Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia: Kyläjuhla houkutteli kaupunkilaiset Anttilanmäelle

Ensimmäinen Anttilanmäen kyläjuhla onnistui Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksenpuheenjohtajan Silja Kostian mukaan yli odotusten.
– Palaute kyläjuhlista on ollut positiivista.

Sää oli myös suosiollinen kyläjuhlille.
– Sen vuoksi Anttilanmäellä vieraili lähes 3000 ihmistä.

Puheenjohtaja muistuttaa, että kukaan ei laskenut väkimäärää vaan se on päätelty jaettujen karttojen perusteella.
– Toki monille ruokapisteille muodostui jonoja, mutta niihinkin suhtauduttiin ymmärtäväisesti.

Kumpulan kyläjuhlat esimerkkinä

Kumpulan kyläjuhlat Helsingissä ovat olleet esimerkkitapaus Anttilanmäen uudelle tapahtumalle.
– Toinen innoituksen lähde oli onnistunut kesäteatterikokemus viime kesältä, jonka seurauksena asukasyhdistys kartutti hieman kassavarojaan.

Asukasyhdistyksessä on puheenjohtajan mukaan tällä hetkellä innostunutta porukkaa ja sen vuoksi haluttiin kokeilla, miten kyläjuhla toimisi myös Lahdessa.
– Uskoimme toki, että ihmiset lähtevät mukaan hyvän mielen tapahtumaan.
Oli ilo nähdä entisiä anttilanmäkeläisiä kyläjuhlassa. Moni myös vieraili uudistetussa koulurakennuksessa, jossa toimintansa aloittaa Lahden ruotsinkielinen koulu sekä päiväkoti.

Kyläjuhlia varten valmistui myös kartta Anttilanmäestä.
– Siihen oli sijoitettu kaikki kyläjuhlien tapahtuma pisteet ja muut historialliset merkittävät kohteen alueelta.

Petri Görman

Isä Roi Huhtikangas: Perhepuistossa riittää lapselle tekemistä ja ihmeteltävää

Roi Huhtikangas vierailee Launeen perhepuistossa poikansa Hugon kanssa usein.


Roi Huhtikangas vierailee Launeen perhepuistossa poikansa Hugon kanssa usein.
– Pojan kanssa olemme leikkineet täällä varsin paljon tämän kesän aikana.
Huhtikangas on iloinen siitä, että lahtelaisille lapsille on rakennettu ilmainen ja turvallinen leikkipuisto, jossa nuorisokin viihtyy.
– Tämä alue on suunniteltu hyvin. Täällä on toimintaa eri-ikäisille lapsille.

Isä tuo poikansa mielellään perhepuistoon, koska poika pääsee purkamaan siellä ylimääräiset energiavaransa.
– Pääsen aina illalla kotona helpommalla, kun päivällä on leikitty kunnolla perhepuistossa.

Neljävuotias Hugo Kasper Huhtikangas on vauhdikas veijari, jonka mielestä parasta perhepuistossa on liukumäet.
– Sieltä saa kovat vauhdit. Siitä minä tykkään.
– Eikä tämä perhepuisto vielä niin vanha ole. Se on vasta 30-vuotias.

Perhepuistosta voi olla ylpeä

Aaro, Esa ja Tuulia Lehtonen ovat Launeen perhepuiston vakiovieraita.
– Perhepuisto on monipuolinen alue ja se tarjoaa eri-ikäisille monenlaista viihdykettä, Esa Lehtonen toteaa.

Lehtonen uskaltaa päästää poikansa vapaasti leikkimään, koska uudet liukumäet ovat turvallisia ja kumiasfaltti suojaa liukumäkien alla pienimpiä perhepuiston leikkijöitä.
– Tästä paikasta olen lahtelaisena todella ylpeä.

Tuulia Lehtosen mielestä puistoalue on turvallinen sekä siisti.
– Poika löytää täältä aina monenlaista tekemistä kavereiden kanssa ja heillä on yleensä hyvä säpinä päällä.

Viisivuotias Aaro Lehtosen mielestä kaikki laitteet ovat perhepuistossa kivoja.
– Haluaisin olla täällä aina pidempään kuin isä tai äiti.

