Alijuhakkalan omakotiyhdistys

Isot tontit ja väljä asuminen on parasta Ali-Juhakkalassa

Kuva: Lasse Latvatalo ja Onerva Vartiainen kehuvat Alijuhakkalan yhteisöllisyyttä


ETELÄ-LAHDEN OMAKOTI- JA ASUKASYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Etelä-Lahdessa toimii tällä hetkellä kymmenen omakoti- ja asukasyhdistystä. Monet näistä yhdistyksistä on perustettu jo useita kymmeniä vuosia sitten. Ne ovat olleet omien alueidensa tärkeitä puolestapuhujia sekä yhteisöllisyyden että asuinalueen identiteetin kehittäjiä. Omalähiö on tehnyt vahvaa yhteistyötä näiden yhdistysten kanssa jo 40 vuotta. Tässä juttusarjassa otamme selvää siitä, mitä näille yhdistyksille kuuluu juuri nyt ja mikä on omakotiyhdistysten rooli tämän päivän yhteiskunnassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen uhkaa muuttua digitaliseksi some-höpinäksi.


Pohjanmaalla lapsuutensa viettänyt Lasse Latvatalo joutui asumaan ensimmäiset vuodet Lahdessa kerrostalossa. Isoihin tontteihin tottunut pohjalainen ei viihtynyt kaupungin hälinässä, eikä kerrostalossa ollenkaan. Latvatalo vaimoineen etsi jatkuvasti omakotitaloa, jossa on isohko tontti. Vappuna 2009 perhe muutti Ali-Juhakkalaan, eikä aio sieltä muuttaa mihinkään. Myyntityötä tekevä Latvatalo kehuu alueen sijaintia ja toteaa, että sieltä on helppo lähteä joka suuntaan Suomea.

1. Miten asukasyhdistyksenne toiminta on muuttunut vuosien varrella?
Perustamisvuodesta 1950 tietysti monella tapaa, mutta erityisesti viime vuosina toiminta on tiivistynyt ja digitalisoitunut. Toiminta on keskittynyt muutaman isomman tapahtuman ympärille, koska pienempiin tapahtumiin ja talkoohommiin ei osallistujia ole saatu enää vuosiin. Juhannuskokko on edelleen suosituin yksittäinen kyläläisten tapahtuma. Tiedottamisen osalta iso parannus tapahtui muutama vuosi sitten Facebookin myötä. Tiedottaminen on paljon helpompaa ja nopeampaa, jolloin sitä tulee paremmin myös hoidettua. Nettisivut ovat toki edelleen olemassa tarkempaa tietoa varten. Kevät ja syysinfo jaetaan edelleen postilaatikoihin kaikille alijuhakkalalaisille.

2. Millaista asukasyhdistyksen toiminta on tällä hetkellä?
Henkitoreissaan olevaa yhteisöllisyyttä pyritään tukemaan kaikin tavoin. Puistojen välineistöä on uusittu, jotta niissä olisi kiva yhdessä touhuta. Yhdistykselle on hankittu myös ”fanituotteita” jotta naapurit tunnistaisi toisensa helpommin. Ympärillä tapahtuvista asioista on pyritty tiedottamaan aktiivisesti ja asukkaille on tarjottu mahdollisuuksia osallistua infotilaisuuksiin ja katselmuksiin. Ne tapahtumat, joista asukkaat ovat tykänneet on toteutettu ja niitä on kehitetty. Olemme koko ajan korvat ja silmät tarkkana erilaisten toiveiden ja tarpeiden suhteen ja kehitämme toimintaa toivottuun suuntaan. Olemme aktiivisia mutta turhat hötkyilyt on karsittu.

3.  Kuinka paljon teillä on jäseniä?
Alueen kolmestasadasta taloudesta jäsenmaksun maksaa vuosittain noin 85 eli alle 30 prosenttia kokonaismäärästä.

4.  Miksi asukasyhdistyksen jäseneksi kannattaa liittyä?
Ilman jäseniä yhdistyksen toiminta loppuu, eikä alueen eduista ja kehittämisestä huolehdi kukaan. Yhdistyksenä meissä on isompaa voimaa. Voimme ottaa kantaa ja vaikuttaa sellaisiinkin asioihin joihin yksittäisellä ihmisellä ei ole oikeutta tai voimia.

5.  Huolettaako asukasyhdistyksen jäseniä tällä hetkellä mikään erityinen asia?
Kehätien vaikutus alueen melutasoon on yksi yleisesti mietityttävistä asioista.
Salinkallion koulun lopettaminen on todella harmillinen juttu. Yhteisöllisyyden hiipuminen puhuttaa myös paljon ja tietysti se, että omakotiasumisen kustannukset nousevat jatkuvasti.

