Kaupungin ilmanlaatututkimus kummastuttaa Launeella: Opastakaa meitä, kuinka puut poltetaan oikein

Entinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Matti Kauppila on asunut Launeella jo neljän vuosikymmenen ajan omakotitalossa. Hän lämmittää omakotitaloaan kuivilla koivupuilla erityisesti talvella.
– Tässä talossa on hella ja kaksi muuria, joilla saamme tämän omakotitalon talvella mukavan lämpimäksi. Sen lisäksi minulla on sähkölämmitys, Kauppila toteaa.

Kauppila ihmettelee suunnattomasti viikko sitten julkaistua tutkimusta, kuinka virkamiesten tekemien tulkintojen mukaan omakotitalojen puulämmitys pilaa eniten ilmaa Launeella.
– Parhaillaan rakennetaan kehätietä keskelle kahta omakotialuetta Etelä-Lahdessa. Halutaanko omakotitalon omistajat syyllistää ilmansaastuttajiksi autojen pakokaasupäästöjen sijaan?

Kaavoitusasioista perillä oleva Kauppila myös pohtii, että haluaako kaupunki rakentaa Launeelle tulevina vuosikymmeninä lisää uusia kerros- ja rivitaloja.
– Sillä tavalla olisi helppo uusia Launeen jo hieman vanhentuvaa rakennuskantaa. Saattaa olla, että virkamiehet ovat meitä paremmin perillä näistä tulevaisuudensuunnitelmista.

Launeella paljon vuokratontteja

– Lahden kaupunki on nostanut paljon tonttien vuokria Launeella. Uudet tonttien vuokrahinnat ovat olleet joillekin ihmisille liian korkeita.

Kauppila ihmettelee, kuinka launeelaisten puunpoltosta saatiin valtakunnallinen uutinen.
– Tiedän, että mittaustuloksia tämän asian tiimoilta on vielä vähän Suomessa. Haluan, että kaupungin virkamiehet kertovat nyt meille, kuinka voimme tehdä asiat paremmin tulevaisuudessa.

Kehätie avataan liikenteelle kahden vuoden päästä ja sen jälkeen sieltä kulkeutuvat ilmansaasteet ja pakokaasut läheisille omakotialueille.
– Haluan ehdottomasti tarkemmat selvitykset tuloksista.

Julkinen liikenne parantaisi ilmaa

– On totta, että ilma seisoo varsinkin keväällä ja kesällä Launeen yllä ja silloin sieltä on mahdollista mitata suuriakin hiukkaspitoisuuksia.

Kauppila toivoo, että joukkoliikenteen avulla Launeen alueen ilmanlaatua voitaisiin parantaa.
– Etelä- Lahden alueella liikkuu päivittäin tuhansia autoja ja sieltä ne suurimmat saastepäästöt myös tulevat.

Parhaillaan lahtelaiset virkamiehet pohtivat linja-autoliikenteen uusia runkolinjoja.
– Kaavoituksellisesti ja joukkoliikenteen näkökulmasta lahtelaiset virkamiehet ovat olleet aina kaksinaamaisia. Haluamme olla kunniahimoinen ympäristökaupunki, mutta konkreettiset teot eivät oikein puhu sen asian puolesta.

Kehätien myötä ilmansaasteet leviävät läheisille omakotialueilla.
– Pohjavesien pintoja on myös manipuloitu Launeella ja emme tiedä, kuinka uusi kehätie vaikuttaa niiden elämään.



Lahden kaupungin mittausinsinööri Kaarina Kähäri:

Puun pienpolttoa tutkittu vähän

Lahden kaupungin mittausinsinööri Kaarina Kähärin mukaan Suomessa ei ole kovin laajasti mitattu vielä puun pienpolton aiheuttamia PAH-pitoisuuksia ulkoilmassa. Launeen alueella toteutettu mittaus oli ensimmäinen Lahden seudulla.
– Suomessakaan ei ole kovin laajasti mitattu vielä puun pienpolton aiheuttamia PAH-pitoisuuksia ulkoilmassa.

Pääkaupunkiseudulla on tehty eniten mittauksia
Nyt Lahdessa mitatut pitoisuudet olivat Kähärin tietojen mukaan korkeampia kuin pääkaupunkiseudulle samaan aikaan mitatut tulokset.
– Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kuitenkaan näin lyhyestä mittausjaksosta voi vetää ja siksi mittauksia jatketaankin tänä vuonna ja ensi vuonna. Lisäksi pyrimme jatkamaan tulevina vuosina mittauksia myös muilla Lahden seudun omakotitaloalueilla.

