Eurovaaliehdokas Alettin Basboga: Kuulun siihen ikäpolveen, joka on päässyt nauttimaan Euroopan unionin hyvistä päätöksistä

Kuva: Alettin Basboga on yksi harvoista lahtelaisista ehdokkaista Eurovaaleissa


Lahtelainen yrittäjä Alettin Basboga on sosialidemokraattisen puolueen puoluevaltuuston jäsen. Puoluejohto pyysi miestä mukaan europarlamenttivaaleihin ja sen vuoksi kiertää parhaillaan aktiivisesti eri puolilla Suomea.
– Ei minulla ollut mitään syytä kieltäytyä ehdokkuudesta. Olen nähnyt sen verran paljon maailmaa tähän ikään mennessä, että haluan antaa kokemukseni ja verkostoni käyttöön päätöksentekijänä europarlamentissa.

Turkkilaistaustaisen Basbogan mielestä Turkkia ei saa eristää eurooppalaisen yhteistyön ulkopuolelle.
– Turkki on ollut portti Eurooppaan kautta historian ja se on ollut sillä tavalla merkityksellisessä asemassa suhteessa Eurooppaan vuosisatojen ajan.

Sen europarlamenttiin pyrkivä Basboga myöntää reilusti, että Turkissa olisi tehtävä paljon uudistuksia ennen kuin valtio olisi valmis integroitumaan Eurooppaan intensiivisemmin.
– Itse kuulun siihen ikäpolveen, joka on päässyt nauttimaan Euroopan unionin hyvistä päätöksistä. Minä olen ostanut asunnon ja maksanut asuntolainaa pois halpojen korkojen aikana. Siitä olen myös iloinen, että lapseni saavat matkustaa vapaasti eri puolilla Eurooppaa.

Ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa jokainen

– Lahdessa on tehty paljon työtä ilmastonmuutoksen hyväksi. On hienoa, että emme tuota enää energiaa kivihiilellä vaan olemme niin sanotusti hiilineutraali energiantuottaja.

Jokainen kansalainen voi vaikuttaa ympäristöasioihin omilla henkilökohtaisilla kulutuspäätöksillään.
– Suomessa tulkitaan joskus liian tiukasti Euroopan unionin säätämiä direktiivejä esimerkiksi ympäristöasioissa.

Eurovaaliehdokas muistuttaa, että on hyvä olla ympäristökysymyksissä realisti.
– Suomessa on paljon ympäristöosaamista. Sen vuoksi voimme tehdä paljon hyvää kouluttamalla muita yhteisön valtioita ympäristöasioissa. Se on myös ympäristöteko, jos viemme tätä osaamista Euroopan ulkopuolelle.

Kontrolloitu maahanmuutto saa kannatusta

– Tiedän sen itse kokemuksesta, että paras keino on auttaa ihmisiä konfliktialueilla. Meillä tulee olla yhteinen näkemys maahanmuutosta Euroopassa ja sen pitää olla kontrolloitua. Muutoin eurooppalaisilta loppuu voimavarat hoitaa tätä ongelmaa.

Euroopan raja-alueilla on Basbogan mukaan tällä hetkellä miljoonia pakolaisia, jotka tarvitsevat apua.
– Jos joku valtio avaa rajansa, niin meillä on Euroopassa yhtä suuri maahanmuuttajaongelmia kuin vuonna 2015.

Europarlamentaarikoksi haluava Basboga kannattaa kiintiöpakolaisjärjestelmää.
– Silloin tiedämme, ketä Eurooppaan saapuu. Tämä järjestelmä takaa sen, että ne ihmiset, jotka apua tarvitsevat saapuvat Eurooppaan kokonaisina perheinä.

Työperäinen maahanmuutto saa myös eurovaaliehdokkaan kannatuksen.
– Suomessa väestö ikääntyy ja sen vuoksi tarvitsemme tänne lisää työntekijöitä. Myös silloin voimme päättää, ketä tänne otamme.

Huoltovarmuuteen suurempi huomio

– Huoltovarmuus pohdituttaa minua henkilökohtaisesti paljon. Siitä puhutaan liian vähän.
Monipuolinen sekä kansallisesti merkittävä maatalous on osa huoltovarmuutta.
– Emme saisi olla riippuvaisia liian paljon naapurimaan energia- tai ruokatuotannosta.

Osa kansallista huoltovarmuutta on se, että koko Suomi pidetään asuttuna.
– Se ei ole suomalaisen yhteiskunnan etu, että väestö pakkautuu Etelä-Suomeen. On surullista katsoa, kuinka maaseutumme autioituu.

Basboga ei halua yhteistä armeijaa Euroopan unioniin, mutta yhteistyön lisäämistä hän kannattaa.
– Kyberturvallisuuden kehittämisessä suomalaisilla on paljon osaamista.

Lähiruokaan suurempi huomio

– Suosin perheenisänä ja yrittäjänä suomalaista lähiruokaa, vaikka sen on hieman kalliimpaa. Haluan, että suomalainen lähiruoka menestyy myös tulevaisuudessa.

Elävä ja menestyvä maaseutu on kaikkien suomalaisten yhteinen etu.
– Omilla ostopäätöksillä on mahdollista tukea suomalaista lähiruoka tuotantoa. Itse ostan suomalaisia kurkkuja ja tomaatteja aina, kun se on mahdollista, vaikka ne ovat hieman kalliimpia.

Maanviljelijät tekevät raskasta työtä ja ostopäätöksillä voin osoittaa arvostukseni heitä kohtaan.
– Jos minulla on kotona vieraita muulta Euroopasta, niin heille on mukava tarjota maukasta kotimaista lähiruokaa.
– Suomalaiset raaka-aineet ovat olleet osa ravintolani menestystä. Siihen aion kiinnittää myös jatkossa huomiota.

Petri Görman

Taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen: Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla

kuva: Isä, poika ja tytär -näyttelyssä Honkasen perheen taidetta on esillä neljässä eri tilassa Lahden kaupungin entisellä taidemuseolla. – En ole koskaan tyrkyttänyt lapsilleni omia näkemyksiäni taiteesta. Olen nauttinut myös paljon heidän tähän näyttelyyn maalaamista töistä, taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen sanoo.


Isä, poika ja tytär -taidenäyttelyyn on mahdollistaa tutustua Lahden kaupungin entisessä taidemuseossa Vesijärvenkadulla toukokuun viimeiselle viikolle saakka. Taidenäyttelyssä on esillä yli 100 Honkasen taiteilijaperheen taideteosta. Näyttelyssä voi tutustua Honkasen taitelijaperheen maalauksiin sekä veistoksiin.
– Jokainen kokee maailman ja taiteen eri tavalla. Ja jokainen meistä luo tunnelman taideteokseen oman kokemuskenttänsä kautta, taidemaalari ja kuvanveistäjä Juhani Honkanen kertoo.