Vetovoimainen paikka

Etelälahtelainen Seppo Toivonen toimi järjestyksenvalvojana Launeen perhepuiston 30-vuotiasjuhlassa. Sen lisäksi mies on lahtiopas.
– On hienoa kertoa oppaana, millaisia palveluja Lahdessa järjestetään lapsille ja nuorille.

Toukokuusta lähtien perhepuiston parkkipaikka täyttyy Toivosen mukaan vieraskuntalaisten täyttämistä linja-autoista.
– Kaikki lahtelaiset eivät tajua, millainen helmi perhepuisto oikein on.

Lahtiopas muistuttaa, että puistoalueeseen kuuluu myös monipuolinen arboretum.
– Se on upea paikka sellaiselle ihmiselle, joka tutkii luontoa sen monelta eri kantilta.

Petri Görman

Asukasaktiivi Tuula Koskela: Enemmän yhteisöllisyyttä kerrostaloasumiseen

Kuva: Aimo Kolu on asunut Kivikatu 6:ssa 45 vuotta ja Heikki Laine muutti sinne vuonna 2004.


Keijupuistossa Kivikatu 6:n asukkaat järjestivät Sirkkojen tanssi -tapahtuman omalla kotipihallaan heinäkuun viimeinen päivä. Hyvän mielen tempauksessa tarjolla oli musiikkia, pullakahvit ja rohkeimmat saivat maistaa kuivatettuja sirkkoja.

– Olemme sitä ikäpolvea, joka on aina tehnyt kaikkea yhdessä. Sosiaalinen elämä ja vanha kunnon suomalainen yhteisöllisyys kuuluu myös tämän vuosituhannen kerrostaloasumiseen, asukasaktiivi Tuula Koskela toteaa.

Tapahtuman puuhanainen Tuula Koskelan vastuulla oli kahvinkeitto.

Luonnonkauniilla paikalla olevassa Kivikatu 6:ssa on 54 asuntoa. Keijupuiston kerrostaloalue on rakennettu 1970 -luvun alussa.

– Tässä on yksi kerrostalo, mutta kaksi pihaa. Viimeisen lomaviikon kunniaksi halusimme järjestää positiivishenkisen tapahtuman kaikille asukkaille.

Koskela oli jo keväällä puhunut naapurin rouvan kanssa, että silloin järjestetään Sirkka-juhlat, kun hän löytää jostakin rapeita sirkkoja.

– Muutama viikko sitten löysin kotiseutuni lehden välityksellä sirkkafarmin Rengosta. Innostuin heti löydöstä ja sen jälkeen aloimme puuhaamaan tapahtumaa.

Musiikista vastasi Eksyksissä -orkesteri

Mukava asuinalue

– Olen asunut täällä jo neljä vuotta. Tunnen itseni jo keijupuistolaiseksi. Tällä alueella senioreillakin on mahdollisuus liikkua helposti, koska korkeuseroja ei ole lainkaan.
– Täällä asuu ihania ihmisiä ja palvelut ovat lähellä.

Heikki Laine on asunut Keijupuistossa jo 15 vuotta.

– Muutimme omakotitalosta kerrostaloon aikoinaan. Minä olen viihtynyt täällä hyvin, vaikka aluksi hieman epäilin, millaista kerrostalossa on asua.

Urheilumies Laine haluaa myös perinteistä suomalaista yhteisöllisyyttä kerrostaloyhteisöön.

– Haluan olla aina pelinrakentaja tehdä yhteisen hyvän eteen työtä.

Laine muistuttaa, että Suomessa asuu maailman onnellisin kansa, vaikka sitä ei aina uskoisi.

– Yhteisöllisyys on katoavaa kansanperinnettä ja siksi tällaiset kesäjuhlat ovat positiivinen asia. Ihmisiä pitää saada liikkeelle ja innostaa.

Petri Görman

Lähikuvassa Kortteliliigan primus motor Jake Ropponen

Jake Ropponen on Lahden kortteliliigalle samanlainen ikoini kuin Jyrki Kangas oli Porin Jazzeille. Hän on aina valmis kuin partiopoika vastailemaan Lahden kortteliliigaa koskeviin kysymyksiin.