Liikennehaittoja ja puunpolttoa ei saa sekoittaa

Tällä tutkimuksella ei haluta Kähärin mielestä viedä huomiota pois liikenteen aiheuttamista haitoista ilmanlaatuun.
– Liikenteen päästöjen aiheuttamia vaikutuksia ilmanlaatuun olemme mitanneet useilla mittausasemilla jopa vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi Launeelle perustettiin jatkuvatoiminen mittausasema vuonna 2000, missä mitataan typen oksidien pitoisuuksia ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia Uudenmaan kadun varrella.

Vuosi sitten toteutettu PAH-mittaus sisältyi ilmanlaadun yhteistarkkailusopimukseen Lahden ja Hollolan kanssa.
– Sopimuksen mukaisesti seuraamme ilmanlaatua yhdessä Lahden kaupungin, Hollolan kunnan ja sellaisten yritysten kanssa, joiden toiminnasta aiheuttaa päästöjä ilmaan. Miksi tulitte ulos juuri nyt tämän asian kanssa?

Ei vain launeelaisten ongelma

Tämä mittaus tehtiin Launeella, koska se on aika laaja omakotitaloalue, jossa oletettiin olevan intensiivistä pienpolttoa.
Kähärin mukaan voi olettaa, että samanlaisia alueita löytyy Suomesta lukuisia muitakin.
– Mittauksia on vaan tehty niin vähän, ettei alueita voi verrata toisiinsa. Kaikkien tulisijojen käyttäjien pitäisi polttaa puuta mahdollisimman puhtaasti ja hyvällä hyötysuhteella.

Mittaus tehtiin viime talvena ja keväänä. Sen jälkeen virkamiehet pohtivat Lahdessa, kuinka mittausdataa kannattaisi analysoida.
– Tarjosimme dataa kahdelle alueen oppilaitokselle opinnäytetyön tekemiseen. Helsingin yliopistosta löytyi opiskelija Janne Auranen, joka teki kandidaattityönsä mittausaineistosta.

Lisäksi päätimme tehdä raportin tuloksista, jota voivat kaikki asiasta kiinnostuneet käyttää.
– Tämä prosessi vei sen verran aikaa, että viime lämmityskausi oli jo loppunut. Halusimme tiedot julki lämmityskauden aikana, jotta ihmisillä on tuoreessa muistissa tulisijojen käyttö. Koska tulokset olivat noin korkeita, meillä on lakisääteinen velvoite julkaista nämä tulokset.

Mittaukset jatkuvat

– Hankimme nyt mittauskalustoa Lahden kaupungin rakennus- ja ympäristövalvonnan käyttöön. Edellinen mittaushan teetettiin kilpailutuksen jälkeen Ilmatieteen laitoksella.

Tämän vuoden aikana on tarkoitus pystyttää pysyvämpi mittausasema suunnilleen samalle paikalle, jossa ensimmäinen mittauskin tehtiin.
– Mittaamme koko ensi vuoden, jolloin saamme tavoitearvoon verrannollisen vuosikeskiarvon. Kun nähdään tuloksia, tehdään suunnitelma, kuinka siitä eteenpäin toimitaan.

Laune on maastonmuodoiltaan inversioherkkää aluetta.
– Siellä saattaa olla varinkin talvisaikaan sellaisia tilanteita, että ilman epäpuhtaudet eivät pääse laimenemaan. Alueella saattaa olla tyyntä ja maanpinnan lähellä ilman lämpötila on matalampi kuin sen yläpuolella olevan ilmamassan.

Lahden seudulla on tällaisia alueita sen vuoksi, että kaupunki sijoittuu Salpausselän harjujen maastoon.
– Lahden keskusta on esimerkiksi toinen tällainen inversioherkkä alue.


Muurari Heikki Hauhia:
Koivu on paras puu omakotitalon lämmitykseen

Muurari Heikki Hauhia on rakentanut kymmeniä takkoja. Hän muistuttaa, että lämpöarvoltaan paras puu lämmitykseen on koivu.
– Koivu on tiukkasyinen puu ja se palaa myös pitkään. Haapa ja leppä ovat höttöpuita, jotka eivät lämmitä yhtä hyvin kuin koivupuut.