Maestro Honkasen mukaan näyttely on hänen taiteellinen matkakertomus 1970-luvulta aina tähän päivään saakka.
– Maalasin Pariisissa 1980-luvun alussa tauluja ja ne ovat tässä näyttelyssä esillä. Sen lisäksi näyttelyvierailla on mahdollista tutustua minun Valamo-sarjaan. Halusin, että ihmiset näkevät nyt sellaisia töitä, jotka eivät ole olleet esillä Honkalinnassa.

Honkanen on asunut Kuusamossa muutaman vuoden ajan ja hän on myös maalannut siellä ahkerasti.
– Kuusamossa maalatut työt eivät ole täällä esillä. Niitä varten aion järjestää näyttelyn uudella kotiseudullani, kun saan ateljeen valmiiksi.

”Maalaan paljon ulkona”

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta maisema- ja muotokuvataulut on maalattu ulkona. Asetelma on tietenkin maalattu ateljeessa.
Taidemaalari Honkasen mukaan ulkona oppii parhaiten maalaamaan, koska siellä on aina valmis malli taiteilijalle.
– Maisemataulu on siis minun maalaama dokumentoitu kuva todellisuudesta.

Honkanen ei halua kertoa, mikä hänelle on rakkain taulu.
– Jokaisessa taulussa on erilainen tunnelma. Myös valolla on suuri merkitys taiteilijan tulkinnassa.

Tapiola-maalaus syntyi siten, että taitelija Honkanen kuunteli Sibeliuksen musiikkia.
– Maalasin taulun sen kokemuksen perusteella, jonka sain Sibeliuksen musiikista.

Kuusamon kaupunki tilasi Juhani Honkaselta Sulo ja karhu -patsaan. Se paljastettiin viime syksynä.
– Voin rehellisesti sanoa, että olen saanut tästä patsaasta todella paljon kiitosta. Se tuntuu vieläkin olkapäissä.

”Inspiraatio maalaamiseen löytyi uudestaan”

– Löysin monen vuoden tauon jälkeen inspiraation maalaamiseen vuosi sitten. Olen aivan spontaanisti maalannut uudenlaisia tauluja, kuvataiteilija Manja Piela kertoo.

Kuvataiteilijan uudet taideteokset nähneet ihmiset ovat sanoneet, että ne ovat positiivisia ja toivoa antavia maalauksia.
Tähän näyttelyyn Piela on tuonut esille vain uusia töitä.
– Maalasin vuoden aikana yli 20 uutta taulua ja suurin osa niistä on esillä tässä näyttelyssä. Kolmiosainen kokonaisuus, jossa on mansikka, mustikka ja vadelma-asetelma on minun henkilökohtainen suosikkini omista uusista maalauksista.

Useasti taiteilija Piela maalaa taustan töissään abstraktiksi ja moderniksi.
– Haluan kuitenkin usein esittävän elementin joko kukkia tai hedelmiä, taideteoksen keskiöön.

Pielan mukaan jokaisella heistä on aivan erilainen tyyli tehdä taidetta.
– Jere maalaa aina fiilispohjalta ja hänen töissään värimaailma näyttelee aina isoa roolia. Isän tauluista Pariisissa maalatut maisemakuvat ovat parhaita. Ne puhuttelevat minua aina uudelleen.

Näyttelyyn on vapaa pääsy ja siellä on yli 100 Honkasen taiteilijaperheen maalausta tai veistosta esillä.
– Esimerkiksi isän Perun maalaukset eivät ole olleet aiemmin esillä ja ne on maalattu jo 7 vuotta sitten.

Taiteilijaelämää takana kohta 20 vuotta

Taidemaalari Jere Honkanen aikoo järjestää vuoden päästä syksyllä Honkalinnassa näyttelyn, jossa on esillä tauluja hänen 20 vuotta kestäneeltä taidemaalarin uralta.
– Tässä näyttelyssä on esillä minun hieman vanhempaa tuotantoa.

Nuorempi Honkanen on maalannut varsin paljon kuutamoaiheisia taideteoksia.
– Kuutamomaalausta olen treenannut varsin pitkään. Siinä on tärkeintä tallentaa hetki. Mystisen yötunnelman tallentaminen on vaikea taiteenlaji.

Honkanen kehuu, että entisen taidemuseon tiloissa on kuitenkin loistava valaistus, jossa varsinkin kuutamotaulut pääsevät esiin oikealla tavalla. Maaseudun tulevaisuus -näyttely on taidemaalari Jere Honkasen kahden vuosikymmenen pituisen taitelijauran välietappi ja se on esillä Honkalinnassa syksyllä 2020.
– Se on surullinen, mutta hieno näyttely. Silloin on esillä kantaa ottavia tauluja. Olen maalannut varsin paljon autiotaloja vuosien varrella.
Myös puhdasta ja hienoa suomalaista luontoa maalaan aina mielelläni.

Petri Görman

Päivi Peltonen: Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä

Kuva: Jokimaan biokaasulaitoksen ympäristöluvan kuulemistilaisuus keräsi paikalle yli 100 asiasta kiinnostunutta asukasta


Jokimaan biokaasulaitoksen ympäristöluvan kuulemistilaisuus oli Jokimaan ravikeskuksessa 7.5. Kuulemistilaisuus kiinnosti erityisesti Tuomenojan ja Oksasen alueella asuvia ihmisiä. Tilaisuuteen osallistui yli 100 asiasta kiinnostunutta paikallista asukasta.
– Asemakaavan tarkoituksena on ollut Jokimaan ravikeskuksen toiminnan tarkastelu ja hevosurheilualueen kehittämisen mahdollistaminen.

Asemakaavassa sallitaan hevosenlantaa käyttävän lämpölaitoksen toteuttamisen. Biokaasulaitoksesta ei ole puhuttu kaavoituksen yhteydessä, Kyläkunnantiellä asuva Päivi Peltonen kertoi asukkaiden kuulemistilaisuudessa Jokimaan ravikeskuksessa.
Peltosen saamien tietojen mukaan Lahden kaupungin kaavoitusarkkitehdillä Markus Lehmuskoskella ei ole ollut tietoa biokaasulaitoksesta, kun asemakaavaa on valmisteltu.
– Silloin on keskusteltu vain hevosenlannan hyötykäytöstä.

Ympäristöalalla työskentelevä Peltonen kertoi, että biokaasulaitoksen hajumallinnuksessa on käytetty Helsinki-Vantaan lentoaseman tuulidataa, eikä esimerkiksi Launeen havaintoasemalta saatavia paikallisia ja relevantteja arvoja.
– Lentoaseman tuulidata ei ole Etelä-Lahdessa vertailukelpoinen. Hajumallinnoksessa ei ole siis käytetty oikeaa tuulidataa.

Hakemuksen perusteella Peltoselle oli jäänyt sellainen käsitys, että monitoimihallissa olisi käytössä vain hajuhaittoja vastaan biosuodatin.
– Sekä aktiivihiili- ja biosuodin on käytettävissä monitoimihallissa, projektipäällikkö Janne Ekholm totesi.