Pähkinänkuoressa Kortteliliiga tarkoittaa lähes 4000 aktiivijäsentä, joiden keski-ikä vaihtelee 15 – 75 vuoteen. Mukana on yli 400 joukkuetta ja vuositasolla matseja pelataan yli 5000. Lajivalikoimassa on lähes kaikkea paitsi kyykkää ja curlingia. Nappasimme kopin tästä 50-vuotisjuhlia järjestävästä ikiliikkujasta ja utelimme, missä Kortteliliigassa mennään.
Näin Mr. Kortteliliiga vastasi.

1. Millaisia vaikeuksia oli 50 vuotta sitten, kun käynnistitte Lahden Kortteliliigan?
– Kaikki oli tietysti uutta ja hieman outoakin verrattuna vanhakantaiseen urheilutoimintaan, joten pieniä hankausia oli tietysti pelipaikkojen saamisessa ja ehkä myös ”pelaajapolitiikassa”, mutta onneksi toiminnan kautta luottamusta alkoi pikkuhiljaa löytyä. Toki joskus kaupungin liikuntalautakunta antoi meille oikein huomautuksen liian ahkerasta kenttien käytöstä.

2. Millaisella budjetilla aloititte ja paljonko se on tällä hetkellä?
– Varmaan alkuvuosina muutamia satoja markkoja, vuodelta 1974 löytyy virallinen tieto, että menot olivat 4710 markkaa (nykyrahan arvossa noin 750 euroa). Tällä hetkellä vedämme menojen osalta noin 300 000 euron luokassa. Valtaosa tästä on tietysti vain kauttakulkevaa rahaa, sillä keräämme joukkueilta halli- ja kenttävuokrat ja maksamme ne sitten eteenpäin.

3. Kuinka paljon jäseniä on mukana aktiivitoiminnassa ja monessa lajissa kilpaillaan?
– Tänä päivänä lajitarjonnassa on 12 eri lajia ja vuositasolla jäsenmaksun maksaa noin 4000 jäsentä. Yhdellä jäsenmaksulla saa pelata kaikkia lajeja.

4. Millaiseksi koet oman roolisi Lahden Kortteliliigassa tänään?
– No, aika aktiivinen fiilis on päällä. Olen ollut toiminnassa mukana aina kultaiselta 1970-luvulta saakka ja käynyt läpi kaikki yhdistystoiminnan roolit, joten kokemusta löytyy, mistä voi ammentaa. Lapset ovat jo lentäneet maailmalle ja rakas vaimokin on kohtuullisen suopea liiga-ajatukselle, joten joskus voi vetää sitten vähän pitempääkin settiä. Tykkään haasteista ja
koe kaiken muun lisäksi työni aika luovana, pääsee sopivasti kehittämään aina uusia juttuja.

5. Kuinka paljon vapaaehtoisia on mukana toiminnassa?
– Lajit pyörivät aika pitkälti jaostojen kautta. Näissä talkoissa on mukana noin 50 aktiivia. Toinen aktiiviryhmä, jonka panosta ei koskaan arvosteta liikaa, on joukkueiden vetäjät, jotka omalla pyyteettömällä panoksellaan mahdollistavat kaikkien muiden liikunnan. Hatunnosto heille kaikille!

6. Mikä on toiminnassa vaikeinta ja onko kaupungin tuki riittävä?
– Yleisellä tasolla haasteellisinta on kohtuutasoisten suorituspaikkojen löytäminen. Henkilökohtaisella tasolla haasteet liittyvät ajankäyttöön. Kaupungin tuki on tavallaan ikuisuuskysymys. Olen sitä mieltä, että rahallisen tuen voisi jopa jättää pois, JOS kaupunki huolehtisi perusliikuntapaikkojen kunnosta ja pystyisi tarjoamaan niitä urheiluseurojen käyttöön kohtuuhinnalla.

7. Miten aiot itse osallistua juhlallisuuksiin?
– No, omalla tavallani olen osallistunut bileisiin jo viimeiset puolivuotta. Kaikki huipentuu lauantaina ja edessä on varmasti vilkas sekä tapahtumarikas päivä. Ehdottomasti käyn ostamassa ainakin kaksi arpaa ja osallistun juhlakulkueeseen vanha pelipaita päällä. Iltajuhliin tullaan vaimon kanssa ja odotan kuulevani monta hyvää tarinaa korttelissa pelaamisesta.