Launeella on paljon omakotitaloja, joissa on vielä vanhoja pönttö- ja leivinuuneja.
– Vajaa pesällinen puita on hyvä määrä lämmitykseen yhdellä kertaa. Omakotitaloa ei kannata lämmittää puilla kahta kertaa enempää edes kovien pakkasten aikana.

Muurari Hauhia muistuttaa, että tulisija ei välttämättä kestä tolkutonta lämmittämistä.
– Sytyttäminen kannattaa tehdä aina tuohella. Maitotölkit ja muuta muovipintaiset tavarat eivät kuulu takkaan tai muuhun tulisijaan.

Suomalaiset osaavat polttaa puita järkevästi

Launeella lapsuutensa viettänyt Hauhia tietää, että Etelä-Lahdessa on talvella kovemmat pakkaset kuin muualla kaupungissa.
– Launeella ilma seisoo myös ajoittain.

Muurari sanoo suoraan, että yksikään naapuri ei kuole hiukkaspäästöihin, jos omakotitalon takassa poltetaan kuivaa puuta.
– En ymmärrä, miksi virkamiehet ja media hyökkäävät launeelaisia omakotitalon omistajia vastaan pienhiukkaspäästömittauksillaan.

Uunit ja takat eivät ole roskanpolttolaitoksia.
– Sinne kuuluvat vain kuivat suomalaiset puut. Jos piipusta tulee ulos valkoista savua, niin kaikki asiat ovat silloin onnistuneet omakotitalon lämmityksessä hyvin.

Launeella ja Patomäessä on vielä jonkin verran pönttöuuneja käytössä.
– Kovilla pakkasilla pönttöuuni pitää myös ison talon lämpimänä, jos se lämmitetään kahdesti päivän aikana. Useammin sitä ei saa lämmittää.


-Petri Görman-

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

2 thoughts on “Kaupungin ilmanlaatututkimus kummastuttaa Launeella: Opastakaa meitä, kuinka puut poltetaan oikein

  1. Mihin voi ilmoittaa niistä taloista missä piipusta tulee niin pahanhajuista savua ettei ulkona voi liikkua?

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari

ARTIKKELIT

Keskusta, Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattavat kohtuullista valtuustotukea
Kirjailija ja metsätalousinsinööri Juha Inovaara: Halusin tallentaa metsäteollisuuden murrosajat jälkipolville
Lahtelaiset demarit ja kokoomuslaiset ovat myötämielisiä valtuustotuelle
Kirjailija Raija Oranen: Lukijan täytyy saada pala ikuisuutta
Elä terveesti, mutta mistä löytyy apu sairaalle?
Pro Lahti -ryhmän Kalle Aaltonen: Huumeongelma pitäisi reilusti myöntää, eikä vain lakaista sitä maton alle
Mirva Illi-Lampio: Perhekahvilat ovat tärkeitä vertaistuellisia kohtaamispaikkoja
Harri Tele: Vintage-ihmiset ovat tietoisia kuluttajia, joille tavaran laatu merkitsee paljon
Kaupunginjohtaja Pekka Timonen: Lahdessa tilakeskus pohtii, miten palvelut ja tilat sopivat toiminnallisesti yhteen
Muusikko Vesa Haaja: Pääesiintyjät soittaa hyväntuulista rillumareikeskikaljakuppilajazzbillyä
Terve ikääntyminen ja elämäntavat Miestenpiirissä
Toimitusjohtaja Jukka Anttonen: Uudenpellonkadun kevyenliikenteenväylästä on tehty jo suunnitelma
Seppo Raiski: Laune oli koululaiselle paras kasvuympäristö Lahdessa 1970 -luvulla
Rauno Alenius: Olen seurannut kehätien rakentamista tarkasti
Asukasaktiivi Aila Harmaala: Haluamme vain esteettömän mahdollisuuden liikkua
Launeen lähiklinikka kriittisessä tarkastelussa
Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen Jani Oravala : Tasaiselle kumirouhealustalle olisi käyttöä
Isännöitsijä Eero Vesanen: Elementeistä osa vaihdetaan uusiin Luhtikadulla
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia: Kyläjuhla houkutteli kaupunkilaiset Anttilanmäelle
Isä Roi Huhtikangas: Perhepuistossa riittää lapselle tekemistä ja ihmeteltävää
ARKISTO