Ympäristöasiantuntija Peltosen mukaan on hyvä, että hajuhaittoja ehkäistään kahdella eri tavalla.
– Jos biokaasulaitoksen hajuhaittoja poistaisi vain biosuodin, niin sen käytössä olisi paljon haasteita. PH-arvojen ja lämpötilojen tulisi pysyä jatkuvasti samalla tasolla laitoksen sisäpuolella.

Asukkaat tulisi myös huomioida

Tuomiojalla asuva Ilkka Halinen lähetti Lahden kaupungin virkamiehille terveiset, että biokaasulaitoksen lähialueella asuvia ihmisiä tulisi myös kuunnella.
– Asianosaisina tässä yhteydessä ovat kaikki ne ihmiset, jotka asuvat viiden kilometrin sääteellä mahdollisesta biokaasulaitoksesta.

Halinen muistutti, että ei se hajuhaitta rajoitu johonkin tiettyyn metrimäärään.
– Meistä jokainen on muuttanut alueelle ennen mahdollista biokaasulaitosta. Olemme sijoittaneet huomattavan summan pääomia koteihimme. Kyllä asukkaillakin on oltava oikeus mielipiteeseen.

Tuomenojalainen Halinen kysyi suoraan, että kenen mielestä on kiva saada biokaasulaitos takapihalleen.
– Tämä on ihan asiallista, että me valitamme, kun biokaasulaitosta suunnitellaan liian lähelle asuinaluetta.

Lupahakemus on vasta käsittelyssä

– Lupahakemus on vasta käsittelyssä ja sitä ei ole vielä käsitelty. Rakennus- ja ympäristölautakunta harkitsee vielä tätä asiakokonaisuutta, Lahden kaupungin ympäristöpäällikkö Tarja Laitinen sanoi.

Lautakunnassa päätetään, onko nyt osoitetulle paikalle mahdollista myöntää ympäristölupaa ja millä ehdoin.
– Haluamme, että otatte asiaan nyt kantaa. Tutustumme virkamiehinä vakavasti argumentteihinne ja pyrimme parhaamme mukaan vastaamaan niihin.

Lahden kaupungin ympäristösuojeluntarkastajan Elina Mäkelän mukaan samanlaista biokaasulaitosta ei ole missään muualla Suomessa.
– Tällaisesta laitoksesta ei ole olemassa kokemusperäistä tutkimustietoa sen vuoksi.

Kaupungingeodeetti Juha Helminen muisteli, että kaavoitusprosessin yhteydessä vuonna 2015 ei ollut puhetta biokaasulaitoksesta.
– Sen jälkeen keskustelut biokaasulaitoksen vasta alkoivat. Keskustelut aktivoituvat noin 1½ vuotta sitten.

Biokaasulaitoksen paikaksi suunniteltu alue on vielä Lahden kaupungin omistuksessa.
– Tätä hanketta on viety eteenpäin valtakirjalla. Minulla kaupungingeodeettina, eikä kaavoitusarkkitehti Lehmuskoskella ollut täyttä tietoa hankkeen sisällöstä. Sen vuoksi päädyimme tähän menettelytapaan, että haluamme keskustella ensiksi.

Helmisen mukaan virkamiehet tutkailevat poikkeuslupamenettelyn yhteydessä sitä, että onko hanke kaavanmukainen vai ei.
– Jos poikkeuslupamenettelyn ja ympäristölupamenettelyn jälkeen asia on hankkeen kannalta positiivinen, niin vielä sen jälkeen lautakunnan käsittelyyn.

Tästä ei aiheudu haittaa kenelläkään

Luvanhakijan puheenvuoron kuulemistilaisuudessa piti hankkeen projektipäällikkö Janne Ekholm.
– Tämä hanke lähti liikkeelle vuonna 2017 marraskuussa. Biokaasulaitoksen rakentamista lähdettiin selvittämään Hevosvoimia hevosenlannasta -hankkeen myötä.

Ympäristöministeri on ottanut tämän hankkeen esille sellaisena innovaationa, jolla voisi olla myös vientipotentiaalia.
– Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää tukea uusiutuvalle energialle. Heidän neuvostaan olemme hakeneet biokaasulaitoshankkeelle korotettua investointitukea.

Ekholmin mukaan biokaasulaitoksen takana on myös runsas joukko lahtelaisia poliitikkoja.
– Biokaasulaitos ei ole yksittäisen ihmisen yritys. Projektin takana ovat vastuulliset sijoittajat, jotka varmasti haluavat kantaa huolen siitä, että tästä ei aiheudu haittaa kenelläkään.

Biokaasulaitoksen päärahoittaja on Lahti Energia. Sen lisäksi mukana ovat Orimattilan lämpö sekä Jokimaan ravikeskus.
– Ensi viikolla kerromme, että tunnettu suomalainen polttoaineyhtiö on lähdössä myös mukaan tähän projektiin.


Jokimaan omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Partanen:
”En halua biokaasulaitosta takapihalleni”

Jokimaan omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Partanen myhäili tyytyväisenä Jokimaan biokaasulaitoksen kuulemistilaisuuden jälkeen.
– Yleisöstä en kuullut yhtään puolustavaa kommenttia biokaasulaitokselle, Partanen toteaa.

Partanen muistuttaa, että pääsääntöisesti keskustelijat arvostelivat biokaasulaitosta sekä Lahden kaupungin virkamiesten menettelytapaa tämän asian kanssa.
– Lupa-anomukset ovat lähteneet kaupungin virkamiesten käsittelyyn aika hatarin perustein.

Keskustelun aikana kävi ilmi, että biokaasulaitokseen ei ole pakko rakentaa viemäröintiä, vaikka siellä pestään kolme kuorma-autoa päivässä.
– Omakotirakentajat pakotetaan rakentamaan autotalliinsa vesipiste ja sen lisäksi niissä pitää olla öljynerotuskaivot ja muut viemäröinnit viimeisen päälle. Tällaiset ratkaisut kuulostavat todella oudoilta, Partanen kertoo.

Partasen mielestä oli naurettavaa, että Lahden kaupungin ympäristölupapäällikkö Tarja Laitinen yritti rajoittaa ihmisten puheenvuorot kahteen minuuttiin.
– Todella moni on herännyt viime hetkillä ottamaan kantaa asiaan. On hyvä, että asioista on otettu selvää ja niitä kerrotaan eteenpäin. Tämä on ainoa tapa vaikuttaa.

Partaselle kuulemistilaisuuden yleisöpaljous ei ollut yllätys, koska asia koskettaa pienellä alueella varsin suurta joukkoa.
– Saimme kuulla tämän hankkeen kannalta aika raskauttavia argumentteja ja niihin eivät toisella puolella olevat ihmiset osanneet oikein perustella mitään.
– En usko, että biokaasulaitosta rakennetaan Jokimaalle. Ympäristölupahakemus on perusteltu todella hatarasti ja tämä kokonaisuus vaikuttaa varsin heppoiselta.

