Toimitusjohtaja Jukka Anttonen: Uudenpellonkadun kevyenliikenteenväylästä on tehty jo suunnitelma

Kuva: Lahden Talojen toimitusjohtaja Jukka Anttonen


Omalähiö kertoi kaksi viikkoa sitten ilmestyneessä lehdessä, kuinka Uudenpellonkadun senioritalon asukkaat ovat kiukkuisia siitä, että esteettömyyskysymykset erityisesti kerrostalon piha- ja katualueella ovat edelleen hoitamatta, vaikka talo valmistui jo vuosi sitten. Toimitusjohtaja Jukka Anttonen Lahden Talot Oy:stä haluaa vastata nyt esitettyihin epäkohtiin.

–  Saadun palautteen perusteella Lahden Talot on selvittänyt mahdollisuutta rakentaa Uudenpellonkadulle kevyenliikenteenväylän ja siitä on tehty suunnitelma. Suunnitelma on esitetty Lahden kaupungin rakennusvalvonnalle ja asia on kaupungin käsittelyssä, Anttonen kertoo.

Anttonen ei ota kantaa siihen, että onko mahdollista rakentaa senioritalon parkkipaikan ja hoivakoti Kultakaaren päästä yhteys puistoalueelle, koska se on naapurikiinteistön omistajan asia.
– Tästä asiasta päättää naapuritontin omistaja.

Kesällä 2018 valmistunut kohde on lähtökohtaisesti normaali asuinkerrostalo, jossa on kuitenkin erilaisilla tilankäyttöön, tekniikkaan ja palveluihin liittyvillä ratkaisuilla helpotettu ikääntymisen mukanaan tuomia asumisen rajoitteita.
– Talo herätti jo rakennusvaiheessa suurta kiinnostusta ja on ollut koko ajan käytännössä täyteen vuokrattu osoittaen, että tämän tyyppiselle konseptille on tarvetta.

Kohde toteuttaa periaatetta, jonka mukaan ihmisten tulisi ikääntyessäänkin asua aina ensisijaisesti kotona.
– Tähän perustuen asuin- ja yhteistentilojen mitoituksessa on otettu huomioon esimerkiksi pyörätuolin käytettävyys ja myös muu väljempi mitoitus.

Erikoisvarusteina talossa on muun muassa apuvälinevarasto latauspisteineen, sähköisesti avautuvat ulko-ovet, kiintokalusteiden erikoismitoitus ja sijoittelu sekä tehostettu valaistus.
– Talon it-ratkaisut mahdollistavat muun muassa henkilöseurantajärjestelmän käytön. Kodinhoito-, terveydenhoito- ja ruokahuoltopalveluja kohteessa tarjoaa yhteistyökumppanimme Aurio Hoiva, jolta asukkaat voivat hankkia suoraan tarvitsemiaan palveluja.

Asiakaspalaute ensiarvoisen tärkeää

– Talon suunnittelussa on otettu huomioon piha-alueen suojaisuus sekä turvallisuus ja yhteiset oleskelupaikat ovat sijoitettu sisäpihalle pois liikennöitävän kadun vierestä.

– Yleisten katualueiden suunnittelu ja ylläpito eivät ole Lahden Talojen päätettävissä, mutta olemme vieneet osaltamme palautetta kyseisille vastuutahoille.

– Asiakaspalaute on meille ensiarvoisen tärkeää ja sen kautta pystymme kehittämään palvelujamme entistä asiakaslähtöisimmiksi. Olemme saaneet senioritalosta erittäin paljon myös positiivista palautetta.
Paras yhteydenpitofoorumi omistajan ja asukkaiden välillä on talon asukastoimikunta, jonka kanssa olemmekin käyneet aktiivista vuoropuhelua asumiseen ja talon käytettävyyteen liittyvissä kysymyksissä.

Petri Görman

Aiheeseen liittyvä artikkeli:
https://www.omalahio.fi/2019/08/asukasaktiivi-aila-harmaala-haluamme-vain-esteettoman-mahdollisuuden-liikkua/

 

Seppo Raiski: Laune oli koululaiselle paras kasvuympäristö Lahdessa 1970 -luvulla

kuva: Tämä kahdeksan oppilaan ryhmä aloitti Suomen ensimmäisen kokeiluperuskoulun ensimmäisellä luokalla vuonna 1969. Kuvassa ovat Seppo Raiski, Seija Hänninen, Jouni Behm, Anni Kukkanen, Jaana Paasonen, Pirjo Heikkinen ja Juha Behm


– Tällä porukalla emme ole tavanneet aikaisemmin. Porukka on kasattu ensimmäisen luokan koulukuvan perusteella, Seppo Raiski kertoo.