6.  Millainen asuinalue teillä on?
Monelle täysin tiedostamaton paratiisi 5 minuutin päässä keskustorilta. Isot tontit, väljä asuminen ja runsas luonto tarjoavat upeat puitteet asumiselle ja viihtymiselle. Lähes kuin maalla asuisi mutta kaikki palvelut ovat kuitenkin aivan vieressä.

7.  Onko asuinalueella tapahtunut jo sukupolvenvaihdos ja miten se näkyy?
Osittain on. Alueen ikärakenne on nuorentunut ja lapsiperheitä näkyy entistä enemmän. Heitä toivotaankin aktiivisesti mukaan yhdistyksen tapahtumiin ja toimintaan. Juuri viime syksynä käytiin kaupungin kanssa keskustelua leikkipuiston kehittämisestä, kun sen käyttäjät ovat lisääntyneet. Remontointia on tehty monessa talossa asukkaiden vaihtuessa.

8. Missä omakotiyhdistys yleensä kokoontuu?
Salinkallion koululla ja Ravintola Keijussa

9.  Mitä haluaisitte parantaa alueenne palveluissa?
Apteekki ja kioski saisivat lähistöllä olla.

10. Koska Teillä on kevätkokous?
Vuosikokous pidettiin jo 15. helmikuuta


Yhteisöllisyys on Ali-Juhakkalan tunnusmerkki

Onerva Vartiainen on asunut Ali-Juhakkalan omakotialueella vuodesta 1970 lähtien. Kauppojen määrä on asuinalueella vähentynyt paljon.
– Alijuhakkalantiellä ja Keijutiellä oli vielä 1970 -luvulla kaupat, jossa paikalliset ihmiset kävivät ostoksilla. Sen jälkeen, kun Kotipokki rakennettiin Hennalaan, kuolivat nämä pikkukaupat pois.

Vartiainen toteaa, että onneksi asuinalue on ollut lapsiperheiden suosiossa aina.
– Tällä hetkellä asuinalue houkuttelee erityisesti nuoria ja perheellisiä ihmisiä, koska täällä on loistavat ulkoilumaastot ja lyhyet matkat kaupunkiin. Sen lisäksi lapsille ovat olleet koulut aina lähellä.

Ensimmäisen kerran Vartiainen lähti mukaan asukasyhdistyksen toimintaan 1970 -luvun lopulla.
– Haluan sanoa kiitokset Hannu Mieskolaiselle, koska hän on tehnyt paljon pyyteetöntä työtä asukasyhdistyksessä pitkään. Nyt meidän nuoremman polven johtoportaalla on helpompi toimia. Olen ihaillut heidän ahkeruutta ja tarmokkuutta tarttua yhteisöä koskettaviin asioihin.

Ali-Juhakkalan asuinalueelle rakennettiin ensimmäiset omakotitalot 1950-luvulla.
– Samaan aikaan, kun ihmiset rakensivat omakotitaloja alueelle, niin he olivat myös aktiivisesti mukana asukasyhdistyksessä. Yhteisessä omistuksessa olleet mehumaijat kiersivät silloin syksyisin talosta taloon. Isot puutarhat antoivat perheille joka syksy kunnon marjasadon.

Yhteisöllisyys on vieläkin asuinalueen yksi tunnusmerkki
– Korsipuistossa järjestetään vieläkin Korsijuhlia ja juhannuskokko palaa joka kesä alueen halkovassa toisessa puistossa.

Ensimmäinen sukupolvenvaihdos asukkaiden osalta tapahtui Vartiaisen mukaan 1980-luvun alussa.
– Alueen täydennysrakentaminen on onnistunut myös hyvin. Voin sanoa, että olemme sosiaalisia ihmisiä, koska alueellamme on hoitokoteja ja palveluasuntoja. Ihailen, kuinka hyvin hoidamme esimerkiksi kehitysvammaisia aikuisia, lapsia ja nuoria Suomessa.

Puistoalueille on tehty myös ladut, joita Vartiainen kiittelee.
– Tämä on meidän kotikylä, jossa ihmiset tuntevat suomalaiseen perinteiseen tapaan vielä toisensa.

Petri Görman

JÄTÄ KOMMENTTI

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajankohtaista

KOLUMNISTIT

Ilen Hajatelmat

Melastelua

Mika Kari

Papin Palsta

Sporttinurkka

Ville Skinnari