Petri Görman

Yrittäjä Janika Mantere: Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa

kuva: Yrittäjä Janika Mantere kertoo, että lähiöbaariin on sen vuoksi helppo tulla, koska aina siellä on joku tuttu paikalla. – Jatkan ravintolayrittäjän uraa seuraavaksi Ahtialassa, Mantere kertoo.


Saksalan krouvi joutuu lopettamaan toimintansa 10. toukokuuta, koska määräaikainen vuokrasopimus purettiin tammikuussa. Janika Mantere ehti olla ravintolayrittäjänä Saksalassa 23 vuotta.
– Tämä on ollut minulle eräänlainen elämäntapa. Ehkä se oli yrittäjänvapaus, joka minut houkutteli tänne vuonna 1996.

Ennen yrittäjäuraa Mantere ehti työskennellä muun muassa Kantakrouvissa ja Kauppahotelli Grandissa.
– Ihmisten alkoholinkäyttö on muuttunut eniten viimeisen 25 vuoden aikana. Ihmiset juovat nykyisin paljon mietoja alkoholijuomia sekä viinejä. Nykyään juodaan yksi sininen enkeli illassa, eikä juoda koko iltaa samaa paukkua.

Miehet saattavat ottaa oluen kyytipojaksi Jaloviinaa tai Jägermaisteria.
– Makeiden alkoholien menekki on vähentynyt paljon 20 vuodessa.

Lonkero on kesäjuoma

– Kun ilma lämpenee, niin se heijastuu heti ravintolan myyntitilastoissa. Lonkeron ja siiderin myynti kasvaa silloin.

Lämmin jakso huhtikuun lopussa näkyi heti lonkeron ja siiderin menekissä.
– Vielä 20 vuotta sitten meilläkin pelattiin biljardia ja heitettiin tikkaa ravintolassa, mutta tämä toiminta on vähentynyt paljon. Tällaiset aktiviteetit ovat vähentyneet ja toiminta on keskittynyt enemmän viikonloppuihin.

Mantere on taustaltaan kokki ja keittiömestari ja sen vuoksi hänen ravintolassaan on ollut aina lounaspöytä.
– Avasin viime kesänä Ahtialan krouvin, jossa toiminta jatkuu tämän jälkeen. Olen harmitellut sitä, että siellä ei ole enää mahdollista tarjota lounasvaihtoehtoa asiakkaille.

Saksalalaiset ovat olleet mukavia asiakkaita

– Lähiöbaareilla on iso merkitys ihmisille myös tulevaisuudessa sosiaalisessa mielessä. En tiedä, mistä asiakkaani löytävät nyt oman mukavan olohuoneensa, kun lopetan tämän ravintolatoiminnan.

Saksala on ollut koko ajan rauhallinen lähiö yrittäjän mielestä, vaikka hän ei ole koskaan siellä asunut.
– Saksala on mukavien perheellisten ihmisten lähiö, jossa on turvallista kasvattaa lapset.

Mantere kertoo, että hänen ensimmäiset asiakkaansa ovat jo yli 70 -vuotiaita.
– Voin sanoa, että osa asiakkaistani edustaa jo toista sukupolvea perheestään.

Järjestyshäiriöitä Saksalan krouvissa ei ole juurikaan ollut.
– Asiakkaiden ikäjakauma Saksalan krouvissa on ollut sellainen, että järjestyshäiriöitä ei ole syntynyt. Ja jos sellainen on ollut syntymässä, niin se on hoitunut pois päiväjärjestyksestäsisäisesti. Täällä kaikki tuntevat toisensa ja puhaltavat aina yhteen hiileen.

Petri Görman

Anttilanmäestä halutaan turvallisempi uusien pihakatujen myötä

kuva: Anttilanmäen Liikenne- ja kaava -ryhmän puheenjohtaja Erkki Rope kertoo, että pihakadun kannatusta kysellään nyt myös paperilomakkeella, koska kaikki eivät vastanneet nettikyselyyn.


– Pihakatu on juuri Anttilanmäen kaltaisia asuinalueita varten luotu liikenneratkaisu. Se tarkoittaa aluetta, jossa ajonopeus on rajoitettu 20 kilometriin tunnissa ja jossa ajoneuvot väistävät kävelijöitä, Anttilanmäen Liikenne- ja kaava -ryhmän puheenjohtaja Erkki Rope toteaa.

Osa Anttilanmäen kaduista on ollut jo vuodesta 2012 pihakatualuetta, ja asukkaat ovat olleet siihen tyytyväisiä.
– Anttilanmäki on mahdollista saada pihakaduksi vain, jos asukasyhdistys pystyy osoittamaan, että 80 prosenttia alueen talouksista kannattaa pihakatua. Tavoite on kova, sillä yleensä kyselyihin vastaa vain puolet asukkaista. Vastaamatta jättäminen tulkitaan pihakadun vastustamiseksi

Asukasaktiivi Erkki Rope muistuttaa, että Anttilanmäestä on mahdollisuus tehdä turvallisempi ja viihtyisämpi pihakadun avulla.

–  Anttilanmäellä tästä ei kuitenkaan lannistuttu, vaan nyt kampanjoidaan aktiivisesti, jotta kaikki asukkaat tavoitettaisiin ja kannatus saataisiin osoitettua myös paperilla. Syksyllä 147 nimeä kerännyt kuntalaisaloite pihakadun saamiseksi ei ollut kaupungille vielä riittävä näyttö pihakadun tarpeellisuudesta.

Kapeille kujille ei voi rakentaa jalkakäytäviä

Anttilanmäki on rakennettu aikana, jolloin kaduilla ei ollut autoliikennettä. Siksi kadut ovat kapeita eikä niille mahdu jalkakäytävää.
– Kapeat, sokkeloiset kadut ovat tärkeä osa alueen viehätystä, mutta liikenneturvan kannalta ne ovat riski, etenkin kun junalla töissä käyvät ovat alkaneet käyttää kadunvarsiamme ilmaisena parkkipaikkana, Rope kertoo.

Talvella aurauksen luomat lumivallit katujen reunoilla kaventavat kujia entisestään.
– Alueella asuu paljon lapsiperheitä ja toisaalta vanhempia ihmisiä, joiden turvallisuutta uudet pihakadut lisäisivät.

Tällä hetkellä ulkopuolisten rajoittamaton pysäköinti haittaa alueen asukkaiden vieraiden parkkipaikan löytämistä sekä huoltoajoa.
– Tiiviillä puutaloalueella paloautojen ja ambulanssien esteetön liikkuminen on ensiarvoisen tärkeää.

Anttilanmäen parkkipaikoista tulisi aikarajoitettuja niin, että ne palvelevat asukkaiden tarpeita:

–  Pihakaturatkaisu olisi tasapuolisempi, koska silloin pysäköinti olisi joka tapauksessa sallittua vain merkityillä paikoilla. Lisäksi välttyisimme lukuisilta liikennemerkeiltä alueen sisällä, kun alueen reunoilla olevat pihakatumerkit riittäisivät kertomaan pysäköintirajoituksesta,

Matkakeskus aiheuttanut pysäköintiongelmia

–  Anttilanmäen kautta kävellään ja pyöräillään töihin. Pihakatu lisäisi myös yleistä turvallisuutta alueella.