Launeen kokeiluperuskoulun vuonna 1969 aloittaneet ekaluokkalaiset kokoontuivat muistelemaan menneitä Launeen parakkikouluun 6.9.
– Siitä on jo 50 vuotta, kun tämän porukan koulutie alkoi.

Raiski toteaa hymy huulessa, että he ovat myös ensimmäinen ikäpolvi, joka on omaksunut vapaan kasvatuksen.
– Nyt peruskoulussa on jo ties kuinka mones vapaan kasvatuksen omaksunut sukupolvi ja meininki on jo todella vapaata.

Ensimmäisenä koulupäivänä Raiskin äiti ei saanut edes saattaa poikaa kouluun.
– Ihan itse kävelin Lähteen kentän vieressä sijainneelta taloltamme Launeen koululle.

Lähteen koulu olisi ollut Raiskin lähikoulu, mutta poika halusi uuteen ja isoon kouluun opiskelemaan.
– Minulla oli vain 1,5 kilometrin koulumatka.

Laune oli Raiskin mukaan paras kasvuympäristö koululaiselle 1970 -luvulla.
– Kesällä pelasimme jalkapalloa Lähteen kentällä ja talvella luistelimme. Emme juurikaan viihtyneet sisällä. Ulkona oli aina jotain kivaa puuhastelemista ja kaikki pojat urheilivat jatkuvasti.

Koulurakennus oli mielettömän iso

– Muistan ensimmäisestä koulupäivästä sen, että koulun pihalla oli paljon lapsia. Koulurakennus vaikutti mielettömän isolta, vaikka meillä oli se pieni ekaluokkalaisten siipi, Pirjo Heikkinen muistelee.

Vielä 1960 -luvun lopulla äidit hoitivat lapsiaan kotona ja sen vuoksi Heikkinen ei ollut ennen peruskoulun ensimmäistä luokkaa päivähoidossa.
– Muistan, kuinka paljon odotin, että pääsen peruskouluun.

Heikkisen perhe asui Mäntsäläntiellä ja sieltä pienen ekaluokkalaisen tytön oli käveltävä koululle.
– Launeenkadulla liikenne oli vilkasta siihen aikaan ja siellä oli kapeat jalkakäytävät.

Launeen peruskoulusta on Heikkiselle jäänyt paljon ystäviä, joita hän vieläkin tapaa yli 50 vuotta myöhemmin.
– Saimme elää tasa-arvoisen lapsuuden. Tällä alueella lähes kaikki olivat kotoisin vaatimattomista perheistä. Äidit ompelivat lapsilleen vaatteita ja A-hallista haettiin halpoja farkkukankaita kotiin.

Heikkisen mukaan uusi koulu on moderni ja hieno.
– Uskon, että siinäkin on omat haasteensa. Minä aion vierailla heti uudessa Lähteen monitoimitalossa, kun se on mahdollista.

Petri Görman

Rauno Alenius: Olen seurannut kehätien rakentamista tarkasti

Kuva: Rauno Alenius ja Mika Sandvik kertoivat, että oli mielenkiintoista nähdä, missä vaiheessa kehätien rakentaminen nyt etenee.


Lahden eteläisen kehätien työmaalla järjestettiin opastettuja kiertoajeluja lauantaina. Ihmiset pääsivät ensimmäisen kerran seuraamaan kehätietien rakentamista työmaa-alueella. Aamulla klo 10 jo useita satoja ihmisiä jonotti vuoroaan pikkubussiin ja kiertoajelulle.

Projektijohtaja Janne Wikström arvioi, että yli 700 ihmistä vieraili työmaa-alueella.
– Se oli positiivinen yllätys meille rakentajille, että ihmiset olivat näin sankoin joukoin kiinnostuneita kehätien rakennusprojektista.

Wikström kertoo, että kiertoajelua oli toteuttamassa neljä minibussia.
– Kieroajelut päättyivät paljon luvattua myöhemmin lauantaina, koska halusimme ihmisten pääsevät katsomaan kehätietä. Viimeinen kierros päättyi, kun kello oli reippaasti yli iltapäivä viiden.

