Launeen lähiklinikka kriittisessä tarkastelussa

Kuva: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen


Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä kertoi maanantaina, että sen tulos on painumassa jopa 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi tänä vuonna. Yhtymä aloitti aiemmin elokuussa yt-neuvottelut, joiden seurauksena se tavoittelee 15 miljoonan euron säästöjä tälle ja ensi vuodelle.
Yhtymähallitus siunasi maanantaina esityksen ja sen mukaan tulevan vuoden budjetti laaditaan 3,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Konsulttiyhtiö tekee parhaillaan palveluverkkoselvitystä hyvinvointiyhtymälle ja sen ennakoidaan valmistuvan syyskuun loppuun mennessä. Myös Lahden kaupungin sote-kiinteistöistä tehdään selvitys.
– Launeen lähiklinikka saatetaan lakkauttaa selvityksen jälkeen. Vaikka päätöstä ei vielä ole, niin tämä kiinteistö on jo sen ikäinen, että sen saneeraaminen maksaisi liian paljon tässä taloudellisessa tilanteessa, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen toteaa.

Puheenjohtaja ei ihmettele, että launeelaiset saattavat reagoida asiaan ja kerätä nimiä lähiklinikan puolesta.
– Muutin Asemantaustaan lähelle Launetta vuosi sitten ja tästä on helppo kävellä tai matkustaa linja-autolla esimerkiksi kaupunginsairaalaan. Lähiklinikoita sulkemalla on mahdollista palvella lahtelaisia ihmisiä arkisin pidempään pääterveysasemalla kaupunginsairaalassa toivottavasti laadukkaammin.

Lempisen visioissa pääterveysasemalla olisi mahdollista saada sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita myös iltaisin.
– Hyvinvointiyhtymän taloutta on nyt oikaistava erittäin rankalla tavalla. Kahden vuoden aikana on ajauduttu tähän tilanteeseen, kun siellä on toimeenpantu valitettavan vähän tehostamisohjelmia.
Palveluverkkoa olisi pitänyt karsia jo aiemmin

– Nyt joudumme tekemään todella ilkeitä ratkaisuja.

Yli 4 miljoonan investoinnit odottavat

Puheenjohtaja Lempinen toteaa, että Launeen lähiklinikan talotekniikka pitäisi uusia perusteellisesti, koska rakennus on jo 30 vuotta vanha.
– Kiinteistön pitäisi tehdä yli 4 miljoonan euron remontti arvioiden mukaan.

Lähiklinikalta on vain kaksi kilometriä matkaa Lahden pääterveysasemalle kaupunginsairaalaan ja siellä on kaikki tilat uusittu.
– Nyt pohdimme sitä, mikä olisi tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisin ja toimivin ratkaisu.

Kaupunginsairaalalla suurin osa tiloista on vajaakäytössä osan päivästä.
– Sen vuoksi nyt tulee painetta pienemmille lähiklinikoille, varsinkin Launeelle.

Erikoissairaanhoito toimii

Lempinen mursi pohjeluunsa viikkoa ennen juhannusta Anopin kesäpaikan tutussa pihaympäristössä.
– Voin rehellisesti sanoa, että kyllä meillä erikoissairaanhoito toimii. Pääsin itse hoitoon suhteellisen nopeasti, vaikka onnettomuus tapahtui viikonloppuna.

Lempisellä ei ole ollut tähän kesään mennessä koskaan kipsiä jalassa, mutta nyt hän on tämänkin asian suhteen yhtä kokemusta rikkaampi. Tutuksi tulivat liikuntarajoitteisuus ja esteetön kulku.
– Nyt Päijät-Hämeen alueella tulee rakentaa palveluketjut siten, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen tapahtuu siten, että asiakas tai potilas saa oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa tarvitsemaansa hoitoa. Sosiaalipuoli pitää kulkea käsi kädessä tässä.

Myös hallinnon päällekkäisyyttä tulisi Lempisen mukaan purkaa.
– Organisaatiorakennetta tarkastellaan ja muutetaan yt-menettelyn yhteydessä. Meillä on olemassa mm. ICT-järjestelmiä, sähköisiä ja liikkuvia palveluita, joita tulisi hyödyntää tehokkaammin.

Lahdessa on uudistettu pääterveysasema, johon on keskitetty paljon erilaista sote-toimintaa.
– Sen monipuolinen hyödyntäminen tulee olla peruslähtökohta jo lähitulevaisuudessa. Tehoja on haettava mieluummin seinistä kuin tekevistä käsistä.

Joustoa palveluaikoihin

– Kaupunginsairaala on täyden palvelun pääterveysasema. Se voisi aivan hyvin olla auki arkisin kello 8-18, Lempinen pohtii.