Matkakeskuksen rakentamisen jälkeen ihmiset ovat etsineet Anttilanmäen alueelta ilmaisia pysäköintipaikkoja.
– Väärin pysäköidyt autot ovat aiheuttaneet ongelmia varsin talvella, kun lumenauraajat eivät ole päässeet tekemään työtään, kun autot on jätetty kapeiden katujen varsille.

Rope sanoo, että usean anttilanmäkeläisen mukaan pihakadut rauhoittaisi myös tätä tilannetta.
– Anttilanmäellä asuvat ihmiset osaavat ajaa alueella rauhallisesti. Kiireiset pysäköintipaikkaa etsivät työikäiset muualla asuvat ihmiset ajavat taas hieman ronskimmin alueella.
– Se olisi kaikkien etu, jos saisimme rauhoitettua alueen liikennettä pihakaduilla.

Petri Görman

Jääkiekkoilija Ella Viitasuo: Uskoimme jo ennen lopputurnausta, että maailmanmestaruus on tälle joukkueelle mahdollinen

Kuva: Jääkiekon MM-hopeamitalisti Ella Viitasuo kotikonnuillaan Launeella


– Rehellisesti sanoen fiilikset olivat todella sekavat loppuottelun jälkeen. Kun teimme maalin jatkoajalla, niin kaikki olivat innostuneita siitä, että nyt olemme maailmanmestareita. En kuitenkaan antanut itselleni vielä vapautta juhlia, kun näin, että tuomari meni katsomaan maalitilanteen videolta, Lahden Launeelta kotoisin oleva jääkiekkoilija Ella Viitasuo kertoo.

Naismaajoukkueen kokeneen puolustajan mukaan joukkueessa oli vielä hylätyn maalin jälkeen sellainen usko, että he voivat tehdä vielä toisen maalin.

– Jatkoajalla kärsitty tappio tuntui kuitenkin todella väärältä. Kukaan ei tiennyt mitä piti ajatella. Maailmanmestaruus oli meillä ja se vietiin meiltä pois tuomaripäätöksellä.

– Rangaistuslaukauskilpailu on huonoin tapa ratkaista maailmanmestaruus, koska se on aina kiinni yksilösuorituksista.

Naisten jääkiekon MM-kilpailuissa Suomen hopeajoukkueessa pelannut 22-vuotias puolustaja Ella Viitasuo onnistui maalinteossa Kanadaa vastaan pelatussa ottelussa.
– Kavennusmaali toi lisäbuustia joukkueeseen, vaikka olimme jo tappiolla Kanadaa vastaan.

Hyvä joukkuehenki koko kauden ajan 

– Puhuimme ensimmäisellä maajoukkueleirillä Vierumäellä, että nyt on oikea hetki taistella maailmanmestaruudesta, kun joukkuettamme odottaa kotikisat Espoossa.

Viitasuo paljastaa, että joukkue ei hiiskunut tästä asiasta medialle, koska se ei halunnut lisäpaineita.
– Tiesimme, mihin pystymme ja usko omaan tekemiseen oli luja. Naisten maajoukkueella oli ollut hyvä fiilis koko kauden ajan.

Naiset olivat pelanneet tasaisia otteluita Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan edellisinä kausina.

– Heittäydyimme peleihin täysillä mukaan ja joukkueessa oli havaittavissa ekstraenergiaa. Jokainen pelaaja uskoi, että maailmanmestaruus on mahdollinen.

Maajoukkueessa on tällä hetkellä paljon naisia, jotka ovat pelanneet pitkään yhdessä.
– Noudatimme pelisysteemiä kurinalaisesti ja jokainen meistä tiesi mitä voittaminen vaatii.

Yksikään pelaaja ei tullut vaihtoon kotikisoissa, jos kiekko ei ollut oman joukkueen kontrollissa.
– Tavoitteenamme oli voittaa kaksinkamppailut ja hoitaa siniviivapelaaminen puhtaasti. Siinä onnistuimme todella hyvin koko turnauksen ajan.

 Rohkeasti mukaan poikien joukkueisiin

Nuoren ammattilaisurheilijan ura alkoi ringetteharrastuksen parissa. Viitasuo pelasi ringetteä viisi vuotta jääkiekko harrastuksen ohessa yläasteikäiseksi, vaikka hän siirtyi joi 10-vuotiaana pelaamaan jääkiekkoa.

– Pelicans 2000 perusti ensimmäisen tyttöjen jääkiekkojoukkueen vuonna 2007 Lahden seudulle. Oli mukava aloittaa jääkiekkoura tässä joukkueessa.

Tämän jälkeen Viitasuota pyydettiin harjoittelemaan saman seuran poikien joukkueen kanssa.
– Sen jälkeen siirryin pelaamaan Kiekkoreippaaseen vuotta nuorempien poikien joukkueeseen, koska Lahdessa ei ollut vielä tämän vuosikymmenen alussa jääkiekkojoukkuetta tytöille.

Juniorivuosien aikana ahkerasti harjoitellut Viitasuo pelasi poikien joukkueen mukana turnauksissa ja oli myös Pelicans 2000 -joukkueen naisten mestisjoukkueen vahvuudessa aina, kun aikaa riitti.

– Espoon Bluesia olen edustanut jo muutaman kauden. Espoossa on erittäin hyvät harjoitusmahdollisuudet ja naisten jääkiekossa siellä on pitkät perinteet. Sen lisäksi naisjoukkue harjoittelee Espoossa usein poikien juniorijoukkueiden kanssa.

Espoon Blues oli tämän kauden suomen mestari naisten jääkiekossa.

– Täällä on ollut mahdollista yhdistää opiskelu- ja urheilu-ura. Kirjoitan parhaillaan opinnäytetyötä ja valmistun tieto- ja viestintätekniikan insinööriksi. Opiskelupaikka minulla on Jyväskylässä, mutta olen onnistunut yhdistämään jääkiekon ja opiskelun erittäin hyvin.

Ammattimaisuus lisääntynyt maajoukkueessa

Viitasuo on pelannut puolustajana koko jääkiekkouransa ajan, kahta ensimmäistä kautta lukuun ottamatta.
– Oma rooli löytyi helposti ja en voisi enää kuvitella pelaavani hyökkääjänä.

Ammattimainen harjoittelu on lisääntynyt Viitasuon mukaan maajoukkueessa ja siksi maajoukkue on menestynyt viime vuosina niin hyvin.
– Harjoitusmäärät ovat kasvaneet paljon ja toiminta on nyt kokonaisvaltaisesti suunnitelmallista.

Viitasuo muistuttaa, että useat naispelaajat saivat urheilija-apurahoja ja myös se on vaikuttanut pelaamisen laatuun.
– Osa meistä maajoukkuepelaajista on sen vuoksi voinut harjoitella ammattimaisesti. Varsinkin meille tämän maajoukkueen opiskelijoille tämä taloudellinen tuki on antanut todella hyvät treenimahdollisuudet.