Lahtelainen Rauno Alenius on seurannut tarkasti Lahden eteläisen kehätien rakentamista.
– En asu kehätien läheisyydessä, mutta tämä on sen verran iso rakennusprojekti, että se näkyy koko kaupunkialueella.

Alenius on tyytyväinen siitä, että vaarallisten aineiden kuljetus siirtyy pois kaupunkialueelta.
– Toivon, että uusille teollisuusalueille syntyy sellaisia työpaikkoja, jotka oikeasti työllistävät ihmisiä.

Tieprojektia tarkasti seurannut Mika Sandvik oli myös mukana kiertoajelulla lauantaina.
– Uskon, että kehätie on hyvä asia Lahdelle.

Sandvik kertoo, että kehätien rakentaminen on näyttänyt mielenkiintoiselta.
– Siksi lähdin mukaan katsomaan, miltä työmaalla näyttää puolessa välissä rakennusprojektia.

Molemmat miehet myhäilivät tyytyväisinä 45 minuutin kiertoajelun pääteeksi.
– Tämä kannatti kokea ja nähdä. Kyllä tästä vielä hyvä tie tulee

Petri Görman

kuva: Ensimmäiseksi linja-autot suuntasivat kilometrin pituiseen Liipolan tunneliin.

kuva: Patomäen kentälle alle sijoittuvalla tunnelityömaalla työt etenevät aikataulujen mukaisesti.

Kuva: Ajokadun silta

Asukasaktiivi Aila Harmaala: Haluamme vain esteettömän mahdollisuuden liikkua

kuva: Uudenpellon senioritalossa asuvat Hilkka Reinikainen ja Aila Harmaala haluvat lähiympäristöstään esteettömän sekä turvallisen, jotta siellä voi huoletta liikkua.


Lahden Talot Oy:n senioritaloa Uudenpellonkatu 1:ssä Launeella markkinointiin kaksi vuotta sitten positiivisin saatesanoin.
Markkinointimateriaaleissa todettiin, että senioritalossa ja sen lähialueilla voi liikkua esteettömästi. Todellisuus on ollut kuitenkin toisenlainen.

– Kerrostalo sopisi paremmin urbaaneille liikkuville ihmisille kuin liikuntarajoitteisille senioreille. Tämän talon suunnittelussa ei ole huomioitu senioreiden tarpeita, jotka liikkuvat päivittäin apuvälineiden kanssa, asukasaktiivi Aila Harmaala toteaa.

Senioritalo on rakennettu kapealle tontille, eikä kerrostalon päästä ole kulkuyhteyttä Kaarikadulle.
– Jos lähdemme ostoksille Launeen Citymarketiin tai Prismaan, niin joudumme kiertämään puoli taloa ympäri.

Harmaalan mukaan Uudenpellonkadulla on liian korkeat katukivet ja sen vuoksi rollaattorilla liikkuvat seniorit eivät pääse ajoneuvoillaan jalkakäytävälle.
– Periaatteessa sähköisillä rollaattoreilla ei saa liikkua ajotiellä. Poliisi voi halutessaan kirjoittaa aina sakon, jos näin tapahtuu.

Pihasuunnittelu unohtunut täysin

Uudenpellonkadun senioritalo on aivan hoivakoti Kultakaaren vieressä. Senioritalo on rakennettu umpioksi, jossa esteetön ja joustava liikkuminen on mahdotonta.
– Talvella piha on äärimmäisen liukas ja sen hoitaminen oli kuluneen talven aikana luokatonta.

Asukasaktiivi Harmaalan mukaan muutama seniori kaatui, osa pahasti, viime talven aikana senioritalon piha-alueella.
– Esimerkiksi talon pääty, josta siirrytään Uudenpellonkadulle, oli koko talven ajan äärimmäisen liukas. Keväällä lumien sulaessa vesi kuljetti maa-aineksen pois ja piha oli tältä kohtaa epätasainen

Lahden talot Oy korjasi useiden huomautusten jälkeen ongelmakohtaa senioritalon päädyssä, mutta se ei ole vieläkään kunnossa.
– Siltä kohtaa piha-alue on epätasainen ja kalteva ja siellä on sen vuoksi vaarallista liikkua erilaisten apuvälineiden kanssa.