Juhani Melanen

Marjatta Vauhkonen: Hyvät liikuntalaitteet houkuttelevat ja motivoivat ihmiset liikkeelle

kuva: Liipolalaiset seniorinaiset rakastavat terveysliikuntaa ja sen vuoksi he kokoontuvat monitoimitalo Liipolan Onnin piha-alueella kerran viikossa.


Lahden kaupunki aloitti Liipolan monitoimitalo Onnin pihalla senioreille suunnatun jumppatuokion kesäkuun alussa. Lomien ajan aktiivinen senioriryhmä on harjoitellut itseohjautuvasti, koska vakituinen ohjaaja on viettänyt kesälomaa. Liipolassa asuva Marjatta Vauhkonen on opastanut heinäkuun ajan aktiivista senioriryhmää.
– Parhaimmillaan jumpparyhmässämme on ollut 20 harrastajaa, Vauhkonen kertoo.

Vauhkosen mukaan senioriryhmä päätti yhdessä, että loma-aikana pitää myös aktiivisesti harrastaa liikuntaa.
– Saimme hyvän opastuksen alkukesästä verryttelyyn ja meistä jokaisella on nyt käyttökokemusta erilaisista laitteista. Nautimme yhdessäolosta ja liikunnasta.

Senioriryhmän kesäkauden puuhanaisena toimivan Vauhkosen mukaan monitoimitalon liikuntalaitteet ovat ahkerassa käytössä Liipolassa.
– Meille senioreille yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on sellainen asia, jonka olemme oppineet jo lapsuudessamme.

Liikunnanopettajana työskennellyt Vauhkonen on opastanut kesän aikana senioreita aina pyydettäessä.
– Jos joku on halunnut neuvoja, niin minä olen auttanut.

Monitoimitalon pihalla oleva liikuntalaitteet saavat ison kiitoksen Vauhkoselta.
– On erittäin tärkeää, että ihmisille on yhteisöllistä tekemistä. Liikuntalaitteet voivat käyttää eri-ikäiset ihmiset. Jokaisen ihmisen omavastuu omasta terveydestä korostuu tulevaisuudessa ja siksi on hyvä, että kaupunki mahdollistaa ihmisten liikkumisen.
– Hyvät liikuntalaitteet houkuttelevat ja motivoivat ihmiset liikkeelle.

Senioreiden liikuntapiiri kokoontuu monitoimitalo Liipolan Onnin pihalla joka tiistai klo 10.30.

Aune Heino:
Liikunta ja sosiaaliset suhteet antavat virtaa senioreille

Aune Heino käy kerran viikossa jumppaamassa Liipolan monitoimitalo onnin pihalla yhdessä senioriryhmään kanssa. Karjalalaistaustainen 96-vuotias tehopakkaus haluaa olla mukana kaikenlaisessa sosiaalisessa toiminnassa, koska hän ei halua olla omassa kodissaan yksin.
– Sauvakävely on yksi harrastuksistani ja nyt odotan jo elokuun alkua, koska haluan päästä vesijumppaan Saksalan uimahalliin.

Aune Heino on 96 -vuotias tehopakkaus, joka liikkuu joka päivä. – Liikunta pitää kehon ja mielen virkeänä, Heino sanoo.

Vetreän seniorin voi nähdä sauvakävelylenkillä useamman kerran viikossa.
– En minä varsinaisesti vapaa-ajalla käy monitoimitalon pihalla jumppaamassa, mutta joskus saatan innostua näyttämään vierailleni, kuinka hienot laitteet meille on Liipolaan hankittu.

Heino kertoo hoitaneensa yli 20 vuotta mehiläisiä ja saaneensa niin paljon pistoksia itseensä, että hänen ahkera ja energinen olotila johtuu siitä.
– Suosittelen liikuntaa myös nuoremmille ihmisille. Monipuolinen liikunta pitää kehon ja mielen virkeänä.

Heino muutti vuonna 1988 Sammatista Lahteen. Sammatissa kauppamatka oli 7,5 kilometriä, mutta Lahdessa se on enää 500 metriä.
– Ystävät ja tuttavat ihmettelivät, miksi maalaistyttö muutti kaupunkiin. Minä olen kuitenkin viihtynyt täällä todella hyvin. Harrastusmahdollisuuksia on täällä paljon ja minä haluan olla monessa toiminnassa mukana.