Kiekkoreippaalle iso kiitos

Kasvuympäristönä Lahti on ollut vaikea naisjääkiekkoilijalle, koska täällä ei ole ollut tyttöjen joukkuetta. Kiekkoreippaassa pelaaminen oli Viitasuolle todella positiivinen kokemus.
– Tyttökiekkoilijoiden kannattaa ajoissa ja rohkeasti heittäytyä mukaan poikien joukkueisiin. Toivottavasti tytöille ja naisille on tarpeeksi joukkueita Lahdessa tulevaisuudessa. Olisi hienoa, jos esimerkiksi Pelicansilla oli oma naisten jääkiekkojoukkue.

Viitasuon mukaan perheellä on ollut suuri merkitys, että hän saanut harrastaa lapsena ja nuorena urheilulajeja, joista hän on nauttinut.
– Isän ja veljen kanssa on ollut mukava pelata jääkiekkoa nuorempana. Iso kiitos täytyy sanoa myös vanhemmille, jotka ovat aina jaksaneet kannustaa minua jääkiekkouralla eteenpäin.

Petri Görman

Liipolaan suunnitteilla kaksi tornitaloa jo ensi vuosikymmenellä

Kuva: Liipolan Onnissa keskiviikko-iltana järjestetty eteläisen Lahden asukasilta keräsi suuren yleisön, joita lähiympäristön tulevaisuus kiinnosti


Liipolan Ostoskadulle on tulossa suuria muutoksia. Uuden monitoimitalon ohella kaksi uutta tornitaloa uudistaisi vanhan lähiön yleisilmettä melkoisesti.
Toinen vanhoista liikerakennuksista puretaan ja tilalle rakennetaan hoivakoti ja kaksi tornitaloa. Suunnitelmien mukaan kahteen tornitaloon on tulossa jopa 12 kerrosta. Tällä hetkellä Liipolassa ei ole yhtään näin korkeaa kerrostaloa.
Purku-uhan alla on liikekeskus, jossa toimi 1980 -luvulla K-market Suihko sekä T-ryhmän Markku Market.

– Liikekeskus on tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa. Kiinteistön omistaja on hakenut Lahden kaupungilta kaavamuutosta. Tyhjillään oleva rakennus olisi tarkoitus purkaa.

Kaavoitusarkkitehti Lehmuskoski kertoo, että kiinteistön omistaja on esittänyt tontille kahta korkeampaa torniosaa.

– Kiinteistön omistaja haluaisi rakentaa nykyisen liikerakennuksen tilalle kaksi tornitaloa. Matalampaan osaan olisi tarkoitus sijoittaa hoivapalveluasumista.

Sen lisäksi kiinteistön omistaja on varannut Lehmuskosken mukaan kahvila- ja ravintolatoiminnalle tiloja matalammasta rakennuksesta.

– Suunnitelmien mukaan matalampaan rakennukseen olisi tarkoitus tulla myös liiketilaa. Kokonaisrakennusoikeus tällä alueella olisi noin 10 000 kerrosneliömetriä.

Kaavoitustyö on alussa

– Nyt on oikea aika vaikuttaa kaavatyöhön. Kaavoitustyö on aivan alkutekijöissään. Liikekeskuksen purkaminen on mahdollista ilman uutta kaavoitusta.

Uudet rakennukset vaativat kaavamuutoksen.
– Kaavavaiheessa on kuultava naapureita ja muita Ostoskadun alueen käyttäjiä. Myös museon näkemykset on huomioitava, koska Liipola on kulttuurihistoriallisesti merkittävä lähiö.

Lehmuskoski muistuttaa, että tornitalot eivät kuitenkaan nouse Liipolan mäen laen korkeudelle.
– Ostoskadun uudet rakennussuunnitelmat ovat jo Lahden kaupungin kaavoitusohjelmassa. Kaavaluonnos valmistunee jo syksyyn mennessä, Lehmuskoski sanoo.

Kaavoitusarkkitehdin mukaan uusi kaava olisi lainvoimainen tämän vuoden loppuun mennessä ja sen vuoksi rakentaminen voisi alkaa vasta seuraavalla vuosikymmenellä.

– Jos kaavasta ei valiteta, niin purkutyöt rakennustyöt olisi mahdollista aloittaa jo tämän vuoden lopulla Ostoskadulla.

Kiinteistön omistajan päätettävissä on se, tuleeko alueelle vuokra- vai omistusasuntoja.

– Luulen, että emme määrää kaavalla tämä alueen asumismuotoa.

Arkkitehdin mukaan uudisrakennukset muuttavat Liipolan sekä Ostoskadun yleisilmettä melkoisesti.

– Nyt on mahdollisuus rakentaa Liipolaan modernia ja uutta ympäristöä. Tiedän, että uudet tornitalot istuvat hyvin esimerkiksi uusi rakentaminen istuisi hyvin Monitoimitalo Onnin välittömään läheisyyteen.

– Tornitaloista on tulossa Liipolan uusi maamerkki, jos ne vain toteutuvat.

Asukkailta sen sijaan tuli palautetta, että tornitalot ovat liian korkeita ja niiden sijaintia pitäisi suunnitella uudelleen.

– Tilaisuudessa meille tuli selkeä viesti siitä, että esitetty suunnitelma ei sellaisenaan ole hyväksyttävissä. Uutta rakentamista ja alueen ilmeen kohentumista ei sinänsä pidetty huonona asiana toteaa kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski.

Petri Görman

Kalle Veirto sai arvostetun Laivakello-palkinnon

Lahtelainen nuortenkirjailija Kalle Veirto kävi huhtikuun alussa pokkaamassa Raumalla Laivakello-palkinnon, joka tunnetaan myös Pertsa ja Kilu -palkintona. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta urasta suomalaiselle nuortenkirjailijalle.  Se voidaan myöntää myös yksittäisen teoksen perusteella. Messinkinen Laivakello-palkinto koristaa jo nyt kirjailijan kotia Launeella ja muistuttaa lasten ja nuorten hyväksi tehdystä työstä.

– Palkinnot ilahduttavat aina. Kaikki lähtee kuitenkin työnteosta, kirjoittamisesta. Haluan kirjoittaa aidonmakuisia ja eläviä tarinoita erityisesti pojille. On ilo huomata, että tätä työtä arvostetaan, kirjailija Kalle Veirto sanoo.

Väinö Riikkilä tunnetaan Pertsa ja Kilu -kirjoista, joissa kuvataan Kotkassa ja Raumalla elävien poikien sielunmaisemaa 1950- ja 1960 -luvulla.

– Totta kai olen lukenut Pertsa ja Kilu- kirjat. Mieleen on jäänyt myös onnistunut tv-elokuva näiden poikien merellisestä kasvuympäristöstä Kotkassa ja Raumalla.