Polviin ja niskaan vaurioita

Lahtelainen Hilkka Reinikainen muutti senioritaloon iloisin mielin vuosi sitten, mutta hän on pettynyt siihen, kuinka senioreita oikein kohdellaan.
– Olemme useampaa kertaan informoineet isännöitsijää sekä Lahden Talot Oy:n edustajia taloyhtiömme ongelmakohdista. Minulle on jäänyt sellainen tunne, että meitä ei oikein haluta kuunnella.

Vain autoilijoiden tarpeet on huomioitu Reinikaisen mukaan tämän senioritalon suunnitteluvaiheessa.
– Heti kun tämä meidän kerrostalo valmistui, niin esteetön yhteys hoivakodin nurkalta läheiselle puistoalueelle suljettiin. Meille olisi tärkeää, että pääsisimme liikkumaan, koska aika moni meistä kykenee vielä kuitenkin liikkumaan.

Reinikainen loukkaantui viime helmikuussa, kun hän liukastui senioritalon piha-alueella.
– Molemmat polvet ja niska vaurioituivat tässä onnettomuudessa. Tämän tapaturman johdosta käyn vieläkin erilaisissa hoidoissa.

Muutostyöt eivät maksa maltaita

Sekä Aila Harmaala että Hilkka Reinikainen toivovat, että asukkaiden pienet muutosehdotukset toteutuisivat jo lähitulevaisuudessa.
– Emme vaadi kovin paljon, mutta haluamme vielä liikkua tässä kauniissa lähiympäristössä ja käydä myös kaupassa turvallisesti.

Molemmat naiset ihmettelevät, että miksi Uudenpellonkadun senioritalossa ja sen lähiympäristössä ei ole huolehdittu esteettömyydestä, vaikka asiasta on puhuttu paljon julkisuudessa viimeisen 10 vuoden aikana.
– Ei meitä saa kohdella näin välinpitämättömästi, naiset toteavat.

Petri Görman

Launeen lähiklinikka kriittisessä tarkastelussa

Kuva: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen


Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä kertoi maanantaina, että sen tulos on painumassa jopa 40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi tänä vuonna. Yhtymä aloitti aiemmin elokuussa yt-neuvottelut, joiden seurauksena se tavoittelee 15 miljoonan euron säästöjä tälle ja ensi vuodelle.
Yhtymähallitus siunasi maanantaina esityksen ja sen mukaan tulevan vuoden budjetti laaditaan 3,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Konsulttiyhtiö tekee parhaillaan palveluverkkoselvitystä hyvinvointiyhtymälle ja sen ennakoidaan valmistuvan syyskuun loppuun mennessä. Myös Lahden kaupungin sote-kiinteistöistä tehdään selvitys.
– Launeen lähiklinikka saatetaan lakkauttaa selvityksen jälkeen. Vaikka päätöstä ei vielä ole, niin tämä kiinteistö on jo sen ikäinen, että sen saneeraaminen maksaisi liian paljon tässä taloudellisessa tilanteessa, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen toteaa.

Puheenjohtaja ei ihmettele, että launeelaiset saattavat reagoida asiaan ja kerätä nimiä lähiklinikan puolesta.
– Muutin Asemantaustaan lähelle Launetta vuosi sitten ja tästä on helppo kävellä tai matkustaa linja-autolla esimerkiksi kaupunginsairaalaan. Lähiklinikoita sulkemalla on mahdollista palvella lahtelaisia ihmisiä arkisin pidempään pääterveysasemalla kaupunginsairaalassa toivottavasti laadukkaammin.

Lempisen visioissa pääterveysasemalla olisi mahdollista saada sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita myös iltaisin.
– Hyvinvointiyhtymän taloutta on nyt oikaistava erittäin rankalla tavalla. Kahden vuoden aikana on ajauduttu tähän tilanteeseen, kun siellä on toimeenpantu valitettavan vähän tehostamisohjelmia.
Palveluverkkoa olisi pitänyt karsia jo aiemmin

– Nyt joudumme tekemään todella ilkeitä ratkaisuja.

