Lahdessa leikkauksia. Kaupunginjohtaja lupasi, että tällaisia ehdotuksia ei ole tulossa.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattavat kohtuullista valtuustotukea
Kirjailija ja metsätalousinsinööri Juha Inovaara: Halusin tallentaa metsäteollisuuden murrosajat jälkipolville
Lahtelaiset demarit ja kokoomuslaiset ovat myötämielisiä valtuustotuelle
Kirjailija Raija Oranen: Lukijan täytyy saada pala ikuisuutta
Elä terveesti, mutta mistä löytyy apu sairaalle?
Pro Lahti -ryhmän Kalle Aaltonen: Huumeongelma pitäisi reilusti myöntää, eikä vain lakaista sitä maton alle
Mirva Illi-Lampio: Perhekahvilat ovat tärkeitä vertaistuellisia kohtaamispaikkoja
Harri Tele: Vintage-ihmiset ovat tietoisia kuluttajia, joille tavaran laatu merkitsee paljon
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Lahdessa tilakeskus pohtii, miten palvelut ja tilat sopivat toiminnallisesti yhteen
Muusikko Vesa Haaja: Pääesiintyjät soittaa hyväntuulista rillumareikeskikaljakuppilajazzbillyä
Terve ikääntyminen ja elämäntavat Miestenpiirissä
Toimitusjohtaja Jukka Anttonen: Uudenpellonkadun kevyenliikenteenväylästä on tehty jo suunnitelma
Seppo Raiski: Laune oli koululaiselle paras kasvuympäristö Lahdessa 1970 -luvulla
Rauno Alenius: Olen seurannut kehätien rakentamista tarkasti
Asukasaktiivi Aila Harmaala: Haluamme vain esteettömän mahdollisuuden liikkua
Launeen lähiklinikka kriittisessä tarkastelussa
Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen Jani Oravala : Tasaiselle kumirouhealustalle olisi käyttöä
Isännöitsijä Eero Vesanen: Elementeistä osa vaihdetaan uusiin Luhtikadulla
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia: Kyläjuhla houkutteli kaupunkilaiset Anttilanmäelle
Isä Roi Huhtikangas: Perhepuistossa riittää lapselle tekemistä ja ihmeteltävää
ARKISTO