– Ehkä meitä yhdistää Riikkilän kanssa se, että olemme kirjoittaneet erityisesti pojille tarinoita ja innostaneet heitä tällä tavalla lukemaan kirjoja.

Seuraavaksi pelastetaan Launeen kirjasto

Ensi syksynä ilmestyy Henkka & Kivimutka ja kirjastokarju. Se on jo sarjan 16. osa.

– Sen verran voin paljastaa, että tässä kirjassa pelastetaan Launeen kirjasto.

Veirto on seurannut läheltä Launeen kirjasto ympärillä velloneita lakkautuskuvioita ja intoutui kirjoittamaan asiasta nuorille suunnatun kirjan.

– Tarina lähtee liikkeelle Pumpputiellä pelastusta katusählyottelusta. Myös Launeen kaduilla hurjastelevilla mulkvisteilla on osa tässä juonikokonaisuudessa.

– Ehkä tarinan upein kohta on se, kun Lahden kaupunginvaltuusto päättää, että kirjasto säilyy. Sen enempää en uskalla tarinaa paljastaa.

Elokuva käsikirjoitetaan parhaillaan

– Tuotantoyhtiö on keittämässä isoa soppaa Henkka & Kivimutka saagaan elokuvan muodossa. Toivottavasti siitä tulee maukas kokonaisuus.

Veirto ei ole osallistunut käsikirjoittajana tai muutoinkaan elokuvaprojektiin.

– Olen myynyt oikeudet tuotantoyhtiölle. Toimin lähinnä kannustajana ja kommentoijana tässä projektissa.

Kuvaukset alkavat ensi keväänä Lahden seudulla

-Sen tiedän, että siitä tulee Lahti-keskeinen elokuva. Ei kai se haitaksi ole, jos jossain vaiheessa elokuvaa pyörähdetään esimerkiksi Hollolan puolella.

– Elokuvaprojektissa on mukana opiskelijoita Lahden ammattikorkeakoulusta. Tarinakokonaisuuteen on myös tarkoitus suunnitella pelejä.

Kulttuuri elää myönteisessä nosteessa

– Suomalainen kulttuuri elää ja voi hyvin tällä hetkellä, koska tässä maailmassa ei ole ollut havaittavissa vastakkainasetteluja pitkään aikaan.

Veirto on myös tyytyväinen, kun kirjailijoiden asemaa on parannettu lainauskorvausten myötä.

– Lainauskorvaukset ovat nyt pohjoismaisella tasolla ja siitä on syytä olla kiitollinen. Kulttuurimäärärahat ovat kuitenkin varsin pieniä, eivätkä ne herätä intohimoja ihmisissä tai päättäjissä.

– Suomalainen kulttuuri tarvitsee valtion tukea nyt ja myös tulevaisuudessa. En usko, että uusi eduskuntakaan poikkeaa tällä yhteiskunnan osa-alueella edeltäjänsä päätöksistä.

Petri Görman

 

Jokimaalla asuva Vesa Ijäs: Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on täysin väärä

Merja Koskipalo-Halinen, Ilkka Halinen ja Vesa Ijäs eivät halua biokaasulaitosta Jokimaalle 


– Biokaasulaitos ei ole tervetullut Jokimaalle. Laitos käyttää sellaista teknologiaa, että se ei sovi kaupunkiympäristöön. Tällainen laitos sopii mielestäni maaseudulle, Jokimaalla asuva Merja Koskipalo-Halinen toteaa.

Jokimaan raviradan pohjoispäähän suunniteltu biokaasulaitos on parhaillaan lupakierroksella ja lähialueen asukkaat ovat Koskipalo-Halisen mukaan lähes tietämättömiä tästä projektista.
– Lähimpiin omakotitaloihin suunnitellulta biokaasulaitokselta on matkaa vain 150 metriä.

Myös Jokimaan omakotiyhdistyksen jäsenet ovat aktivoituneet biokaasulaitoksen vuoksi.
– Henkilökohtaisesti olen kiertänyt alueen yrityksissä puhumassa tästä asiasta. He ovat myös kauhuissaan hankkeesta.

Ilkka Halinen muistuttaa, että tällaista biokaasulaitosta ei saa rakentaa hajuhaittojen vuoksi lähelle asuinalueita.
– Nykyisissä omakotitaloissa on koneellinen ilmanvaihto. Nämä hajut vyöryvät sisätiloihin ilmanvaihdon kautta.

Tämä on Halisen mukaan myös maineriski Lahden kaupungille.
– Lahti tunnetaan puhtaasta ilmasta ja vedestä. Miksi kannattaa tuoda biokaasulaitosta kaupunkiin, koska suotuisissa tuuliolosuhteissa se haisisi jopa kaupungintalolle saakka.

Useiden kilometrien päähän asutuksesta

– Asiantuntijoiden mukaan biokaasulaitosta ei saa rakentaa alle viiden kilometrin päähän asutuksesta. Biokaasulaitos on hyvä asia, mutta sijoituspaikka on nyt täysin väärä, Vesa Ijäs sanoo.

Ijäs ihmettelee, että lupamenettely on jo varsin pitkällä ja Lahden kaupunki olisi voinut puuttua jo hankkeen etenemiseen.
– Miksi tämä hanke on saanut hiljaisen hyväksynnän?

Lahden Kujalassa toimii jo Suomen suurin biokaasulaitos.
– Miksi hevosenlannan vuoksi on pakko rakentaa  biokaasulaitos Jokimaalle, kun yli 90% laitokselle käsittelyyn tarkoitetusta aineksesta tuodaan muualta?

Jokimaa on asemakaava-aluetta ja se jo kertoo Ijäksen mukaan sen tosiasian, että biokaasulaitos ei missään nimessä sovellu suunniteltuun paikkaan.
– Tämä on ympäristöriski, eikä ainoastaan hajuriski alueen asukkaille. Me emme halua, että biokaasulaitos siirretään jonnekin muualle Lahdessa. Haluamme, että tällaiset laitokset toimivat sellaisessa ympäristössä, jossa niistä ei ole haittaa asukkaille.

Investointikustannuksissa säästetään

– Asiantuntijoiden mukaan Jokimaan biokaasulaitoksesta esitettyä suunnitelmaa voidaan pitää ”halpateknologian yksikkönä”, koska investointi- ja käyttökustannuksista halutaan ilmeisesti säästää.
Ijäs ihmettelee, miten tällainen laitos voidaan rakentaa käyttövalmiiksi muutaman kuukauden aikana.
– Uskon, että tämä yksikkö on rakennettu tietoisesti sen verran pieneksi, että se tarvitsee kevyimmän mahdollisen lupamenettelyn. Toivon, että uusi eduskunta ottaa biokaasulaitoksiin liittyvän lainsäädännön käsittelyyn.