Yli 4 miljoonan investoinnit odottavat

Puheenjohtaja Lempinen toteaa, että Launeen lähiklinikan talotekniikka pitäisi uusia perusteellisesti, koska rakennus on jo 30 vuotta vanha.
– Kiinteistön pitäisi tehdä yli 4 miljoonan euron remontti arvioiden mukaan.

Lähiklinikalta on vain kaksi kilometriä matkaa Lahden pääterveysasemalle kaupunginsairaalaan ja siellä on kaikki tilat uusittu.
– Nyt pohdimme sitä, mikä olisi tässä tilanteessa tarkoituksenmukaisin ja toimivin ratkaisu.

Kaupunginsairaalalla suurin osa tiloista on vajaakäytössä osan päivästä.
– Sen vuoksi nyt tulee painetta pienemmille lähiklinikoille, varsinkin Launeelle.

Erikoissairaanhoito toimii

Lempinen mursi pohjeluunsa viikkoa ennen juhannusta Anopin kesäpaikan tutussa pihaympäristössä.
– Voin rehellisesti sanoa, että kyllä meillä erikoissairaanhoito toimii. Pääsin itse hoitoon suhteellisen nopeasti, vaikka onnettomuus tapahtui viikonloppuna.

Lempisellä ei ole ollut tähän kesään mennessä koskaan kipsiä jalassa, mutta nyt hän on tämänkin asian suhteen yhtä kokemusta rikkaampi. Tutuksi tulivat liikuntarajoitteisuus ja esteetön kulku.
– Nyt Päijät-Hämeen alueella tulee rakentaa palveluketjut siten, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen tapahtuu siten, että asiakas tai potilas saa oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa tarvitsemaansa hoitoa. Sosiaalipuoli pitää kulkea käsi kädessä tässä.

Myös hallinnon päällekkäisyyttä tulisi Lempisen mukaan purkaa.
– Organisaatiorakennetta tarkastellaan ja muutetaan yt-menettelyn yhteydessä. Meillä on olemassa mm. ICT-järjestelmiä, sähköisiä ja liikkuvia palveluita, joita tulisi hyödyntää tehokkaammin.

Lahdessa on uudistettu pääterveysasema, johon on keskitetty paljon erilaista sote-toimintaa.
– Sen monipuolinen hyödyntäminen tulee olla peruslähtökohta jo lähitulevaisuudessa. Tehoja on haettava mieluummin seinistä kuin tekevistä käsistä.

Joustoa palveluaikoihin

– Kaupunginsairaala on täyden palvelun pääterveysasema. Se voisi aivan hyvin olla auki arkisin kello 8-18, Lempinen pohtii.

Ammattiyhdistysaktiivina toiminut Lempinen kertoo kuulleensa huhua, että syksyn työehtosopimuskierroksella Lääkäriliitto olisi myös näyttämässä vihreää valoa joustavammille työvuoroille.
– Jos lääkärit työskentelisivät kahdessa vuorossa päivän aikana, niin silloin tietääkseni olisi mahdollisuus ottaa enemmän potilaita vastaan.

Hyvinvointiyhtymän ja alueen kuntien tulisi panostaa tulevaisuudessa lastensuojelussa ja päihdetyössä ennakoivaan toimintaan.
– Olen varma siitä, että ennalta ehkäisevään työhön panostamalla saisimme isoja tehokkuuksia aikaan. Jonkun tulisi ottaa omistajuus ja pallo kunnolla haltuun uudenlaisen toimintamallin kehittämisessä. Tällaiselle työlle tulee antaa suuri painoarvo jatkossa.

– Se on aivan selvää, että käsittämättömät budjettiylitykset johtuvat siitä, että toiminnallistamiset on näyttäytynyt leväperäisesti aikataulutetulta ja suunnitelmallisuus on ontunut pahasti. Kaipaan toimivaa muutoshaluista organisaatiota ja muutoksen tekijöitä joka johtamisen tasolla. Kehittämisen ja muutoksen siemen on olemassa yhtymässä. Tehtävällä useampi vuotisella muutosohjelmalla tullaan vastaamaan kehittymiseen ja tehostamiseen suunnitelmallisesti.

Petri Görman

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen Jani Oravala : Tasaiselle kumirouhealustalle olisi käyttöä

kuva: Emilia Salonen ja Ville Kettunen kävivät poniajelulla.


Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen perinteistä koko perheen kesätapahtumaa vietettiin viime viikon sunnuntaina. Kaikille alueen asukkaille, mutta erityisesti lapsille oli suunniteltu kaikenlaista mukavaa puuhaa Ilonankadun leikkipuiston alueelle. Lapsia kiehtoivat erityisesti Sipi-pellen ilmapallotemput. Myös poniajelulle halusi jokainen lapsi ja lapsenmielinen.

Nikkilän asukas- ja omakotiyhdistyksen sihteeri Jani Oravala kertoo, että tasaiselle kumirouhepohjalle olisi käyttöä Ilonankadun puistoalueella.
– Siellä on järjestetty puistojumppaa ja kumirouhealusta olisi turvallinen leikkialusta myös lapsille. Olisi mukava saada myös Nikkilään ulkoliikuntavälineitä.

Nikkiläläiset lapsiperheet odottavat jo, että koululaisten parakkielämä päättyy.
– Ensi syksynä koululaiset pääsevät uuteen kouluun ja uusiin oppimisympäristöihin.

Lahden eteläisen kehätien rakennusprojekti on edennyt nopeammin kuin oli suunniteltu ja se saa kiitosta asukas- ja omakotiyhdistyksen ihmisiltä.
– Liipolan tunnelin räjäytykset ovat jo ohi. Maansiirtotyöt ovat myös suunniteltua aiemmin valmiina. Siihen olemme tyytyväisiä.

Petri Görman

Isännöitsijä Eero Vesanen: Elementeistä osa vaihdetaan uusiin Luhtikadulla

kuva: Isännöitsijä Eero Vesanen sanoo, että Luhtikadulla viimeinen tulipalossa kärsinyt asunto on saneerattu asuinkelpoiseksi maaliskuun alkuun mennessä.


–  Olemme aikatauluttaneet saneerausprojektin niin, että tulipalon vuoksi evakossa olevat asukkaat eivät joutuisi olemaan liian pitkään pois omasta kodistaan, isännöitsijä Eero Vesanen toteaa.

Suunnittelut katon, julkisivun ja huoneistojen osalta ovat käynnissä ja ne valmistuvat syyskuussa.
– Tämän jälkeen alkaa suunnittelutyöt palaneiden ja vesivahingoista kärsineiden asuntojen osalta.

Isännöitsijän mukaan vakuutusyhtiön mielipide oli, että likaisesta sammutusvedestä pahoin kastuneet elementit on vaihdettava saneerauksen yhteydessä.
– Nokea ei ole helppo poistaa villamateriaalista ja sen vuoksi Luhtikadulla joudutaan vaihtamaan elementit ainakin E- ja D-rapun kohdalta.

Kattorakenteet saadaan Luhtikadulla kuntoon ensimmäisenä ja sen jälkeen puretaan telineet.
– Näiden toimenpiteiden jälkeen tulipalossa vaurioituneet elementit pudotetaan alas ja vaihdetaan uudet tilalle.

Putkistojen linjasaneeraus aloitettu

Asunto-osakeyhtiö Liipolan kartanossa oli päätetty viikkoa ennen kohtalokasta tulipaloa, että kerrostalon putkistoihin tehdään linjasaneeraus.
– Nyt tämä työ pääsi tulipalon vuoksi liikkeelle suunniteltua aiemmin.

Tällä hetkellä Luhtikadulla tulipalossa kärsineessä kerrostalossa ahertava Polygon on mitannut kosteudet ja aloittanut jo huoneistojen purkutyöt
– Vakuutusyhtiö on tyhjentänyt niiden osakkeenomistajien asunnot, joilla oli kotivakuutus. Osa asukkaista on joutunut tyytymään sukulaisapuun siivouksessa, koska voimassa olevaa kotivakuutusta ei ole ollut.

Useissa tulipalossa vaurioituneissa asunnoissa vaihdetaan kaikki lattia-, maali- ja seinäpinnat.
– Purkutyöt näiden osalta on tehty ja asuntojen kuivatusprosessi on jo käynnissä.

Ensimmäiset pääsevät jouluksi kotiin

– Kosteusmittauksista vastanneet työmiehet ovat kertoneet, että ensimmäiset asunnot on mahdollista saada kuntoon jo jouluksi. Lupauksia kotiinpääsystä ei voi antaa, mutta tavoitteena on, että maaliskuuhun mennessä.