Ammattiyhdistysaktiivina toiminut Lempinen kertoo kuulleensa huhua, että syksyn työehtosopimuskierroksella Lääkäriliitto olisi myös näyttämässä vihreää valoa joustavammille työvuoroille.
– Jos lääkärit työskentelisivät kahdessa vuorossa päivän aikana, niin silloin tietääkseni olisi mahdollisuus ottaa enemmän potilaita vastaan.

Hyvinvointiyhtymän ja alueen kuntien tulisi panostaa tulevaisuudessa lastensuojelussa ja päihdetyössä ennakoivaan toimintaan.
– Olen varma siitä, että ennalta ehkäisevään työhön panostamalla saisimme isoja tehokkuuksia aikaan. Jonkun tulisi ottaa omistajuus ja pallo kunnolla haltuun uudenlaisen toimintamallin kehittämisessä. Tällaiselle työlle tulee antaa suuri painoarvo jatkossa.

– Se on aivan selvää, että käsittämättömät budjettiylitykset johtuvat siitä, että toiminnallistamiset on näyttäytynyt leväperäisesti aikataulutetulta ja suunnitelmallisuus on ontunut pahasti. Kaipaan toimivaa muutoshaluista organisaatiota ja muutoksen tekijöitä joka johtamisen tasolla. Kehittämisen ja muutoksen siemen on olemassa yhtymässä. Tehtävällä useampi vuotisella muutosohjelmalla tullaan vastaamaan kehittymiseen ja tehostamiseen suunnitelmallisesti.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

1 kommentti “Launeen lähiklinikka kriittisessä tarkastelussa

  1. Ehkä Lempisellä Asemantaustasta on helppo kävellä Eteläiselle Lähiklinikalle vaikka se sijaitsisi Kaupungin sairaalan tiloissa. Eteläisen lähiklinikan asiakaskunta on kuitenkin paljon laajemmalta alueelta kuin Asemantausta.
    Nykyisinkin on Kaupungin sairaalassa asioidessa vaikea löytää parkkipaikkaa, jos asiakaskuntaa lisätään, aina vaikeampaa on.
    Helpompi on vanhusten ja lapsiperheiden asioida Launeella.
    Lempinen voisi katsoa asioita muuten kuin kapeasta näkökulmastaan.
    Jos nykyinen Eteläinen lähiklinikka jää tyhjäksi ja tehdään tekninen remontti, jonka kustannusarvio on 4 milj. euroa, ei tilat sillä vieläl muunnu kirjaston käyttöön.
    Jos terveys- ja hyvinvointikulut tuottavat ”tappiota” on ne budjetoitu väärin.

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Toimitusjohtaja Jukka Anttonen: Uudenpellonkadun kevyenliikenteenväylästä on tehty jo suunnitelma
Seppo Raiski: Laune oli koululaiselle paras kasvuympäristö Lahdessa 1970 -luvulla
Rauno Alenius: Olen seurannut kehätien rakentamista tarkasti
Asukasaktiivi Aila Harmaala: Haluamme vain esteettömän mahdollisuuden liikkua
Launeen lähiklinikka kriittisessä tarkastelussa
Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen Jani Oravala : Tasaiselle kumirouhealustalle olisi käyttöä
Isännöitsijä Eero Vesanen: Elementeistä osa vaihdetaan uusiin Luhtikadulla
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia: Kyläjuhla houkutteli kaupunkilaiset Anttilanmäelle
Isä Roi Huhtikangas: Perhepuistossa riittää lapselle tekemistä ja ihmeteltävää
Asukasaktiivi Tuula Koskela: Enemmän yhteisöllisyyttä kerrostaloasumiseen
Lähikuvassa Kortteliliigan primus motor Jake Ropponen
Marjatta Vauhkonen: Hyvät liikuntalaitteet houkuttelevat ja motivoivat ihmiset liikkeelle
Emäntä Vuokko Nieminen Vapaaehtoistyö houkuttelee yleensä juuri eläkkeelle jääneitä ihmisiä
Taiteilija Kari Ruotsalainen: Art Taarasti -näyttelyssä on esillä monipuolinen kattaus taidettani
Omakotiyhdistyksen uusi puheenjohtaja Liinu Sundelin: Laune on lämminhenkinen ja yhteisöllinen kaupunginosa
Projektipäällikkö Janne Tikkamäki: Patomäen betonitunnelista on jo puolet rakennettu
Miestenpiiri päätti kevätkautensa Siikaniemessä
Länsiharjun koulun rehtori Timo Helle: Opin sauna, autuas aina -näytelmä oli koko kevään projekti
Liipolan kallion uumenissa vietettiin perinteisiä tervajaisia
Asukkaat tyytymättömiä Launeen harvennushakkuisiin
ARKISTO