Jokimaan biokaasulaitos on niin sanottu märkälaitos, josta mädäte ajetaan viljelijöiden pelolle.
– Tietääkseni yhtään sopimusta viljelijöiden kanssa ei ole tehty, niitä ei ainakaan ympäristölupahakemuksessa ole esitetty.
Jokimaan omakotiyhdistys ja Hevosystäväin seura ovat tehneet pitkään hyvää yhteistyötä, mutta Ijäs ihmettelee, miksi alueella toimiva suuri naapuri on rakentamassa asukkaille tällaista haittaa.
– Biokaasulaitoksessa on aikaisemman uutisoinnin mukana kaksi eteläsuomalaista energiayhtiötä. Nivos ja Lahti Energia ovat kiinnostuneita hankkeesta. Varsinkin lahtelaiselle energiayhtiölle tämä on maineriski. Sen tulisi sanoutua irti tästä hankkeesta välittömästi.

Petri Görman

Länsiharjun koulun Rehtori Timo Helle: On palkitsevaa nähdä, kuinka oppilaat nauttivat uusista opetustiloista

Länsiharjun koululla vietettiin perusparannetun koulun avajaisjuhlaa 10.4. Reilun kahden vuoden mittaisen rakennushankkeen aikana koulutontille rakennettiin uusi liikuntasali ja perusparannettiin 1930-luvulla rakennettua päärakennusta. Vanhan osan sisätilat uudistettiin kokonaan ja uuden liikuntarakennuksen myötä lisätilaa saatiin koululaisten käyttöön yli 600 neliön verran.

Rehtori haastatteli ennen juhlatilaisuutta koulun kolmasluokkalaisia, jotka kertoivat, että Länsiharjulla on nyt parempi piha, futiskenttä on tosi hyvä, piha on iso ja siellä on tekemistä, luokat ovat valoisia ja satulatuoleilla on mukava istua. Opettajat ovat tyytyväisiä siihen, että pitkän korpivaelluksen jälkeen voi taas jatkaa työtä omassa luokassa. Sen lisäksi tilojen toimivuus on yllättänyt opettajat.
– Sen lisäksi opettajat ovat kertoneet, että saneerausrakentaminen on toteutettu hienosti vanhaa kunnioittaen. Piha-alue on heidän mielestään aktivoiva ja virikkeellinen, rehtori Helle kertoo.

Länsiharjun koulun henkilökunta päätti ennen rakennusprojektin päättymistä, että kaikkeen uuteen toimintaa lähdetään pienin askelin.
– Modernit tilat ja kalustus on ohjannut uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, joka meillä on jo aiemmin ollut vahvasti käytössä. Oppilaille uuteen toimintamuotoon siirtyminen luonnistui ilman sen suurempia pohtimisia. Opettajien ohjauksessa lapset toimivat, kuin ei mitään uutta olisi ollutkaan.

Piha-alue on upea kokonaisuus

Rehtori Helle myhäili tyytyväisenä ennen avajaisjuhlaa ja kertoi kutsuvieraille, että nyt on hienoa nähdä lopputulos, kun kova uurastus ohi.
– Se on hirveän palkitsevaa mennä nyt oppilaiden joukkoon ja seurata sekä osallistua opetukseen. On hienoa nähdä, miten oppilaat nauttivat uusista koulutiloista.

Urheilumiehenäkin tunnettu Länsiharjun koulun rehtori on erittäin tyytyväinen uuteen piha-alueeseen.
– Piha on kouluajan ulkopuolella tarkoitettu Länsiharjun alueen perheiden ja lapsien vapaa-ajan käyttöön. On hienoa nähdä, miten täällä riittää iltaisinkin puuhaa.

Uudella tekonurmella Reippaan ja Kuusysin jalkapalloilijat pelaavat sulassa sovussa.
– Pidetään paikat siisteinä ja kunnossa, niin iloa riittää meille kaikille pitkäksi aikaa.

Uusi koulu kiinnostaa

Uudisrakennus on ollut käytössä kolme kuukautta ja sen aikana Länsiharjun koulussa on käynyt paljon vieraita, lähinnä Lahden alueelta.
– Lahdessa on tulossa useita kouluihin liittyviä uudisrakennuskohteita. Sen vuoksi opettajia sekä rehtoreita on käynyt tutustumassa meidän ratkaisuihin. Samalla lailla mekin kävimme katsomassa muiden ratkaisuja eri puolilla Suomea.

Entinen Starkin alue Länsiharjun koulun vieressä on tällä hetkellä iso purkutyömaa. Alueelle rakennetaan 2000 ihmiselle uusia koteja seuraavien vuosien aikana.
– Tämän hetken tarpeisiin tilat kyllä riittävät, esimerkiksi Tornatorin alueelle ei ainakaan vielä ole perheitä paljoa muuttanut, mutta Starkin alue saattaa asiaa muuttaa.
– Saattaa olla, että jossakin vaiheessa joudumme kaventamaan oppilaaksiottoaluetta, mutta sellaista ei ole aivan lähitulevaisuudessa vielä näkyvissä.

Petri Görman

AJANKOHTAISTA -arkisto

toukokuu 2019

huhtikuu 2019

maaliskuu 2019

helmikuu 2019

tammikuu 2019

joulukuu 2018

marraskuu 2018

lokakuu 2018

syyskuu 2018

elokuu 2018

kesäkuu 2018

toukokuu 2018

huhtikuu 2018

maaliskuu 2018

helmikuu 2018

tammikuu 2018

joulukuu 2017

marraskuu 2017

lokakuu 2017

syyskuu 2017

elokuu 2017

kesäkuu 2017

toukokuu 2017

huhtikuu 2017

maaliskuu 2017

helmikuu 2017

tammikuu 2017

joulukuu 2016

marraskuu 2016

lokakuu 2016

syyskuu 2016

elokuu 2016

heinäkuu 2016

kesäkuu 2016

toukokuu 2016

huhtikuu 2016

maaliskuu 2016

helmikuu 2016

tammikuu 2016

joulukuu 2015

marraskuu 2015

lokakuu 2015

syyskuu 2015

elokuu 2015

heinäkuu 2015

kesäkuu 2015

toukokuu 2015

huhtikuu 2015

maaliskuu 2015

helmikuu 2015

tammikuu 2015

joulukuu 2014

marraskuu 2014

lokakuu 2014

syyskuu 2014

elokuu 2014

kesäkuu 2014

toukokuu 2014

huhtikuu 2014

maaliskuu 2014

helmikuu 2014

tammikuu 2014

joulukuu 2013

marraskuu 2013

lokakuu 2013

syyskuu 2013

elokuu 2013

kesäkuu 2013

toukokuu 2013

huhtikuu 2013

maaliskuu 2013

helmikuu 2013

tammikuu 2013

joulukuu 2012

marraskuu 2012

lokakuu 2012

syyskuu 2012

elokuu 2012

kesäkuu 2012

toukokuu 2012

huhtikuu 2012

maaliskuu 2012

helmikuu 2012

tammikuu 2012

joulukuu 2011

marraskuu 2011

lokakuu 2011

syyskuu 2011

elokuu 2011

heinäkuu 2011

kesäkuu 2011

toukokuu 2011

huhtikuu 2011

maaliskuu 2011

helmikuu 2011

tammikuu 2011