Isännöitsijän kertoo, että vielä ei kuitenkaan tiedetä kuka asentaa kaapistot, maalaa seinäpinnat ja rakentaa huoneistot asuinkuntoon.
– Tästä asiasta tarjouskierros on menossa ja vastaukset saadaan aikaisintaan lokakuussa.

Ensimmäisen kuukauden aikana saneerausprojekti ole kokenut yhtään takapakkia.
– Heinäkuussakaan ei onneksi satanut vettä ja me onnistuimme suojamaan pahasti palaneen kattorakenteen hetkessä.

Petri Görman

Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Silja Kostia: Kyläjuhla houkutteli kaupunkilaiset Anttilanmäelle

Ensimmäinen Anttilanmäen kyläjuhla onnistui Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistyksenpuheenjohtajan Silja Kostian mukaan yli odotusten.
– Palaute kyläjuhlista on ollut positiivista.

Sää oli myös suosiollinen kyläjuhlille.
– Sen vuoksi Anttilanmäellä vieraili lähes 3000 ihmistä.

Puheenjohtaja muistuttaa, että kukaan ei laskenut väkimäärää vaan se on päätelty jaettujen karttojen perusteella.
– Toki monille ruokapisteille muodostui jonoja, mutta niihinkin suhtauduttiin ymmärtäväisesti.

Kumpulan kyläjuhlat esimerkkinä

Kumpulan kyläjuhlat Helsingissä ovat olleet esimerkkitapaus Anttilanmäen uudelle tapahtumalle.
– Toinen innoituksen lähde oli onnistunut kesäteatterikokemus viime kesältä, jonka seurauksena asukasyhdistys kartutti hieman kassavarojaan.

Asukasyhdistyksessä on puheenjohtajan mukaan tällä hetkellä innostunutta porukkaa ja sen vuoksi haluttiin kokeilla, miten kyläjuhla toimisi myös Lahdessa.
– Uskoimme toki, että ihmiset lähtevät mukaan hyvän mielen tapahtumaan.
Oli ilo nähdä entisiä anttilanmäkeläisiä kyläjuhlassa. Moni myös vieraili uudistetussa koulurakennuksessa, jossa toimintansa aloittaa Lahden ruotsinkielinen koulu sekä päiväkoti.

Kyläjuhlia varten valmistui myös kartta Anttilanmäestä.
– Siihen oli sijoitettu kaikki kyläjuhlien tapahtuma pisteet ja muut historialliset merkittävät kohteen alueelta.

Petri Görman

Isä Roi Huhtikangas: Perhepuistossa riittää lapselle tekemistä ja ihmeteltävää

Roi Huhtikangas vierailee Launeen perhepuistossa poikansa Hugon kanssa usein.


Roi Huhtikangas vierailee Launeen perhepuistossa poikansa Hugon kanssa usein.
– Pojan kanssa olemme leikkineet täällä varsin paljon tämän kesän aikana.
Huhtikangas on iloinen siitä, että lahtelaisille lapsille on rakennettu ilmainen ja turvallinen leikkipuisto, jossa nuorisokin viihtyy.
– Tämä alue on suunniteltu hyvin. Täällä on toimintaa eri-ikäisille lapsille.

Isä tuo poikansa mielellään perhepuistoon, koska poika pääsee purkamaan siellä ylimääräiset energiavaransa.
– Pääsen aina illalla kotona helpommalla, kun päivällä on leikitty kunnolla perhepuistossa.

Neljävuotias Hugo Kasper Huhtikangas on vauhdikas veijari, jonka mielestä parasta perhepuistossa on liukumäet.
– Sieltä saa kovat vauhdit. Siitä minä tykkään.
– Eikä tämä perhepuisto vielä niin vanha ole. Se on vasta 30-vuotias.

Perhepuistosta voi olla ylpeä

Aaro, Esa ja Tuulia Lehtonen ovat Launeen perhepuiston vakiovieraita.
– Perhepuisto on monipuolinen alue ja se tarjoaa eri-ikäisille monenlaista viihdykettä, Esa Lehtonen toteaa.

Lehtonen uskaltaa päästää poikansa vapaasti leikkimään, koska uudet liukumäet ovat turvallisia ja kumiasfaltti suojaa liukumäkien alla pienimpiä perhepuiston leikkijöitä.
– Tästä paikasta olen lahtelaisena todella ylpeä.