Petri Görman

Emäntä Vuokko Nieminen Vapaaehtoistyö houkuttelee yleensä juuri eläkkeelle jääneitä ihmisiä

Kuva: Vuokko Nieminen on ollut vapaaehtoisena emäntänä Liipolan seurakuntakeskuksessa jo 18 vuotta. – Nyt olisi oikea hetki löytää uusi emäntä tähän vapaaehtoistyöhön. Minä kyllä perehdytän uuden ihmisen tähän työhön, Nieminen lupaa.


Palveluryhmä Laune eli Parla on järjestänyt keskiviikkolounaita Liipolan seurakuntakeskuksella vuodesta 1993 lähtien.
–  Ilman vapaaehtoisia lounaita ei voitaisi järjestää. Meillä vapaaehtoiset tekevät koko lounaan. Meillä ei siis ole palkattua emäntää, diakonissa Tarja Klami kertoo.

Keskiviikkoisin Liipolan seurakuntakeskuksessa on 4-5 vapaaehtoistyöntekijää
– Tällä hetkellä listoillamme 12 vapaaehtoista ja muutama silloin tällöin erityislounaisiin osallistuva.

Vapaaehtoisia tarvitaan koko ajan lisää, jotta vuoroja tulisi vähän harvempaan tahtiin kullekin.
– Jotkut tekevät vuoroja melkein joka keskiviikko ja jotkut harvemmin. Periaate on se, että jokainen ottaisi vuoroja silloin, kun itselle sopivaa tulla vapaaehtoistöihin.

Tällaisen vapaaehtoistyön täytyy olla mukavaa, eikä sitä saa tehdä hampaat irvessä.
– Nyt varsinkin olisi tarve vapaaehtoiselle ammattikokille, joka pystyisi ottamaan vastuuta ruoan valmistuksesta.
– Vapaaehtoiset saavat syödä työvuorollaan ilmaiseksi hyvän ja maittavan lounaan.

Vapaaehtoistyöstä jää hyvä mieli

Vuokko Nieminen on ollut vapaaehtoisena emäntänä Liipolan seurakuntakeskuksessa jo 18 vuotta.
– Ehkä tämä vapaaehtoistyö on minun ikäpolveni juttu, Nieminen toteaa.

Vapaaehtoistyöhön lähdetään Niemisen mukaan yleensä silloin, kun jäädään eläkkeelle.
– Ihmiset kaipaavat sosiaalisia suhteita sekä merkityksellistä tekemistä.

Pitkäaikaiselle emännälle on tärkeää, että hän lähtee kerran viikossa pois kodistaan auttamaan kanssakulkijoitaan.
– Itse olen mukana vapaaehtoistoiminnassa, koska haluan auttaa ja tehdä hyödyllistä työtä. Täällä käy paljon sellaisia ihmisiä, jotka tunnen lähes 20 vuoden ajalta.

Uutta emäntää haetaan

Nieminen uskoo, että vapaaehtoiselle yhteisruokailulle on sosiaalinen tarve myös tulevaisuudessa.
– Täällä on mahdollista seurustella tuttavien kanssa ja sen päälle on mahdollisuus nauttia hyvästä ruoasta. Valmistamme asiakkaillemme monipuolisesti kala- ja liharuokia. Kesällä syömme hieman kevyemmin ja sen vuoksi olemme valmistaneet paljon keittoruokia tänä kesänä.

Liipolan seurakuntakeskuksessa ruokailee kesäaikaan noin 50 ihmistä.
– Talvella täällä saattaa ruokailla 70-80 ihmistä.

Nieminen haluaisi jättää emännän työt jo nuoremmille ja sen vuoksi diakoniatyö etsii parhaillaan uutta emäntää Liipolaan.
– Tähän työhön pitää olla hyvä motivaatio. Minä haluan auttaa ruokalajien suunnittelussa myös tulevaisuudessa. Haluan vain keittiöstä pois. Rahastuksen ja tilityksen voin hoitaa myös jatkossa.
– Lounas maksaa työttömille ja eläkeläisille 4 € ja muille 6,50 €

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011