Tuulia Lehtosen mielestä puistoalue on turvallinen sekä siisti.
– Poika löytää täältä aina monenlaista tekemistä kavereiden kanssa ja heillä on yleensä hyvä säpinä päällä.

Viisivuotias Aaro Lehtosen mielestä kaikki laitteet ovat perhepuistossa kivoja.
– Haluaisin olla täällä aina pidempään kuin isä tai äiti.

Vetovoimainen paikka

Etelälahtelainen Seppo Toivonen toimi järjestyksenvalvojana Launeen perhepuiston 30-vuotiasjuhlassa. Sen lisäksi mies on lahtiopas.
– On hienoa kertoa oppaana, millaisia palveluja Lahdessa järjestetään lapsille ja nuorille.

Toukokuusta lähtien perhepuiston parkkipaikka täyttyy Toivosen mukaan vieraskuntalaisten täyttämistä linja-autoista.
– Kaikki lahtelaiset eivät tajua, millainen helmi perhepuisto oikein on.

Lahtiopas muistuttaa, että puistoalueeseen kuuluu myös monipuolinen arboretum.
– Se on upea paikka sellaiselle ihmiselle, joka tutkii luontoa sen monelta eri kantilta.

Petri Görman

Asukasaktiivi Tuula Koskela: Enemmän yhteisöllisyyttä kerrostaloasumiseen

Kuva: Aimo Kolu on asunut Kivikatu 6:ssa 45 vuotta ja Heikki Laine muutti sinne vuonna 2004.


Keijupuistossa Kivikatu 6:n asukkaat järjestivät Sirkkojen tanssi -tapahtuman omalla kotipihallaan heinäkuun viimeinen päivä. Hyvän mielen tempauksessa tarjolla oli musiikkia, pullakahvit ja rohkeimmat saivat maistaa kuivatettuja sirkkoja.

– Olemme sitä ikäpolvea, joka on aina tehnyt kaikkea yhdessä. Sosiaalinen elämä ja vanha kunnon suomalainen yhteisöllisyys kuuluu myös tämän vuosituhannen kerrostaloasumiseen, asukasaktiivi Tuula Koskela toteaa.

Tapahtuman puuhanainen Tuula Koskelan vastuulla oli kahvinkeitto.

Luonnonkauniilla paikalla olevassa Kivikatu 6:ssa on 54 asuntoa. Keijupuiston kerrostaloalue on rakennettu 1970 -luvun alussa.

– Tässä on yksi kerrostalo, mutta kaksi pihaa. Viimeisen lomaviikon kunniaksi halusimme järjestää positiivishenkisen tapahtuman kaikille asukkaille.

Koskela oli jo keväällä puhunut naapurin rouvan kanssa, että silloin järjestetään Sirkka-juhlat, kun hän löytää jostakin rapeita sirkkoja.

– Muutama viikko sitten löysin kotiseutuni lehden välityksellä sirkkafarmin Rengosta. Innostuin heti löydöstä ja sen jälkeen aloimme puuhaamaan tapahtumaa.

Musiikista vastasi Eksyksissä -orkesteri

Mukava asuinalue

– Olen asunut täällä jo neljä vuotta. Tunnen itseni jo keijupuistolaiseksi. Tällä alueella senioreillakin on mahdollisuus liikkua helposti, koska korkeuseroja ei ole lainkaan.
– Täällä asuu ihania ihmisiä ja palvelut ovat lähellä.

Heikki Laine on asunut Keijupuistossa jo 15 vuotta.

– Muutimme omakotitalosta kerrostaloon aikoinaan. Minä olen viihtynyt täällä hyvin, vaikka aluksi hieman epäilin, millaista kerrostalossa on asua.

Urheilumies Laine haluaa myös perinteistä suomalaista yhteisöllisyyttä kerrostaloyhteisöön.

– Haluan olla aina pelinrakentaja tehdä yhteisen hyvän eteen työtä.

Laine muistuttaa, että Suomessa asuu maailman onnellisin kansa, vaikka sitä ei aina uskoisi.

– Yhteisöllisyys on katoavaa kansanperinnettä ja siksi tällaiset kesäjuhlat ovat positiivinen asia. Ihmisiä pitää saada liikkeelle ja innostaa.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

syyskuu 2019

elokuu 2019

kesäkuu 2019

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011